Haastattelu

Muutoksentekijät Kyproksella

Pafos FC:n harjoituskeskuksen yläkerrassa on lauantai-iltana hiljaista. Kyproslaisseuran edustusjoukkue on harjoitusleirillä Itävallassa. Junioreiden sarjat eivät ole vielä alkaneet, ja osa joukkueista on harjoitustauolla.

Toimistohuoneesta kuuluu ainoastaan tietokoneen näppäimistön ääniä sekä ajoittain vilkasta puheensorinaa.

Rasmus Jansson, 24, ja Spyros Mylordos, 21, täyttävät Exceliin tietoja pelaajista ja päivittävät analyysejä. Tunnelma on kuin startup-yrityksessä, jossa yritetään keksiä joka päivä erilaisia ideoita.

Yksi onnistuneista ideoista on ollut Iso-Britanniassa asuvan koodarin rekrytoiminen auttamaan seuran tietokannan kehittämisessä – ilmaiseksi.

Suomalaisen Janssonin ja kyproslaisen Mylordosin työpäivien pituus on keskimäärin 12 tuntia, johon sisältyy harjoituspäivinä noin neljä tuntia työskentelyä kentällä. Muu työaika menee esimerkiksi harjoitusten analysointiin, seuraavan päivän suunnitteluun sekä muihin suunnittelu- ja analysointitehtäviin.

Toimistohuoneen lattialla on latauksessa radiopuhelimia seuraavan viikon harjoituksia varten. GPS-laitteet, drone-lennokit ja videokamerat ovat yhtä luonnollinen osa arkea kuin liivit ja pallot.

Kesken lauantai-illan Janssonin puhelimeen kilahtaa WhatsApp-viesti. Pafos FC:n seurajohto haluaisi suomalaisen takaisin Kyproksen pääsarjassa pelaavan edustusjoukkueen analyytikoksi.

Jansson ei innostu ajatuksesta. Hän on työskennellyt viimeiset viikot Pafos FC:n akatemiassa uudessa roolissa. Englanninkielinen titteli on head of performance. Uudessa tehtävässä hän voi vaikuttaa seuran koko junioripuoleen.

Janssonin puhelin hälyttää uudelleen. Tällä kertaa toisessa päässä on seuran yhden akatemiajoukkueen päävalmentaja, joka kysyy vinkkejä rondoharjoitteen suunnitteluun.

Pafos FC:n akatemiassa puhaltavat uudet tuulet. Akatemian U13-U17-joukkueiden valmennuspäällikkönä aloitti kesäkuussa virolainen Gert Remmel, joka toimi aikaisemmin seuran U19-joukkueen päävalmentajana. Valmennuspäällikön työn ohella Remmel valmentaa akatemian U16- ja U17-joukkueita, joissa hänen apunaan toimii Iikka Miettinen.

Kaksikko on nähnyt paikallista jalkapalloa vuoden ajan.

”Kyproksen juniorijalkapallossa haetaan tulosta pelaajia strategisesti passivoimalla. En kritisoi tuloshakuisuutta, vaan sitä, miten tulosta haetaan. Jalkapallo on täällä todella hidasta, staattista ja positiopohjaista. Pelaajien pelaaminen on superpassiivista ja intensiteettiä välttävää. Tästä on seurannut, että vain pari Kyproksen maajoukkuepelaajaa pelaa ulkomailla”, myös Suomessa ja Italiassa valmentanut Remmel kertoo.

”Juuri tässä asiassa yritämme tehdä Pafos FC:ssä lyhyessä ajassa ison eron maan muihin seuroihin. Haluamme toimia yliaktiivisesti.”

Remmelin ja muiden valmentajien tavoitteena on toteuttaa akatemiassa lean startup -ajattelua. Jokainen harjoite kuvataan ja analysoidaan välittömästi jälkikäteen. Tämä on syy, minkä takia valmentajien työpäivät jatkuvat iltapäivän harjoitusten jälkeenkin.

Analyysien perusteella arvioidaan, mitä toiminnassa täytyy muuttaa. ”Kokeile, tutki, hylkää, tee uudelleen”, Remmel tiivistää ison kuvan. Status quo -ajattelua halutaan rikkoa.

Iikka Miettinen (vas.), Rasmus Jansson, Spyros Mylordos ja Gert Remmel keskustelevat Pafos FC:n harjoituskeskuksen toimistolla.

***

Alle 15-vuotiaiden akatemiajoukkueen toisena valmentajana toimiva Mylordos muuttaa yhden harjoitteen drillistä rondoksi, sillä syöttöjen määrä harjoitteessa ei ole ylittänyt asetettua tavoitetta.

Aikaisemmin Mylordos toimi harjoittelijana englantilaisen Southampton FC:n akatemiassa. Valmentamisen lisäksi hän työskentelee ylennyksen saaneen Janssonin alaisena akatemian performance-tiimissä. Tiimiin kuuluu myös Matheos Mesaritis, joka valitsi Amsterdamin yliopistossa opiskelun sijasta työskentelyn Pafosissa.

”Tarjosimme Spyrosille rekrytointiprosessin päätteeksi U15-akatemiajoukkueen toisen valmentajan paikkaa. Kysyimme häneltä ennen sopimuksen tekemistä, sopiiko se hänelle. Spyros vastasi, että ”ei”. Hän halusi tehdä vielä paljon enemmän töitä”, Remmel kertoo.

Mylordosin kuukausittaisella työmäärällä tuntipalkaksi tulee muutama euro.

Remmelin mukaan Pafos FC:n toiminta-ajatusta kuvaa parhaiten Maailman Terveysjärjestö WHO:n johtavan epidemiologin, tohtori Mike Ryanin näkemys pandemioiden torjunnasta.

”Be fast, have no regrets. You must be the first mover. The virus will always get you if you don’t move quickly. You need to be aware. If you need to be right when you move, you will never win.”

Liiku ja toimi nopeasti. Ole ensimmäinen. Älä mieti jälkiseurauksia.

