Jalkapallokulttuuri

100 teesiä juniorijoukkueen toimintakulttuurin kehittämiseksi

Laadin tällä viikolla Twitteriin listan asioista, joita voidaan viedä juniorijoukkueen toimintakulttuuriin ilman isoja rahasummia tai resursseja. Lista keräsi paljon mielenkiintoa ja julkaisen sen kokonaisuudessaan nyt Suunnanmuutos-blogissa.

Listan tarkoituksena oli koota universaaleja asioita lisättäväksi juniorijoukkueen päivittäiseen arkeen – riippumatta esimerkiksi siitä, onko kyseessä harrastejoukkue vai kilpatavoitteelinen joukkue. Jos juniorijalkapallon toimijat kokevat, että edes yksittäiset kohdat ovat sovellettavissa omien joukkueidensa arkeen, olen asiasta iloinen. Huomautan myös, että joukkueen toiminta voi olla laadukasta ilman, että aivan kaikki listan kohdat toteutuvat.

Ennen kuin puhutaan resursseista, pyritään tekemään ilmaiset asiat mahdollisimman hyvin!

***

1. Valmentaja tervehtii kaikki pelaajat erikseen nimeltä ennen treenien alkua ja kysyy päivän kuulumiset. Tutkimusten mukaan pelaajat antavat silloin enemmän itsestään treeneissä.

2. Kun joukkue kokoontuu yhteen, kukaan ei löntystele laiskasti paikalle vaan liikkuu ryhdikkäästi. Valmentaja voi laskea sekunteja viidestä nollaan ja silloin oltava valmis kuuntelemaan ohjeet.

3. Valmentajan (tai kenen tahansa) puhuessa katse kohti puhujaa, hyvä ryhti ja kaikki muu tekeminen tauolle. Puuttuminen aina, jos nämä asiat eivät ole kunnossa.

4. Joukkueen pelaajilla treeneissä samanlainen varustus. Esimerkiksi kaikilla samanlainen seuran pipo, hanskat ja muu varustus talvipakkasilla. Jos näissä asioissa mahdollisuus sooloilla, sitä tapahtuu myös helposti pelikentällä.

5. Valmentaja pysäyttää harjoitteen ja puuttuu asiaan aina, jos joku pelaajista jää kävelemään toistuvasti paitsioon tilanteen jälkeen tai jää muita alemmas joukkueen puolustuslinjan nostaessa ylöspäin. Pelaajille ei mahdollisuutta olla tauolla pelin aikana.

6. Pelaajat huolehtivat joukkueen varusteista ja harjoitusvälineistä – esimerkiksi maalien siirtäminen, tötsien kerääminen ja varusteiden huolehtiminen varastoon pelaajien vastuulla. Kaikilla selvä rooli, ei mahdollisuutta valita osallistuuko va ei.

7. Joukkueessa kerrotaan tarinoita Helmareista/Huuhkajista sekä seuran omasta edustusjoukkueesta.

8. Joukkueen pelaajat ilmoittavat itse viestillä valmentajalle, jos ovat pois treenistä (noin 10 ikävuodesta eteenpäin). Korostetaan reippautta ja autonomiaa.

9. Joukkueen kaikki pelaajat kiittävät AINA keittiöhenkilökuntaa esimerkiksi turnausruokailun jälkeen.

10. Valmennus laittaa vanhemmille pienen yleisen raportin jokaisen harjoitusjakson (esim. 8 viikkoa) jälkeen – mitä on tehty, mihin asioihin on kiinnitetty huomiota ja mitä seuraavassa jaksossa on luvassa.

11. Pelaajien juomapullot, reput yms. siistissä rivissä kentän vieressä. Pelaajat huolehtivat tästä itse ja palaute aina jos näin ei ole tapahtunut.

12. Joukkueen pelaajat tekevät valmennuksen antamia kotitehtäviä jalkapalloon liittyen esimerkiksi kerran viikossa. Huippupelaajien videoklippien analysointia, fysiikkaharjoittelua tms.

