Haastattelu

Akatemia-arkea ulkomailla: Kovaa kilpailua, valmennustiimiajattelua ja jatkuvaa scouttaamista

Vuonna 1970 perustettu jalkapalloseura FC Utrecht on Rein-joen varrella sijaitsevan Utrechtin kaupungin ylpeys. Noin 350 000 asukkaan kaupunki sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla, noin 40 kilometriä Hollannin pääkaupungista Amsterdamista etelään.

Suomalainen Janne Lipponen, 48, on toiminut valmentajana FC Utrechtissa alkuvuodesta 2020 lähtien. Hän on erinomainen henkilö kertomaan, millaista arki eurooppalaisessa jalkapalloakatemiassa on.

Suomessa Lipponen on valmentanut Iisalmen PK-37:ssä, Jyväskylän JJK:ssa, Nurmijärven Jalkapalloseurassa sekä Käpylän Pallossa. Ennen FC Utrechtiin siirtymistä hän työskenteli viisi vuotta yhdysvaltalaisessa De Anza Force Soccer Club -nimisessä seurassa.

”Tapasin FC Utrechtin valmennuspäällikön ensimmäisen kerran joulukuussa 2019. Tämän vuoden tammi- ja helmikuussa perehdyin seuran toimintaan. Seurasin aktiivisesti harjoituksia ja pelejä sekä tapasin seuran henkilökuntaa. Kävin valmennuspäällikön kanssa paljon virallisia ja epävirallisia keskusteluja havainnoistani. Parin kuukauden jälkeen pääsin pitämään malliharjoituksia osana valmennustiimiä”, Lipponen taustoittaa.

Lipponen arvelee, että myönteiseen rekrytointipäätökseen vaikutti pedagoginen koulutustausta Jyväskylän yliopistosta, sujuva kielitaito, teknis-taktinen sisältöosaaminen sekä täsmällisyys.

”Minulle on kerrottu, että paneutumiseni hollannin kielen opiskeluun ja kielen rohkea käyttäminen ensi hetkistä lähtien vahvisti luottamusta siihen, että olen sanojeni mittainen mies.”

***

Kolme kertaa Hollannin cupin voittanut FC Utrecht kuuluu Hollannin TOP5-akatemiaseuroihin. Seuran joukkueet pyrkivät haastamaan Hollannin parhaimpia akatemioita, joihin kuuluvat Ajax, PSV Eindhoven ja Feyenoord.

FC Utrechtin akatemiaan kuuluvat U9-U18-ikäluokat. U9- ja U10-ikävaiheissa saattaa olla useampi joukkue, mutta vanhemmissa on vain yksi joukkue per ikäluokka.

Seura tekee yhteistyötä useamman lähialueen amatööriseuran kanssa. Yhteistyö kohdistuu pelaajakehitykseen, valmentajakoulutukseen sekä amatööriseurojen organisaatioiden kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseen.

Myös FC Utrechtin järjestämät leirit ja jalkapallokoulut eri seurojen pelaajille ovat osa seurayhteistyötä.

Seuran toiminnan sydän ja hermokeskus on oma harjoituskompleksi Zoudenbalch.

”Kun harjoituskeskuksen portista astuu sisään, takana siintää seuran kotistadion Galgenwaard, joka on jokaisen akatemiapelaajan unelma. Seuran värit näkyvät kaikkialla yhdessä seuran logon ja yhteistyökumppaneiden logojen kanssa”, Lipponen kuvailee.

FC Utrechtin harjoituskeskuksessa Zoudenbalchissa edustusjoukkueen käytössä oleva nurmikenttä on kaistoitettu valmiiksi harjoittelua varten.

FC Utrechtin slogan on ”Vanuit het hart” . Suomeksi sen voisi kääntää muotoon ”Suurella sydämellä”. Kaudella 2017-2018 seuran visio kirkastettiin FC Utrecht -manifestiksi, joka kuvaa seuran pelaajakehityksellisiä tavoitteita.

”FC Utrecht haluaa kasvattaa huippujalkapalloon sopeutumiskykyisiä, vastuullisia ja kasvun asenteen omaavia pelaajia. Valmennuksessa pyritään huomioimaan myös tulevaisuuden jalkapallon menestystekijät”, Lipponen kertoo.

FC Utrechtin akatemiatoiminnassa korostuu harjoittelun ja koulunkäynnin saumaton yhteistyö. Pelaajien odotetaan pärjäävän myös koulussa hyvin. Akatemialla on yhteistyökouluja ja pelaajia kyyditetään seuran toimesta harjoituksiin.

