Valmennus

Taidon kultivointi osa 1: Taidon olemus ja Constraints-Led Approach

Taidosta ja sen kehittämisestä on ollut ilahduttavan paljon puhetta viime aikoina. Samalla ihmisillä on noussut esiin monenlaisia kysymyksiä liittyen esimerkiksi ekologisen dynamiikan pohjalta tehtävään taitoharjoitteluun. On kysytty, “miten korona-ajan yksilöharjoittelua voi tehdä ekologiselta pohjalta ja miten se eroaa niin sanotusta perinteisestä taitoharjoittelusta”, “onko ekologinen harjoittelu vain urheilijan vapaata itseorganisoitumista ilman valmentamista” tai ”pitäisikö ekologista harjoittelua tehdä vasta sen jälkeen, kun on laitettu perusta (perusliikkumistaidot ja peruslajitekniikat) kuntoon?”

Tällainen pohdinta on hyvin tärkeää ja samalla avoin keskustelu voi auttaa meitä kehittymään yhdessä. Haluamme osallistua suomalaiseen taitokeskusteluun viiden ytimekkään artikkelin ja niihin liittyvien vlogien avulla. Julkaisemme seuraavien viiden viikon aikana tiistaisin artikkelin liittyen taitoon ja sen kehittämiseen sekä saman viikon perjantaina vlogin artikkelissa käsittelemästämme aiheesta. Artikkeleihin ja vlogeihin voi ottaa kantaa @TKultivointi Twitter-tilillä.

Pyrimme pitämään teoriaosuudet lyhyinä ja tuomaan mukaan paljon esimerkkejä, jotta pääsemme käsiksi konkreettisiin asioihin. Teoriaosuudet pohjautuvat muun muassa taidon tutkijoiden Rob Grayn (perceptionaction.com), Duarte Araújon ja Keith Davidsin ansiokkaisiin artikkeleihin, podcasteihin ja videoihin.

Mitä taito on?

Niin kuin tunnettua, taito on määritelty monin eri tavoin. Käsittelemme sarjassamme taitoa pääasiassa jalkapallon ja ekologisen dynamiikan viitekehyksen kautta.

Invaasiopallopeleissä taidokkaan suorituksen ajatellaan useinkin liittyvän pelivälineen hallintaan tai pelivälinettä hallitsevan pelaajan ja hänen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan vastustajan toimintaan. Toinen iso ajatus liittyy siihen, että taito on pelaajan omassa päässä tai omissa individualistisissa toimissaan.

Haastamme tällaiset käsitykset seuraavan videon avulla. Katso ja mieti, millaista taidokasta pelaamista videolla näkyy? Lisäksi mieti, ovatko taidokkaat suoritukset “yksilösuorituksia” vai tehdäänkö niitä tiiviissä vuorovaikutuksessa koko tilanteen dynamiikkaan?

Taito jalkapallossa on määritelty jalkapallon taitokisatyöryhmän työn pohjalta (päivitettynä nykymuotoon) “pelaajan tai joukkueen kyvyksi tehdä pelitilanteen mukaisia voittavia ratkaisuja.” Taidokkaat suoritukset ovat vuorovaikutuksellisia ja tapahtuvat aina suhteessa ympäristöön sekä toiminnan tavoitteeseen. Niitä voidaan myös kuvata pelitekoina kuten prässääminen, riistäminen tai purkaminen. Useat peliteoista eivät tapahdu pallon välittömässä läheisyydessä, esimerkkinä tilojen peittäminen ja puolustuslinjan pelaajien tilojen hallinta dynaamisine sijoittumisineen ja kehon orientoitumisineen.

Ekologisen dynamiikan viitekehyksessä ihmisen kognition ajatellaan olevan kehollista ja ympäristöstä sekä oppijan ja ympäristön vastavuoroisuudesta riippuvaista. Taidon oppimisen katsotaan syntyvän oppijan ja ympäristönsä tiiviin ja vastavuoroisen suhteen kautta. Tämä suhde oppijan ja ympäristön välillä on hyvin kehollinen, ympäristöön sulautunut ja dynaaminen. 

Suhteessa tärkeitä tekijöitä ovat muiden muassa rajoitteet, avaininformaatio ja sille herkistyminen sekä affordanssit eli tarjoumat. Edellä mainittujen ilmiöiden johdosta Araújo ja Davids ovat ehdottaneet taidon oppimisen tilalle termejä taidon adaptoituminen tai taidon herkistyminen.

Tekniikka on jalkapallon taitokisatyöryhmän mukaan “pelaajan kykyä tehdä tekninen suoritus (syöttö, haltuunotto ym.) tarkasti ja sujuvasti ilman kontekstia.” Tekninen suoritus voi olla esimerkiksi samanlainen syöttö kuin pelissä voisi tehdä, mutta se tehdään ilman pelin kontekstia. Täten tekninen suoritus eroaa taitavasta suorituksesta. Tässäkin on huomioitava, että tekniikka on paljon muuta kuin pallon kanssa tapahtuvaa toimintaa, esimerkkinä tilojen peittäminen erilaisin liikkein tai puolustuslinjan pudottaminen jalkapallon ristiaskeljuoksulla.