Remmel näkee, että virus-sanan tilalle voi vaihtaa sanan jalkapallo. Peli muuttuu hurjaa vauhtia. Ainoa varma asia on muutos.

Pelkästään korkean intensiteetin juoksujen ja sprinttien määrä on kasvanut radikaalisti. Tällä muutoksella on ollut vaikututusta kaikkien pelin eri vaiheiden spesifisten pelitekojen määrään ja kontekstiin.

”Seuramme U15-pelaajia tulee valmistaa jalkapalloon, jota pelataan viiden vuoden päästä, ei jalkapalloon, jota pelataan tänään tai varsinkaan eilen”, Remmel korostaa.

”Valmentajista 99 % luottaa omaan subjektiiviseen pelimalliinsa, joka on hyvin vahvasti sidoksissa lokaaliin kulttuuriseen kontekstiin. Me valmennamme Pafosissa todennäköisyyksien, datan ja pelin kehityksen kautta.”

”Pelaajien arviointi perustuu pelkästään objektiivisiin mittareihin, eikä esimerkiksi siihen, tykkäämmekö jostain pelaajasta tai näyttääkö pelaaja subjektiivisesti yrittävän paljon. Jokaiselle pelipaikalle on määritelty esimerkiksi se, kuinka paljon pelaajalla täytyy tulla korkean intensiteetin juoksuja, sprinttejä ja voitettuja kaksinkamppailuja per peli. Mittaamme harjoituksissa ja peleissä myös muun muassa prässäämisen ja ensimmäisen kosketuksen tehokkuutta, syöttöjen diagonaalisuutta, peliasentoja sekä syöttöprosentteja”, hän avaa.

Remmel kertoo, että jokaisesta akatemiapelaajasta tehdään pelaajakortti, joka sisältää dataa yli 20 ominaisuudesta, kuten ketteryydestä, nopeudesta ja oppimistyylistä.

Kesken keskustelun U16- ja U17-joukkueiden valmentaja Iikka Miettinen, 31, avaa PowerPoint-esityksen.

Muun muassa Pietarin suurseura Zenitin akatemiassa aikaisemmin työskennellyt Miettinen haluaa näyttää esimerkin datan käytöstä.

Miettisen esittämässä diassa on kuva, jossa jalkapallokenttä on jaettu pituussuunnassa neljään yhtä suureen sektoriin. Jokaisen sektorin yllä on luku: 60,7 % – 62,1 % – 59,5 % – 41,3 %.

Prosenttiosuudet kuvaavat sitä, kuinka suuri osuus kunkin alueen sisällä tapahtuvasta pelikäyttäytymisestä sisältää havainnointia.

Omalla kenttäpuoliskolla havainnoinnin merkitys on suurempi kuin vastustajan kenttäalueella. Viimeisellä sektorilla ennen vastustajan maalia havainnoinnin osuus peliteoissa on kaikkein pienin.

Tämä on yksi esimerkki siitä, millaista dataa Remmel, Miettinen ja Jansson ovat keränneet.

Valmentajat pitivät talvella useita Zoom-palavereita norjalaisen professori Geir Jordetin kanssa, joka on tutkinut kenties kaikkein syvällisimmin havainnointia jalkapallossa.

Jansson kävi läpi aihetta koskevat tutkimukset ja laati yhteenvedon eri aineistoista.

Saatu data ohjaa voimakkaasti Pafos FC:n akatemiajoukkueiden harjoittelua. Hyökkäysalueella toiminta perustuu selkeisiin malleihin, automaatioon. Pelaajien halutaan toimivan kolmannesta sektorista alkaen kiihtyvyysperiaatteella sekä kollektiivisesti että yksilöllisesti. Havainnointia on vähemmän kuin omalla kenttäpuoliskolla.

Kun harjoituksissa on esimerkiksi neljällä kahta vastaan pelattavia rondoja, puolustavat pelaajat ovat useammin pallollisina kuin hyökkääjät. Tämä johtuu siitä, että puolustavilla pelaajilla tulee tutkimusten perusteella enemmän havainnointia kuin hyökkäävillä pelaajilla.

”Tutkimukset osoittavat, että jalkapallossa ei ole enää, toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten, tarvetta universaalille havainnoinnille. Lisäksi nykypäivän jalkapallo on tietyissä tilanteissa jo niin nopeaa, että havainnoinnin merkitys on minimaalinen”, Remmel sanoo.

Valmentajat keskustelevat harjoitteista ennen maanantai-iltapäivän harjoituksia.

***

Myös Rasmus Jansson kuuluu Remmelin valmennustiimiin U17- ja U16-joukkueissa. Hänen tehtäviinsä sisältyy esimerkiksi harjoitusten kuvaaminen drone-lennokilla ja yhteydenpito radiopuhelimella Remmeliin ja Miettiseen.

Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että valmentajat voivat puuttua välittömästi jo harjoitusten aikana epäkohtiin, kuten pelaajien sijoittumiseen tai liikkeisiin.

Pafos FC:ssä valmentajien odotetaan keksivän ratkaisuja ongelmiin. Kun seuralta puuttuivat kameroiden jalustat, valmentajat ajoivat autonsa kentän reunalle ja laittoivat kamerat autojen katoille. Näin harjoituksia pystyttiin kuvaamaan paremmin. Kuten pelaajat, myöskään valmentajat eivät saa pysähtyä.

Iikka Miettinen lähettää U16- ja U17-joukkueen harjoitussuunnitelmat muulle valmennustiimille aina harjoituksia edeltävänä iltana. Lean startup -ajattelun hengessä edeltävistä harjoituksista saatu data ja sen analysointi vaikuttavat seuraavien harjoitusten sisältöön.

Jokaisen akatemiavalmentajan tulee lähettää omat harjoitussuunnitelmansa valmentajien yhteiseen WhatsApp-ryhmään. Remmelin mukaan tähän on selkeä syy. Kun valmentajat ovat aktiivisia, he puskevat toinen toisiaan eteenpäin.