Akatemiatoiminnan tavoitteena on kasvattaa pelaajia seuran edustusjoukkueeseen. Hollannin pääsarjassa Eredivisiessä pelaavan edustusjoukkueen keski-ikä on tällä hetkellä noin 24,5 vuotta.

Lipposen mukaan akatemiassa pyritään siihen, että edustusjoukkueen pelaajista noin puolet olisi käynyt läpi FC Utrechtin akatemiapolun.

Valmennuksen osalta akatemiassa uskotaan sekoitukseen kokemusta ja nuoruutta.

”Erittäin monella valmentajalla on pelaajataustaa FC Utrechtista tai lähialueen seuroista. Valmentajia yhdistää erityisesti tavoitesuuntautuneisuus, kova kehittymishalu sekä pelin yksityiskohtien opettamisen jatkuva opiskelu.”

Seuran juniorivalmentajat toimivat akatemian johtajan ja valmennuspäällikön alaisuudessa.

”Yhdellä valmentajalla on lähtökohtaisesti vain yksi joukkue. Iso tavoite on, että meillä on tiettyyn ikävaiheeseen keskittyneitä valmentajia, jotka eivät siirry joukkueen mukaan vanhempaan vaiheeseen.”

”Välillä valmentajille halutaan kuitenkin antaa uusia ärsykkeitä kehittyä, jolloin päätetään, että valmentaja siirtyy esimerkiksi lapsuusvaiheen joukkueesta nuoruusvaiheen toimintaan. Tämä tuo valmentajan työhön vaihtelua ja variaatiota”, Lipponen jatkaa.

***

Yksi akatemiatoiminnan tunnuspiirre Euroopassa on toiminnan maksuttomuus pelaajille ja heidän perheilleen. Tämä on luonnollinen osa myös FC Utrechtin filosofiaa.

FC Utrechtin osake-enemmistön omistaa hollantilaisen yrittäjän Frans van Seumerenin holding-yhtiö, joka takaa taloudellisen selkänojan myös akatemiatoiminnalle.

Lipponen muistuttaa, että pääomistajan lisäksi tärkeä merkitys on FC Utrechtin kumppanuusverkostolla, johon kuuluu yli 350 yritystä.

Vaikka vanhemmat eivät maksa akatemiatoiminnasta euroakaan, heillä on Lipposen mukaan keskeinen rooli pelaajakehityksessä.

”Haluan kumota sen myytin, että vanhemmilla ei olisi mitään roolia akatemiatoiminnassa. Heillä on erittäin keskeinen merkitys pelaajan kokonaistilanteessa. Koska toiminnan vaatimustaso on korkea, vanhempien edellytetään tukevan pelaajia esimerkiksi ravinnon ja unen osalta.”

”Valmennuksen arkeen vanhemmat eivät tietenkään vaikuta. He voivat seurata tapahtumia ja osallistua kehityskeskusteluihin, joissa käydään läpi pelaajan kehittymistä.”

”Koska toiminta on esimerkiksi Suomeen verrattuna selkeästi seuravetoisempaa ja -johtoisempaa, vanhempien asema on mielestäni paremmin kirkastettu täällä. Vanhemmat tietävät tarkemmin, mitä heiltä odotetaan ja mikä heidän roolinsa on toiminnan kokonaisuudessa.”

***

Kun FC Utrechtin akatemiatoimintaa tarkastelee suomalaisen juniorijalkapallon viitekehyksessä, moni teema nousee esille.

Kilpailun kovuus, arjen selkeys, voimakas pelaajarekrytointi, ympäristön merkitys, korkea vaatimustaso ja valmennustiimiajattelu.

Janne Lipposen kommenteissa korostuu korkealaatuisen valmennuksen merkitys osana pelaajakehitystä. Yhtenä osana laadunvarmistusta Hollannin jalkapalloliitto asettaa minimilisenssivaatimukset eri valmennustehtäviin aikoville.

Hollantilaisakatemiassa valmentajat toimivat tiiminä jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

”Kaikille valmennuksen eri osa-alueille löytyy osaavat ja koulutetut valmentajat. Valmennuksen kokonaisvaltainen suunnittelu, toteutus, arviointi ja dokumentointi on seurajohtoisempaa ja systemaattisempaa kuin esimerkiksi Suomessa”, suomalaisvalmentaja pohtii.

FC Utrechtin harjoituskeskuksesta löytyy kuva seuran akatemiapelaajista ja valmentajista.