Taito ja tekniikka ovat suhteessa toisiinsa, mutta ne eivät ole sama asia. Usein ajatellaan perustekniikan kehittämisen riittävälle tasolle olevan edellytyksenä taidokkaalle suoritukselle, mutta ekologisesta näkökulmasta asiaa lähestytään eri kautta. ED:n näkökulmasta taidokasta toimintaa voidaan alkaa opetella heti alkuvaiheessa ja kehittää sekä taidokasta suoritusta että tekniikkaa ekologisissa, peliä vastaavissa (huom. ei pelkästään pelejä!) ympäristöissä.

Jos valmentaja haluaa tehdä eristetympää tekniikkaharjoittelua, saa hän esimerkiksi ekologisesta dynamiikasta johdetusta käytännön valmennusmenetelmästä constraints-led approachista (CLA) paljon apua toimintaansa. Ekologinen lähestymistapa taipuu siis moneen.

Katsotaan videolta alla, millainen ilmiö on taidokas haasto ja ohitus. Millaisin sanoin pystyisimme ilmiötä kuvaamaan? Mikä tai mitkä asiat ovat ilmiön ydintä?

Kertaus CLA:sta

CLA on ekologisen dynamiikan perustalta kehitetty käytännön valmennusmenetelmä (kuva 1.). Siinä pyritään rajoitteita (esitellään myöhemmin) manipuloimalla seuraaviin asioihin:

  1. Horjuttaa urheilijan / ryhmän olemassa olevaa, ei-optimaalista liikeratkaisua
  2. Rohkaista urheilijaa / ryhmää uusien liikeratkaisujen etsintään ja itseorganisoitumiseen
  3. Vahvistaa avaininformaatiota ja auttaa urheilijaa / ryhmää löytämään uusia affordansseja (mahdollisuuksia toimintaan)
  4. Antaa “siirtymäpalautetta” kehityksestä kohti uutta, parempaa liikeratkaisua
Kuva 1. Constraints-led approach to coaching. Gray 2020, perceptionaction.com.

On olemassa ääretön määrä erilaisia liikeratkaisuja, esimerkiksi sisäsyrjäsyötön voi tehdä monin eri tavoin. Rajoitteet rajoittavat suoritusavaruuttamme niin, että ohjaudumme kohti tietynlaista suoritusta. Näihin rajoitteisiin valmentaja voi vaikuttaa erilaisin tavoin.

Rajoitteet asettavat siis reunaehdot mahdollisille suorituksille. Samalla jokaisen tilanteen ainutlaatuiset rajoitteet ja niiden keskinäinen vuorovaikutus määrittävät, mitkä liikeratkaisut ovat kaikkein sopivimpia juuri kyseiseen liikeongelmaan kullekin yksilölle.

Rajoitteet jaetaan kolmeen kategoriaan: Yksilö, ympäristö ja tehtävä -rajoitteet.

Yksilön rajoitteet ovat luonteeltaan strukturaalisia tai toiminnallisia.  Strukturaalisia rajoitteita ovat muun muassa paino, pituus, kehon mittasuhteet tai genotyyppi. Toiminnallisia rajoitteita ovat muun muassa oppijan totutut liiketavat, kognitio, motivaatio ja emootiot.

Ympäristön rajoitteet ovat puolestaan fyysisiä tai sosiaalisia. Jalkapallokentän alusta vaikuttaa pelaajien toimintaan ja sosio-kulttuuriset tekijät (eis. yleisö ja ympäristön vaateet joukkueen pelaamisesta) voivat toimia merkittävänä rajoitteena.

Tehtävä-rajoitteet liittyvät harjoiteltavaan tehtävään. Valmentajalla on paljon suurempi mahdollisuus manipuloida tehtävärajoitteita verrattuna yksilö- ja ympäristörajoitteisiin. Tehtävärajoitteita ovat tehtävän tavoite, maalintekotapa, pelaajamäärä, alueen koko ja muut säännöt. Johdonmukaisella tehtävärajoitteiden manipuloinnilla on mahdollista auttaa pelaajia oppimaan ”yksilöllisiä” taitoja.

Rajoitteet ovat keskenään vuorovaikutteisia (kuva 2.) ja muutos yhdessä rajoitteessa vaikuttaa myös muihin rajoitteisiin, jolloin on vaikea ennustaa kokonaisvaikutusta yksilö-ympäristö -systeemiin.

Kuva 2. Vuorovaikutteiset rajoitteet. Bosch 2020, Anatomy of Agility.

Lopuksi kysymme, mitä hyötyjä tällaisesta taitoajattelusta on? Artikkelin aiheisiin ja tähän kysymykseen otetaan kantaa perjantain vlogissa, pysykää matkassa.

Jarkko Tuomisto, Jani Sarajärvi, Jussi-Pekka Savolainen

Kategoriat:Valmennus

Tagged as:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s