Miettisen lähettämään harjoitussuunnitelmaan on merkitty prosenttiosuuksin, kuinka paljon harjoitusten kokonaiskestosta on toimintaa (active time), palautumista (rest time) ja muuta aikaa (other time), kuten harjoitteiden organisointia. Toiminnan osuuden pitää olla aina suurin.

Remmelin mukaan Pafos FC:ssä harjoittelun tulee tähdätä siihen, että toiminnan osuus harjoituksista on 60–70 %. Harjoitusten jälkeen Jansson analysoi videoilta ja GPS-datasta, onko tavoitteeseen päästy.

”Jalkapallo on ennen kaikkea toimintaa ja vasta sen jälkeen strategiaa. Kenttä ei voi olla paikka pelaajan ja valmentajan väliselle dialogille. Pelaajat täytyy saada toimimaan harjoituksissa, jolloin harjoittelua ei saa ”rikkoa” dialogilla. Keskusteluiden ja videoiden paikka on ennen ja jälkeen treenien”, Remmel sanoo.

Valmentajien työnjako on selvä. Valmennuspäällikkö Remmelin tehtäviin kuuluu valmentamisen lisäksi muun muassa koulutukset, valmentajapalaverien johtaminen, harjoitussuunnitelmien tarkistus, pelin kehityksen seuraaminen, akatemian toimihenkilöiden rekrytointi sekä neljännesvuosittain tapahtuva raportointi Pafos FC:n seurajohdolle.

Miettisellä on tärkeä rooli valmentamisen ohella harjoittelun suunnittelussa ja analysoinnissa. Lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu uuden tiedon etsiminen.

Tampereelta lähtöisin oleva valmentaja kasvoi jo Pietarissa ahkeran työnteon kulttuuriin.

”Totuin Zenitissä siihen, että työpäivä loppuu silloin, kun työt on tehty. Joskus on normaalia, että tulee 14-tuntisia päiviä, jos työn määrä sattuu olemaan iso. Jos olisin tottunut työkulttuuriin, jossa tehdään töitä vain tiettyyn kellonaikaan asti, niin meidän staffissa ei pärjäisi”, Miettinen kertoo.

Jansson analysoi toimintaa, kuvaa harjoituksia, käsittelee suurta määrä harjoitus- ja otteludataa sekä on Remmelin ja Miettisen apuna harjoituksissa.

”Asioita pitää priorisoida, jotta kaikki tapahtuisi ajallaan. Koska päivän venyttäminen ei riitä tiukassa aikataulussa, meidän täytyy priorisoida tärkeimmät asiat toissijaisten asioiden edelle”, Jansson kuvailee työtään.

Remmel ja Miettinen hakevat säännöllisesti sparrausapua eri ammattilaisista. Yksi tärkeä keskustelukumppani on ollut Tvrtko Dumančić, joka on työskennellyt aikaisemmin muuan muassa kroatialaisen Dinamo Zagrebin junioriakatemian psykologiana. Kontaktien luominen on valmentajien arkea.

Pafos FC:n toiminta on herättänyt mielenkiintoa myös Kyproksen ulkopuolella. Venäläisen Lokomotiv Moskovan 8-vuotiaiden akatemiajoukkueen valmentaja Vlad Nakvasin on yksi niistä valmentajista, joka on saapunut heinäkuussa tutustumaan Pafos FC:n toimintaan. Italian maajoukkueen mestarivalmentaja Roberto Mancini on ollut Miettiseen useammin yhteydessä kuin valtaosa suomalaisvalmentajista.

”Minulla ja Iikalla menee joka päivä useampi tunti kommunikointiin eri eurooppalaisten jalkapallo- ja urheilutoimijoiden kanssa”, Remmel taustoittaa.

Suomalaisista sparrauskumppaneista Remmel nostaa esille muun muassa Saksassa hyvää työtä tehneen koripallovalmentaja Tuomas Iisalon.

Myös datan merkitys ja toiminnan analysoinnin tärkeys toistuvat useita kertoja valmentajien kommenteissa.

”Meillä ei ole sellaista mikrosykliä, että harjoittelisimme esimerkiksi aina tiistaisin puolustamista ja torstaisin hyökkäämistä. Peleistä ja harjoituksista saatu data kertoo, mitä asioita meidän täytyy harjoitella”, päävalmentaja kertoo.

Iikka Miettinen mittaa pelaajien pituutta ennen harjoitusten alkamista.
Rasmus Jansson asettaa videokameran valmiiksi ennen kuin harjoitukset alkavat.

***

Remmel, Miettinen ja Jansson toteuttavat harjoittelussa prinsiippejä, jotka perustuvat dataan ja todennäköisyyksiin. Prinsiipit ovat käyttäytymisperiaatteita, jotka ohjaavat pelaajia toimimaan intensiivisesti ja pelin vaatimusten mukaisesti.

Prinsiipit ovat Remmelin ”valmennusmetodi”, jota hän pyrkii siirtämään kaikkiin Pafos FC:n akatemiajoukkueisiin.

Pelikäyttäytymisperiaatteita on kaikkiaan kymmenen. Ne muodostavat pohjan kaikelle harjoittelulle. Prinsiippejä toteutetaan läpi kauden, ei erillisissä jaksoissa.

Yksi prinsiipeistä on kohti palloa. Se linkittyy vahvasti toiseen periaatteeseen, liikekuvamallin ylläpitoon. Remmelin mukaan pelaajien täytyy olla jatkuvassa liikkeessä, sillä pysähdykset syövät energiaa ja tappavat intensiteettiä.

Kyse on esimerkiksi siitä, että pelaaja pystyy askeltiheyttään säätämällä ja painopistettään laskelmalla jatkamaan liikkumista ilman pysähdyksiä.

”Tavoitteemme on olla kollektiivitasolla sekä pallollisena että pallottomana niin intensiivisiä, että rikomme vastustajan päätöksentekoa. Silloin vastustajat joutuvat adaptoitumaan meidän toimintaamme.”