13. Joukkueen tehdessä maalin, koko joukkue juhlii sitä yhdessä – lentopallon tapaan.

14. Joukkueen harjoituksissa kilpaillaan ja kisaillaan paljon. Esimerkiksi loppupelin voitosta pelaaja saa taulukkoon aina kolme pistettä ja taulukon kolme parasta palkitaan muutaman kuukauden pelien jälkeen.

15. Pelaajat käyvät antamassa ylävitoset laukauksen eteen heittäytyneelle puolustajalle eli onnittelevat kuten maalintekijää.

16. Joukkueen pelaajat ovat katsomassa edustusjoukkueen ottelua aina, kun mahdollista. Tarvittaessa treenien siirto, jos peli on päällekkäin.

17. Valmentajan puhuessa joukkueelle, pelaajat kuuntelevat ohjeita kaarimuodostelmassa ryhdikkäästi.

18. Joukkue kuvaa ottelunsa aina, kun mahdollista. Ja panostaa myös kuvauksen laatuun.

19. Joukkue keskustelee yhdessä vähintään kerran viikossa noin 10 minuuttia. Pelaajat saavat kertoa haastavista asioista, harjoituksissa koetuista tunteista jne.

20. Joukkue palkitsee ansioituneita pelaajia kauden jälkeen yhteisessä ”gaalassa”. Palkinnot nimetty esimerkiksi Huuhkajien/Helmareiden pelaajien mukaan.

21. Joukkueen vanhemmat osallistuvat ottelujärjestelyihin. Ainakin ”isoissa” kotipeleissä ja turnauksissa mahdollisuuksien mukaan kahvio, musiikki, kuulutukset jne.

22. Pelaajat ohjeistettu, etteivät ole puhelimella tai pelaa Fortnitea treeniä edeltävän tunnin aikana. Iso vaikutus keskittymiseen harjoituksissa.

23. Turnauspäivän jälkeen joukkue käsittelee päivän tapahtumat illalla yhteisessä palaverissa esimerkiksi venyttelyjen yhteydessä.

24. Valmennus antaa pelaajille henkilökohtaisen palautteen kauden päätapahtuman (esim SM-turnaus) jälkeen – missä pelaaja onnistui, missä kehitettävää jne.

25. Joukkue juhlii isoja yhdessä ringissä äänekkäästi hyppien ja hetkestä nauttien.

26. Joukkueen pelaajat pyöräilevät harjoituksiin, jos matka on sopiva.

27. Joukkueella on muutama iskulause tai arvo joukkueen pukukopin seinällä.

28. Joukkueen pelaajat äänestävät itse kapteeniston ennen kauden alkua. Samalla käydään läpi kapteeniston rooli jalkapallossa.

29. Pelaajat asettavat valmentajan ohjauksella joukkueelle muutaman yhteisen tavoitteen ennen kauden alkua – esimerkiksi kilpailuihin tai tekemisen laatuun liittyen.

30. Joukkueella on videopalaveri esimerkiksi kerran kahdessa viikossa (riippuen pelaajien iästä).

31. Joukkueen pelaajat tervehtivät aina myös seuran muiden joukkueiden valmentajia ja kenttähenkilökuntaa.

32. Reissuilla joukkue syö mahdollisuuksien mukaan aina terveellistä urheilijan ruokaa ja jättää roskaruoat väliin.

33. Turnausmatkoilla joukkueen pelaajilla ja taustoilla yhtenäinen matkustusasu.

34. Joukkueen kapteeni käy tervehtimässä vastustajan valmentajia ennen matsin alkua.

35. Joukkue ei peru treenejä sääolosuhteiden vuoksi, jollei ole aivan pakko.

36. Loukkaantuneet pelaajat eivät jää kotiin vaan tulevat tekemään esimerkiksi liikkuvuus/voimaharjoituksen kuntonsa mukaan kentän laidalle. Osallistuminen ja kehittyminen myös loukkaantuneena tärkeää.