Kohti palloa -prinsiipin tavoitteena on se, että Pafos FC:n pelaajat pääsevät vastustajan päätöksentekosyklin sisään. Peleistä saadut tilastot kertovat, että vastustajan päätöksentekokyky heikkenee, kun tila ja aika pienenevät.

Remmelin mukaan yksi huonoimmista asioista, jonka pelaaja voi tehdä pelissä on se, että hän jää pallollisen ja pallottoman vastustajapelaajan väliin. Tällöin pelaaja ei vie pallolliselta vastustajalta tilaa ja aikaa prinsiipin mukaisesti. Toisaalta pelaaja ei myöskään sulje vaihtoehtoa pelata pallottomalle pelaajalle. Mikäli pelaaja tekisi näin, pallollinen vastustajapelaaja joutuisi havainnoimaan muita vaihtoehtoja, mikä on hidasta ja antaa muille oman joukkueen pelaajille mahdollisuuden riistoon. Vaihtoehtoisesti oman joukkueen muut pelaajat ehtivät pallon alle, mikä paradoksaalisesti voittaa aikaa ja tilaa joukkueelle.

”Towards the ball or escape, but don’t stop”, Remmel tiivistää englanniksi. Miettisen mukaan tässä asiassa on puutteita isoissakin ammattilaisseuroissa.

Esimerkki kuvastaa Remmelin, Miettisen ja Janssonin lähestymistapaa. Tärkeintä on toiminta, action. Vaikka pelaaja valitsee yllä esitetyssä esimerkissä jälkikäteen arvioituna huonomman vaihtoehdon, hän kuitenkin toimii.

”Toimintaan pyrkivä pelaaja on älykäs pelaaja”, virolainen valmentaja sanoo.

Tai kuten tohtori Mike Ryan sanoisi: “If you need to be right when you move, you will never win.”

Intensiivisestä toiminnasta on muitakin esimerkkejä. Valmentajat haluavat, että pelaajat heittävät sivurajaheitot aina neljän sekunnin sisällä. Kun pallo menee harjoituksissa yli rajojen, Miettinen aloittaa joka kerta laskemaan yhdestä neljään. Jos joukkue ei saa heitettyä palloa peliin määrätyssä ajassa, vastustaja saa heiton.

”Kun heitämme sivurajaheitot nopeasti, vastustaja ei pääse uudelleenorganisoitumaan. Pelissä tulee yhteensä keskimäärin 43 heittoa. Kun toimimme heitoissa aina intensiivisesti, pystymme pitämään vastustajan stressin ylätasolla. Otamme tietysti kontekstin huomioon. Jos johdamme seitsemän minuuttia ennen loppua 2–0, emme heitä rajaheittoja neljässä sekunnissa”, Remmel tuo esille.

Harjoitteiden kuvaaminen ja analysointi ovat keskeinen osa Pafos FC:n akatemiatoimintaa.

***

Talan kylän nurmikentällä Pafosin pohjoispuolella paistaa aurinko. Seuran harjoituskeskus on remontissa, joten joukkueet ovat siirtyneet muutaman kuukauden ajaksi harjoittelemaan lähialueen muille kentille.

Rasmus Jansson ottaa käteensä valkoisia nauhoja, tappeja sekä vasaran. Alle 17-vuotiaiden joukkueen harjoitukset ovat alkamassa vajaan kahden tunnin kuluttua.

Jansson käy järjestyksessä läpi kentän jokaisen kulman. Hän laskee kulmalipulta ensin 20 metriä kohti keskiviivaa, palaa takaisin ja laskee vielä 15 metriä kohti maalia. Kahden merkin väliin tulee valkoinen nauha. Nauha kiinnitetään kenttään, jolloin se rajaa kulmasta määrätyn alueen pelikentän ulkopuolelle. Tämä on Pafos-line. Jansson toistaa saman operaation kolmessa muussa kentän kulmauksessa.

Pafos-line on yksi esimerkki toimintatavasta, jolla valmentajat haluavat manipuloida pelaajien pelikäyttäytymistä.

Joukkueen hyökätessä kohti vastustajan päätyä peliä halutaan ohjata kohti vastustajan maalia, sillä joukkue ei saa pelata hyökkäysalueella valkoisten nauhojen ulkopuolella. Tämä ohjaa pelaajia pyrkimään alueille, joista maalisyötöt datan perusteella useimmiten annetaan.

”Kun valmensimme Iikan kanssa Italiassa, vaihdoimme ajatuksia Bologna FC:n Serie A -joukkueen silloisen toisen valmentajan Luca Gottin kanssa. Hän kyseenalaisti ajatuksemme esimerkiksi pienentää hyökkäysaluetta rajaamalla kulmat pois. Kävimme asiasta kovaa keskustelua ja kerroimme, kuinka kaikki perustuu todennäköisyyksiin. Miltä alueilta maaliin johtavat syötöt useimmiten annetaan? Kun kävimme myöhemmin pelaamassa Giorgione Calcion U19-joukkueen kanssa Udinesen edustusjoukkuetta vastaan, jonne Gotti oli pestattu, näimme Udinesen hyödyntävän täysin samoja alueita ja viivoja, joita käytimme Giorgionessa”, Remmel kertoo esimerkkinä.

Ensimmäiset pelaajat saapuvat kentälle. Harjoitusten alkuun on vielä noin puoli tuntia aikaa.

Kaikki Pafos FC:n akatemiajoukkueen pelaajat punnitaan ennen ja jälkeen jokaisen harjoituksen. Tarkoituksena on seurata pelaajien lihasmassan kehittymistä, mutta myös auttaa pelaajia ymmärtämään nesteytyksen ja ravinnon tarve harjoitusten jälkeen. Pelaajia kasvatetaan hiljalleen ammattilaisjalkapallon käytäntöihin.

Pelaajien pituus mitataan kerran viikossa, sillä osa junioreista on vielä murrosikävaiheessa.