37. Joukkue on aktiivinen somessa (muutakin kuin tuloksia). Lisäksi nettisivuilla esimerkiksi kattavat pelaajaesittelyt kuten huippujoukkueilla.

38. Joukkueella ei ole KOSKAAN pelejä tai treenejä päällekkäin Huuhkajien/Helmareiden ottelun kanssa.

39. EM-kisojen aikaan Suomen matsin jälkeiset treenit aloitetaan kertaamalla ottelun tapahtumat.

40. Joukkueen kopissa soi koppimusiikki ennen matsia.

41. Joukkue ruokailee leireillä/turnauksissa saman pöydän ääressä (tai vierekkäisissä pöydissä, jos se ei ole mahdollista.)

42. Valmennus suunnittelee treenit aina etukäteen – esimerkiksi powerpoint-pohjalle.

43. Valmentaja on suunnitellut etukäteen pelaajien pelipaikat ja joukkueet harjoitteissa (esim. loppupeli), jottei niiden säätämiseen mene aikaa harjoituksen aikana.

44. Pallot eivät ole treeneissä löysiä.

45. Valmentajat eivät keskity otteluissa tuomarille huutamiseen vaan oman joukkueensa auttamiseen ja tsemppaamiseen.

46. Pelaajien vanhemmilla ja sisaruksilla matseissa näkyvää seurarekvisiittaa esim. kaulahuivit/liput/banderollit.

47. Valmennus on jakanut etukäteen roolit valmennustiimin sisällä harjoituksia varten. Yksi valmentajista keskittyy puolustuslinjan toimintaan, yksi valmentaja keskittyy hyökkääjien pystyliikkeisiin jne.

48. Valmennus käy läpi harjoituksen treenin jälkeen pikaisesti – missä kehitettävää, miten pelaajat suoriutuivat jne?.

49. Joukkueella yhteisiä peliin valmistautumisen rutiineja – esimerkiksi futsal-maajoukkueen ”läpyrinki”, jolla virittäydytään matsiin ja lievitetään jännitystä.

50. Pelaajat ja taustat eivät käytä puhelimia joukkueen tapahtumissa – esim. ruokailuissa.

51. Joukkueessa kulttuuri, että ongelmia ei ulkoisteta. Syyt tappioon etsitään aina omasta toiminnasta.

52. Joukkue käy läpi treenin jälkeen harjoituksen huippusuoritukset ja niiden tekijät aplodien kera.

53. Joukkueen pelaajat kunnioittavat varusteitaan! Ei nappikset jalassa muualla kuin kentällä ja pelipaita päällä ainoastaan ottelun aikana. Pelaajat huolehtivat itse treenikamat pesuun ja nappikset kuivumaan treenin jälkeen.

54. Pelaajat tervehtivät toisiaan esim. klikaten tai muulla sovitulla tavalla ennen harjoituksia ja sieltä lähdettäessä.

55. Pelin jälkeen pelaajat käyvät suihkussa ja vaihtavat pelikamat siviilivaatteisiin kopissa aina kun mahdollista.

56. Pelaajilla on mukana välipala syötäväksi heti treenin jälkeen palautumisen tehostamiseksi (noin yläkouluikäisistä eteenpäin).

57. Valmentaja puuttuu välittömästi pelaajan ylimieliseen tai muita kohtaan halventavaan käytökseen.

58. Joukkueen pelaajille ja vanhemmilla on selkeää, millä perusteilla peliaika jakaantuu. Esim. 1. harjoitusaktiivisuus 2. nykyinen taso 3. treeniasenne.

59. Joukkueella on ennen kauden alkua vanhempieninfo, jossa käydään läpi valmennuksen ja joukkueenjohtajan johdolla joukkueen toiminnan periaatteet seuran ohjeiden pohjalta.

60. Joukkue hakee ”rivalry-matseihin” extralatauksen. Voitto tai tappio tällaisissa peleissä täytyy olla iso juttu ja näkyä pitkään.