Kerran viikossa pelaajat tekevät Janssonin johdolla myös keskittymistä ja tarkkaavaisuutta mittaavan PVT-testin. Tulosten perusteella valmentajat voivat arvioida, onko pelaaja tarpeeksi valmis toimimaan intensiivisesti vai onko harjoittelua tarvetta eriyttää yksittäisten pelaajien kohdalla, jos tulokset osoittavat keskimääräistä huonompaa keskittymistä.

Akatemiapelaajien kännyköiden käyttöä on rajoitettu harjoitus- ja ottelutapahtumissa. Esimerkkiä on haettu Pafos FC:tä isommista akatemioista.

Myös kilpailullisuuteen kasvattamisella on iso merkitys akatemian toiminnassa. Jokaisesta peliharjoitteesta lasketaan pelaajakohtaiset voittoprosentit, jotka merkitään pukukopin seinällä olevalle taululle.

Pelien sääntöjä ja alueita muuttamalla pyritään seuraamaan, ketkä pelaajat sopeutuvat parhaiten. Remmelin mukaan on selvää, että pelaaja, jonka voittoprosentti on pitkällä aikavälillä 65 %, on useammin avauksessa kuin pelaaja, jonka voittoprosentti on alle 30 %.

Yksi harjoituksissa käytettävistä peleistä on ”murder ball”. Pelaajat pelaavat ilman sääntöjä ja pallon mennessä yli valmentajat laittavat välittömästi uuden pallon peliin. Valmentajat puuttuvat vain vakavimpiin rikkeisiin. Myös murder ballin tarkoituksena on selvittää, ketkä pelaajat ovat sopeutuvimpia muuttuviin tilanteisiin.

”Tärkeintä ei ole se, onko pelaaja tai valmentaja fiksu, vaan se, pystyykö hän sopeutumaan ja samalla säilyttämään tietyntasoisen toimintakyvyn”, Remmel painottaa.

Jansson ja Spyros Mylordos laittavat Pafos-viivat valmiiksi harjoituksia varten. Viivojen tarkoitus on ohjata pelaajien pelikäyttäytymistä.
Päävalmentaja Gert Remmel antaa U17-joukkueen pelaajille ohjeita ennen harjoituksia.

***

”One step back! Only lazy ***** doesn’t do that!”

Päävalmentaja Remmel puhaltaa pilliin ja keskeyttää lyhyeksi ajaksi rondoharjoitteen. Jokaisella valmentajalla on oma kuuden pelaajan ryhmänsä. Tarkoituksena on harjoitella yhtä tärkeimmistä prinsiipeistä, peliasennon ottamista. Kommunikointi eri alueilla toimivien valmentajien välillä tapahtuu radiopuhelimilla.

Remmel vaatii pelaajia ottamaan nopeammin yhden askeleen alaspäin sekä avaamaan enemmän peliasentoaan, jotta ensimmäinen kosketus on mahdollista ottaa yläjalalla. Tämä luo intensiteettiä enemmän verrattuna siihen, että pelaaja ottaa kosketuksen alajalalla ja joutuu kääntymään.

Kun Remmelin valmennustiimiin kuuluva Iikka Miettinen oli työharjoittelussa kroatialaisessa Dinamo Zagrebissa, hän tutki yhdessä Jasmin Osmanovicin kanssa syöttöjen suuntautumista kansainvälisessä huippujalkapallossa.

Tutkimustulokset ovat osa Kroatian jalkapalloliiton ohjeistuksia, mutta niitä sovelletaan myös Pafos FC:n harjoittelussa. Parhaat joukkueet syöttävät useammin yläjalalle kuin keskitason joukkueet. Nämä pienet yksityiskohdat mahdollistavat intensiteetin kasvattamisen, joka on valmennuskolmikolle kaikki kaikessa.

”Open the position! Fast, fast, fast! Further foot!”, Remmel ohjeistaa.

Pafos FC:ssä ei opeteta pelaajille kääntymistä, sillä se on pelin todennäköisyyksien vastaista. Pelaajan täytyy sen sijaan oppia avaamaan peliasento, jotta hän näkisi paremmin.

”Jos pelaaja kääntyy pallon kanssa ja ohittaa vastustajan eli toteuttaa voittavan peliteon, emme ”rankaise” pelaajaa. Puutumme kuitenkin, jos pelaaja toimii jatkuvasti prinsiippien vastaisesti. Olemme tutkineet pelitekoja niin paljon, että jos pelaaja toimii säännöllisesti vastoin käyttäytymisperiaatteita, tällainen toiminta johtaa harvoin voittaviin pelitekoihin”, Remmel kertoo.

Rasmus Jansson pyrkii pumppaamaan pelaajiin lisää liikettä, joka tukee prinsiippien kehittymistä. Taivaalla hyrrää drone-lennokki, joka kuvaa pelaajien liikkumista harjoitteessa. Reaaliaikainen kuva tulee suoraan Janssonin puhelimeen. Toinen kamera kuvaa toimintaa lähempänä kenttää. Lisäksi Jansson saa jatkuvasti dataa pelaajiin kiinnitetyistä GPS-laitteista.

Moni asia tulee pelaajille uutena. Esimerkiksi 3 vastaan 2 -pelissä pelaajat peittävät syöttövälejä ja pysähtyvät, mikä nostaa valmentajien sykettä.

”Don’t stop! Keep moving!”, Jansson huutaa.

”Bravo, Alex!”, Remmel innostuu, kun yksi pelaajista liikkuu nopeasti kohti palloa, vaihtaa suuntaa lyhyillä askeleilla ja jatkaa liikettä. Liikekuvamallin ylläpito.

Kahden tunnin harjoituksista on kulunut vasta 25 minuuttia, kun ensimmäiset pelaajat nojailevat polviinsa.

”Run! Go faster!”, Jansson nostaa ääntään. Pelaajat ovat menossa juomatauolle. Myös nämä hetket halutaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Kyse on pelaajien kasvattamisesta intensiteettiin, joka tutkimusten mukaan kasvaa nykyjalkapallossa jatkuvasti.

Juomapullot tuodaan jääpalojen täyttämässä korissa aina kunkin harjoitealueen viereen, jotta pelaajien ei pitäisi lähteä hakemaan pullojaan kauempaa.

”Meillä ei ole aikaa käyttää juomapullojen hakemiseen minuuttia”, Jansson sanoo.

Pelaajat kertyvät lyhyen juomatauon jälkeen valmentajien ympärille ennen seuraavan harjoitteen alkamista.

”Moving must be our habit”, Remmel painottaa pelaajille.

Epidemiologi Mike Ryanin ajatus toimintanopeuden tärkeydestä välittyy valmentajien käyttäytymisestä Talan tasaisella nurmella.

”Pelaajan täytyy päästä liikkeelle ennen kuin hän miettii jälkiseurauksia. Pelaajan pitää olla ensimmäisenä tilanteessa. Proaktiivisuus on kaiken pohja”, ennen Kyprosta italialaisessa Giorgione Calciossa valmentanut Remmel toteaa harjoitusten jälkeen.

Rasmus Jansson asentaa drone-lennokin valmiiksi harjoitusten kuvausta varten.
Drone-lennokki välittää ilmakuvaa pelaajien sijoittumisesta suoraan Janssonin puhelimeen. Pafos-viivat näkyvät jokaisessa kulmauksessa.

***

Rasmus Jansson pyörittelee päätään seuran toimistolla. Hän analysoi videolta alle 15-vuotiaiden joukkueen edellisen illan harjoituksia. Yksi pelaajista syöttää muutaman minuutin rondoharjoitteen aikana seitsemän syöttöä jalan takaa.

”Episodinen pelaaja”, vieressä istuva Remmel sanoo.

Rondoharjoitteen prässäävä pelaaja liikkuu kohti palloa matalalla intensiteetillä, pysähtyy usein, eikä jatka liikettään. Kaksi tärkeää prinsiippiä, kohti palloa ja liikekuvamallin ylläpito, eivät toteudu. Remmel ja Jansson huomaavat tämän välittömästi.

”Rasse, tee näistä suorituksista kymmenen sekunnin klippejä lauantain valmentajapalaveriin. Käydään ne valmentajien kanssa läpi”, Remmel pyytää.

Jansson ja Remmel tarkkailevat keskittyneesti pallottomien pelaajien toimintaa rondoissa. Keskellä olevalla pelaajalla tulee vain vähän spurtteja.

Valmentajat pyytävät viereisessä huoneessa työskentelevän Spyros Mylordosin katsomaan videokuvaa.

”Look at this. The player is not moving”, Remmel toteaa 15-vuotiaiden joukkuetta valmentavalle kyproslaiselle.

Remmel avaa ongelmaa tarkemmin, kun Jansson katsoo Mylordosin kanssa harjoituksia eteenpäin.

”Pelaaja on keskimäärin 98 % peliajasta ilman palloa. Kaikki asiat, jotka liittyvät liikkumiseen, ovat meille tärkeitä. Tietyllä tasolla, esimerkiksi Puolan tai Tanskan pääsarjassa, pelaajien kyky pelata esimerkiksi kahdella kosketuksella on hyvin usein samalla tasolla. Ero tulee nimenomaan liikkumisesta ilman palloa, sen intensiivisyydestä ja tarkoituksesta.”

Miettisen mukaan intensiivisyys tulee Pafos FC:ssä toiminnan selkeyden kautta.

”Jos pelaajalle annetaan liikaa vaihtoehtoja, intensiteetti laskee. Kun pelaajien toiminta rakennetaan strategisen ajattelun päälle, intensiteetti laskee myös silloin. Meidän pelilliset prinsiippiimme perustuvat pelaajan käyttäytymisen muokkaamiseen. Kun joukkueella on yhtenäinen käyttäytymistapa kentällä, kollektiivin nopeus kasvaa, mikä auttaa meitä menemään kohti intensiivistä pelitapaa”, Miettinen avaa.

Prinsiippien vieminen käytäntöön ei tapahdu helposti. Ne ovat uusia asioita sekä pelaajille että valmentajille. Ydinasioita opetetaan seuran sisäisissä valmentajakoulutuksissa, joita on noin kerran viikossa.

Remmelin mukaan esimerkiksi Miettinen oppi hallitsemaan prinsiipit Italiassa vasta viiden kuukauden yhteisen työskentelyn jälkeen.

”Olen saanut nähdä prinsiippien kautta valmentamisen tulokset kahdessa eri ympäristössä ja huomannut, miten paljon pelaaja voi kehittyä niiden avulla, jos hän on valmis muutosprosessiin”, Miettinen tuo esille.

”Valmentajan näkökulmasta käyttäytymisen prinsiippien kautta valmentaminen selkeyttää toimintaa, koska valmentajalla ei tarvitse olla 150-sivuista pelikirjaa, vaan kymmenen toimintaan johtavaa prinsiippiä, jotka tulevat esille erilaisissa harjoitteissa. Pelaajasta tulee adaptaatiokykyisempi, koska hän muokkaa käyttäytymistään sen sijaan, että oppisi tietyn pelitavan”, hän kuvaa.

”Prinsiippien kautta valmennettu pelaaja kykenee toimimaan eri muodostelmissa ja pelitavoissa ilman mitään ongelmia, sillä hänen peruskäyttäytymisensä on selvää pelitavasta riippumatta.”

Suurin osa akatemiavalmentajista on ollut innoissaan periaatteista, mutta myös vastustusta on tullut. Uudet painotukset ovat aiheuttaneet hämmennyksen tunnetta yksittäisissä valmentajissa.

Toisaalta Remmel nostaa esille, että esimerkiksi 65-vuotias Tasos Makris, eräänlainen valmentajalegenda Kyproksella ja Pafosin U12-joukkueen valmentaja, on koulutuksissa aina eturivissä. Uteliaisuus ei katso ikää.

Kaikki Pafosia seuraavat katsojat eivät ole suhtautuneet ulkomaalaisiin valmentajiin suopeasti. Viime kaudella joukko keski-ikäisiä miehiä huusi eräässä ottelussa suurimman osan ajasta Remmelin selän takana: ”Ulos, ulos!”