61. Valmennus voi omalla toiminnallaan vaikuttaa treenien tempoon. Jos intensiteetti tippuu 5%, se pitää vaatia takaisin ylös aktivoimalla pelaajia kamppailemaan ja juoksemaan lujempaa.

62. Joukkueella on pelaajien itsensä (valmennuksen avustamana) sopimat omaleimaiset erikoistilannekuviot.

63. Joukkueen pelaajat käyvät pelinohjaajakurssin yläkouluiässä ja toimivat pelinohjaajina pikkujunnujen peleissä säännöllisesti. Sääntötuntemus tärkeää.

64. Joukkueella on pelaajille henkilökohtaiset kehityskeskustelut pari kertaa vuodessa. Valmentaja voi antaa vinkkejä kehittymiseen, kysellä ajankohtaiset pelaajan kuulumiset ja auttaa tavoitteiden asettelemisessa.

65. Joukkueella on säännöllisesti rentoja team building -osioita harjoituksissa ja ainakin muutaman kerran vuodessa erillinen joukkuehenkitapahtuma, jossa tehdään muuta kuin futista.

66. Pelaajille sattuneista pienistä kolhuista, ei heti huoltoa paikalle vaan totutaan jatkamaan peliä nopeasti, vaikka hieman sattuisi (oikeat vammat eri tapaus).

67. Joukkueella on käytössä ottelupalavereihin taktiikkataulu, jolla havainnollistaa pelaajille joukkueen pelaamisen periaatteita. Mielellään riittävän iso. Okei ei ole ilmainen, muttei maksa paljon.

68. Joukkue kokoontuu hävityn pelin jälkeen rinkiin ja ottaa tappion vastaan yhdessä.

69. Turnauksissa vanhemmat liikkuvat erillään joukkueesta. Pelaajille ja valmennukselle täysi rauha keskittyä jalkapalloon.

70. Joukkueen harjoituksissa aikaa ei tuhlata odotteluun – kentät on tehty valmiiksi ja ryhmien koko sellainen, ettei jonotusta muodostu.

71. Joukkue testaa pelaajien kestävyyttä ainakin kaksi kertaa vuodessa esimerkiksi piip-testin avulla. Joukkueen pelaajilta vaaditaan tietty minimitulos kestävyystestissä (lähinnä kilpajoukkuekontekstissa).

72. Valmentaja käyttää pelaajien ja joukkueen kanssa vuorovaikutustaitojen työkaluja – esimerkiksi minä-viestit ja erilaiset kuuntelun taidot.

73. Joukkueessa vahva omatoimiharjoittelun kulttuuri – esimerkiksi erilaisia haasteita ja pelaajia vaaditaan tekemään tietty minimimäärä viikossa omatoimiharjoittelua.

74. Joukkueessa vahva ”pihapelikulttuuri” – esimerkiksi puoli tuntia ennen treenin alkua peli kahteen maaliin käyntiin ja halukkaat mukaan.

75. Joukkueella on jalkapallosta myös teorialuentoja esimerkiksi muutaman kerran vuodessa.

76. Puoliaikapalaverista palatessa pelaajat eivät kävele laiskasti takaisin kentälle vaan ryhdikkäästi juosten.

77. Joukkueenjohtaja toimii suodattimena vanhempien ja valmentajan välillä ja tuo oleellisimmat kysymykset valmentajan tietoon heti, kun niitä ilmenee.

78. Jos treeneissä on mukana esimerkiksi pelaajia kakkosjoukkueesta, nämä pelaajat otetaan hyvin mukaan eikä suljeta ulkopuolelle. Tervehditään jne.

79. Joukkueen vanhemmilla on yhteen hiileen puhaltamisen henki eikä selkeitä kuppikuntia.

80. Joukkue huomioi pelaajan kasvuvaiheen harjoittelussa: pienikokoisille pelaajille tsemppausta yrittää, kasvupyrähdyksessä oleville pelaajille loukkaantumisten ennaltaehkäisyä/rasituksen seurantaa enemmän.