”Nämä asiat luovat kuitenkin merkitystä. Jalkapallo kiinnostaa ihmisiä”, Remmel toteaa.

Remmel ei epäile prinsiippien vaikuttavuutta.

”Periaatteet eivät tule kevyesti metodologian kulmakiviksi. Olemme tutkineet ne kappaleiksi. Yhden prinsiipin tuominen osaksi toimintaa vaatii useita viikkoja kestäviä tutkimuksia.”

Esimerkiksi body positioning -periaatteen pohjana on yli 80 sivua laaja tutkimus peliasentojen merkityksestä jalkapallossa. Pelin nopeutuminen on lisännyt peliasentojen merkitystä entisestään. Jos puolustaja ei ole esimerkiksi diagonaaliasennossa suhteessa palloon, pelaajan on vaikea sulkea tiloja ympäriltään, ja pallo tulee nopeasti puolustajan selän taakse.

Miettinen näyttää videolta useita esimerkkejä miesten A-maaotteluista, joissa pelaajien vääränlaiset peliasennot ovat antaneet vastustajalle mahdollisuuden hyökätä selustaan.

”Pyrin suunnittelemaan harjoitteet niin, että jokaisessa rondossa, drillissä, pelissä tai muussa harjoitetyypissä on aina jokin selvä asia, jota esimerkiksi harjoitteen säännöt sekä alueen muoto ja koko tukevat”, Miettinen sanoo.

”Kun Mika Lehkosuo oli seuraamassa toimintaamme Giorgionessa, hän kysyi puolustajille vetämäni harjoitteen jälkeen: ”Ovatko nuo pelaajat nyt parempia kuin ennen tätä harjoitetta?”. Eivät olleet. Sen jälkeen olen miettinyt aina harjoitteita suunnitellessani ja harjoitusten jälkeen, ovatko pelaajat nyt parempia kuin ennen harjoituksia”, hän kertoo ja jatkaa: ”Minun täytyy kyetä auttamaan pelaajaa kehittymään juuri nyt. Tänään. Ei huomenna tai viikon päästä.”

”Jos Roberto Mancini käytti Zenitissä aikaa peliasentojen opettamiseen miljoonia euroja tienaaville ammattilaisille, en näe syytä, miksi emme opettaisi peliasentojen ottamista Pafos FC:n alle 17-vuotiaille pelaajille”, Gert Remmel toteaa.

Iikka Miettinen korostaa pelaajille peliasennon avaamista rondoharjoitteessa.
Pelaajien voittoprosentit harjoituksista löytyvät pukuhuoneen seinältä.

***

Viikon toiset harjoitukset tiistaina alkavat samalla kaavalla kuin edellisen päivän harjoitukset. Mittausten jälkeen pelaajat tekevät Miettisen ja Janssonin johdolla aktivointeja ja valmistavia harjoituksia. Prinsiipit ovat heti alusta lähtien läsnä.

Pelaajat juoksevat noin 30 metriä pitkää rataa, johon on laitettu kymmenkunta muovikeppiä. Apuvalmentajat Miettinen ja Jansson ohjeistavat pelaajia lyhentämään askeltiheyttään ja laskemaan painopistettään. Pelaajien ei haluta pysähtyvän.

Prinsiippien toteuttaminen vaatii, että Pafos FC:n jalkapalloilijat ovat urheilullisia. Remmelin mukaan jalkapallo on tärkeä asia Kyproksella, mutta urheilemisen kulttuurissa on paljon tekemistä.

”Jos pelaajalla ei ole tiettyä atleettisuutta, esimerkiksi kykyä madaltaa painopistettä ja säätää askelfrekvenssiä kovassa vauhdissa, hän ei pysty toteuttamaan tiettyjä prinsiippejä. Siksi käytämme harjoituksissa aikaa myös aktivointeihin. Esimerkiksi Saksan 3. Bundesliigasta ei löydy yhtään pelaajaa, joka ei olisi urheilullinen”, 13–17-vuotiaiden akatemiajoukkueiden valmennuspäällikkö kertoo.

”Kyprokselta löytyy jalkapallokulttuuria, mutta ei liikaa urheilukulttuuria. Tämä näkyy kaikessa, esimerkiksi ammattimaisuudessa kentän ulkopuolella ja vaatimustasossa. Se on johtanut siihen, että pelaajien spesifi liikkuminen on heikkoa jalkapallokontekstissa”, Rasmus Jansson täydentää.

Remmelin mukaan esimerkiksi alle 17-vuotiaiden joukkueen koko kausi on käytännössä pre-seasonia.

”Meidän on pakko viedä pelaajia tietoisesti yli, jotta he olisivat ammattilaispelaajia 20-vuotiaina.”

Peliharjoitteita on enemmän kuin edellisenä päivänä.

”Pelaamme lyhyitä jaksoja, jotta voimme ylläpitää korkeaa intensiteettiä. Pelaajat pystyvät pelaamaan intensiivisemmin kollektiivisella tasolla, kun automatisoimme tietyt toiminnot. Jos pelaaja on esimerkiksi negatiivisessa peliasennossa pelintekoalueella, hän ei koskaan käänny pallon kanssa”, Remmel on kertonut ennen harjoituksia.

Harjoitteiden sääntöjen halutaan ohjaavan pelaajia toimintaan, joka toteuttaa prinsiippejä ja lisää siten voittamisen todennäköisyyttä.

Yhdessä peliharjoitteessa joukkue saa kaksi pistettä, jos se onnistuu tekemään maalin hyökkäysalueella saadun riiston jälkeen.

Toisessa harjoitteessa sääntönä on se, että joukkueen täytyy päästä maalintekopaikkaan 8 sekunnin sisällä neljännestä sektorista alkaen. Tämä perustuu jalkapallotutkimuksista saatuun dataan, jonka mukaan maalinteon todennäköisyys pienenee, jos pallonhallinta kentän neljännellä sektorilla ylittää 8 sekunnin rajan. Tilaa on vähemmän ja vastustaja ehtii organisoitumaan paremmin.

Yksi tärkeä sääntö peliharjoitteissa on se, että maalit saa tehdä vain rangaistusalueen sisältä. Myös Pafos-viivat ovat normaalisti käytössä.

Kun Miettinen opettaa puolustuslinjan pelaajille diagonaaliasennon ottamista suhteessa palloon, moni pelaaja on ihmeissään. Uusia asioita tulee joka harjoitteessa. Informaatiotulva on suuri.

Yksi prinsiipeistä on i grammi. Sana on kreikkaa ja tarkoittaa ”viivaa”. Pafos FC:n pelaajien halutaan puolustavan rangaistusalueen viivaa, ei maalia.

Vastustajaa ei haluta päästä rangaistusalueen sisälle, jossa maalinteon todennäköisyys on suurin. I grammi -periaate näkyy esimerkiksi siinä, että Pafos FC:n pelaajien halutaan mieluummin rikkovan ennen boksia kuin päästävän vastustajan sen sisälle.

Miettinen näyttää kahta lukua koskien i grammi -prinsiippiä: 6 % ja 75 %. Ensimmäinen luku on maalinteon todennäköisyys, jos vastustaja saa vapaapotkun laitakaistalta hieman rangaistusalueen ulkopuolelta. Jälkimmäinen luku kuvastaa maalinteon todennäköisyyttä rangaistuspotkusta. Jos rike tapahtuu keskemmällä, mutta alueen ulkopuolella, maalinteon todennäköisyys on noin 0,16. Rikkeen sijainnilla on siis iso merkitys. Pelaajien täytyy mennä kohti palloa.

”Pame, pame, pame”, raikuu harjoituskentällä. Se tarkoittaa ”eteenpäin”.

Pafos FC:n pelaajat harjoittelevat liikekuvamallin ylläpitoa harjoitusten aluksi.

***

Christodoulos Georgiou katsoo harjoituksia kentän reunalta. Vuonna 2004 syntynyt Georgiou pelaa Pafos FC:n U19-joukkueessa, mutta on loukkaantumisen takia vasta palaamassa harjoituksiin.

Kyproksen poikien maajoukkueeseen kuuluva pelaaja pääsi näkemään edellisellä kaudella läheltä Remmelin ja Miettisen työskentelyä.

”Vaikka kausi oli vaikea, kehityin paljon. Opin näkemään kentällä sellaisia asioita, joita monet muut pelaajat eivät näe.”

Georgiou piirtää kädellään matalaa tasaista suoraa. Se kuvastaa aikaisempaa valmennusta Pafos FC:ssä. Matala tempo.

Remmelin ja Miettisen viime kauden valmennusta hän osoittaa jyrkillä sormen nostoilla ilmaan. Harjoittelun intensiteetti nousi selvästi aikaisempaan nähden.

Georgioun mukaan moni asia harjoittelussa tuli hänelle uutena asiana. Remmel ja Miettinen kuvaavat kehitystä nelivaiheisena, jatkuvana prosessina. Se koskee sekä pelaajia että valmentajia.

Ensimmäinen vaihe on tyytyväisyys, satisfaction. Kaikki on hyvin. Kun toimintaan tulee uutta sisältöä, joka eroaa aikaisemmasta, monella pelaajalla tulee resistance-tila, vastustus. Tämän jälkeen seuraa hämmennys, confusion. Vasta lopuksi pelaaja tai valmentaja oppii ja saavuttaa learning­­-tilan, jonka jälkeen prosessi alkaa taas alusta.

Kaudella 2020-2021 vastustus ja hämmennys olivat monen U19-joukkueen pelaajan kohdalla liian suurta.

”Viime kauden U19-joukkueen pelaajistamme lopetti 34 %. Seuraamme Pafos FC:n johdon antamia tavoitteita jokapäiväisen toiminnan vaatimustason osalta. Pelaajien siirtyminen alemman tason joukkueisiin ei ollut huono asia. Jos pelaaja ei kestä lempeää prässiämme, hän ei pysty pelaamaan tulevaisuudessa ammattilaisjalkapalloa.”

”Kun pelaajalla ei ole riittävää kykyä sietää tylsyyttä ja stressiä, pelaaja jää orgaanisesti sivuun. Jalkapallo toteuttaa valintaprosessin itsestään”, Remmel jatkaa.

Vaikka Pafos FC:n U19-joukkueen koronavirusepidemian sekoittama kausi oli tuloksellisesti huono, neljä akatemiapelaajaa nousi edustusjoukkueen. Se on kyproslaisessa jalkapallossa todella harvinaista. Nuorin debytantti oli 15-vuotias Lysandros Papastylianou.

Remmel, Miettinen ja Jansson johtavat U13-U17-joukkueiden toimintaa Pafos FC:n akatemiassa. Seurajohto on huomannut valmentajien korkean työvolyymin sekä erilaisen tavan valmentaa.

Yleensä akatemian valmentajat ja muut toimihenkilöt saavat kerrallaan ainoastaan yhden vuoden sopimuksen. Kolmikolle tarjottiin kuitenkin poikkeuksellisesti kahden vuoden sopimusta.

Mikään ei ole kuitenkaan pysyvää. Kyproslaisseurassa valmentajavaihdokset ovat säännöllinen osa arkea. Pelin henki on kaikkien tiedossa.

Niin kauan kuin työt jatkuvat, valmentajat pyrkivät valmistamaan pelaajia kohti tulevaisuuden ammattilaisjalkapallon vaatimuksia.

”Yritämme ratkaista ongelmia, emme oireita. Oireiden parantamista olisi se, että vaihtaisimme vain pelaajia. Haluamme sen sijaan ratkaista ongelmia analysoimalla jatkuvasti, miten voimme muuttaa pelaajien pelikäyttäytymistä.”

”Valmentajien pitää valmentaa. He eivät voi olla rekvisiittana”, Remmel päättää.

***

Teksti ja kuvat: Erkko Meri (@ErkkoMeri)

Kategoriat:Haastattelu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s