81. Joukkueessa, jossa on jo vakiintuneet pelipaikat, pelinumerot noudattavat ainakin suurilta osin futiksen perinnettä, jossa pelipaikoilla on tietyt pelinumerot.

82. Joukkueessa ottelun tuloksilla on merkitystä ja tappiot täytyy harmittaa sopivan aikaa. Vasta sen jälkeen katse seuraavaan peliin.

83. Joukkueen tapahtumissa opetellaan myös futiksen historiaa – MM-kisojen voittajat, isot tapahtumat arvokisoissa, suuret pelaajat jne.

84. Pelaajat osaavat tunnistaa kaikki maajoukkueen pelaajat kuvista.

85. Joukkueen pelaajat käyvät yhteisesti kiittämässä faneja kannustuksesta ottelun jälkeen – tuloksesta riippumatta.

86. Joukkue jättää pukukopin treenien/ottelun jälkeen aina siistiin kuntoon.

87. Pelaajat hoitavat tietyn osan ottelujen alkuverryttelyistä ilman valmentajan ohjausta.

88. Pelaajat pukeutuvat harjoituksiin sään mukaan. Esimerkiksi kylmällä ilmalla aina pipo, hanskat, kauluri käytössä.

89. Joukkueeseen rakennettu voittamisen kulttuuri. Lannistumista ei sallita treenien loppupeleissä koskaan vaan valmennus puuttuu lannistumisen merkkeihin aina.

90. Joukkue laskee peleistä maaliodottaman, jotta palaute pelistä ei vain mutuilun varassa. Käytännössä: kirjataan maalintekoyritysten lähtöpaikat paperille pelin aikana ja syötetään ne netistä löytyvään yksinkertaiseen xg-laskentatyökaluun matsin jälkeen.

91. Joukkueen treeneissä ”tuomarilinja” on hieman sallivampi kuin oikeassa pelissä. Näin treeneihin tulee sujuvuutta ja pelaajat oppivat pelaamaan kovempaa.

92. Joukkueen pelaajat tekevät aina parhaansa, vaikka olosuhteet olisivat heikot (kenttä lumessa tms.) – kyse on ylpeydestä jalkapallon pelaamista kohtaan.

93. Jos kenttä on hieman lumessa ennen harjoituksia, treenejä ei automaattisesti peruta vaan pelaajat ja tausta pyrkivät kolaamaan kentän jonkinlaiseen treenikuntoon, jos se on mahdollista.

94. Turnauksissa joukkue liikkuu yhdessä niin paljon kuin mahdollista eikä erillisissä kuppikunnissa.

95. Joukkueella on erikoistilannekuviot ja pelaamisen pääperiaatteet kopin seinälle printattuna ennen peliä.

96. Joukkueen valmennus pyrkii kysymään hieman enemmän asioita niiltä, jotka ovat yleensä joukkueen hiljaisimpia. Näin he eivät jää puheliaimpien jalkoihin ja saavat huomiota riittävästi.

97. Joukkueessa myös parhaat pelaajat saavat kriittistä palautetta koko joukkueen edessä ja heiltä vaaditaan asioita. Tämä auttaa siinä, ettei kukaan ala leijumaan.

98. Valmentajan pitäessä ottelupalaveria tai muuta palaveria, pelaajat ovat sijoittuneet siten, ettei valmentajan taustalla tapahdu mitään mielenkiintoista (esim. matsi käynnissä tms.).

99. Joukkueen kapteenilla on kapteeninnauha peleissä aina kädessään.

100. Ylpeys. Pelaajat ovat ylpeitä pukiessaan seuran pelipaidan päälle. Valmentajat ja taustat ovat joka päivä ylpeitä tärkeästä työstään lasten eteen. Vanhemmat ovat ylpeitä, että heidän lapsensa tekee päivittäin parhaansa jalkapallon parissa.

***

Aleksi Piirainen (@ApiPiirainen)

Kategoriat:Jalkapallokulttuuri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s