Lipponen itse toimii FC Utrechtin U13-joukkueen valmennustiimissä yksilövalmentajana. Lisäksi hänen työtehtäviinsä sisältyvät harjoitusten, otteluiden ja vastustajajoukkueiden videoanalysointi.

Valmennustiimin sisällä jokaisella jäsenellä on spesifi tehtävä, jossa valmentaja tuo lisäarvoa koko tiimin ja sitä kautta myös pelaajien käyttöön.

”Esimerkiksi U13-joukkueessa yhden valmentajan vastuulla ovat erikoistilanteet. Joissakin ikäluokissa hyökkäys- ja puolustuspään erikoistilanteet voidaan vielä jakaa valmentajien kesken. Yksi valmentaja saattaa keskittyä enemmän taitovalmennukseen, kun taas toinen valmentaja kantaa enemmän vastuuta joukkuetaktisesta puolesta.”

Alle 13-vuotiaiden akatemiajoukkueeessa, jossa Lipponen toimii, valmennustiimissä on yhteensä viisi valmentajaa. Lisäksi harjoituksissa ovat mukana fysiikkavalmentaja ja maalivahtivalmentaja, jotka ovat useamman ikäluokan käytössä. Taustatiimi eli joukkueenjohtaja, huoltaja ja varustevastaava vaatii seuran hyväksynnän. Staffiin kuuluvien henkilöiden määrä nousee siis helposti yli kymmenen.

”Oma roolini linkittyy päävalmentajan suunnittelemaan harjoitusviikkoon sekä yksittäisen harjoituksen suunnitelmaan. Työskentelen yhden pelaajan tai pienryhmän kanssa suunnitelman mukaisen teeman ja tavoitteen parissa. Peleissä keskityn tiettyihin pelaajiin esimerkiksi harjoitusviikon teeman puitteissa. Lisäksi annan palautetta myös muille pelaajille, jos päävalmentaja näin haluaa.”

”Harjoitusten peliosuudessa tai taktisessa osuudessa teen töitä määrättyjen pelaajien kanssa ja annan heille palautetta. FC Utrechtissa ja Hollannissa muutoinkin on yleinen tapa, että valmentaja on harjoitusten peliosuudessa pelin sisällä ohjaamassa pelaajien päätöksentekoprosessia ja havainnointia”, pian vuoden verran hollantilaisseurassa toiminut Lipponen sanoo.

Akatemiatoiminnassa valmennus rakentuu vahvasti valmentajien yhteistyön varaan. Oma harjoituskeskus kokoaa eri ikäluokat yhteen, mikä mahdollistaa myös sen, että joukkueiden valmentajien kohtaamiset ovat luonnollinen osa arkea.

FC Utrechtissa akatemiajoukkueet on jaettu kolmeen vaiheeseen: lapsuusvaiheeseen (U9-U12), nuoruusvaiheeseen (U13-U15) sekä huippuvaiheeseen (U16-U18). Yhteistyö on kaikkein tiiveintä lähimpien ikäluokkien kesken.

”Pelaajien siirtyminen joukkueesta toiseen on luonnollinen osa toimintaamme. Esimerkiksi U13-joukkueemme pelaajia harjoittelee toistuvasti U14-joukkueen, joskus jopa U15-joukkueen kanssa, jos pelaajakehitys sitä vaatii. Vastaavasti U13-joukkueen kanssa harjoittelee U12-joukkueen pelaajia tarpeen mukaan.”

Akatemiavalmentajat seuraavat jatkuvasti eri-ikäisten joukkueiden pelejä. Tämä on helppoa, sillä kaikki FC Utrechtin joukkueet – edustusjoukkuetta lukuun ottamatta – pelaavat kotiottelunsa Zoudenbalch-treenikeskuksessa.

Luonnonnurmi- ja tekonurmikenttien lisäksi keskuksesta löytyvät pukuhuonetilat ja fyysisen valmennuksen tilat. Tärkeä merkitys on myös pelaajien opiskeluun ja läksyjen tekemiseen varatulla tilalla harjoituskeskuksen sisällä.

***

Säännöllinen pelaajascouttaaminen on arkinen osa hollantilaista pelaajakehitystä. Siihen ei sisälly sen enempää positiivista kuin negatiivistakaan latausta. Pelaajia scoutataan, sillä siisti.

”Jokainen FC Utrechtin akatemiapelaaja on ollut systemaattisen ja pitkään kestäneen scouttausprosessin kohteena, ja pelaajista ovat tehneet arvioita useat seuran henkilöt”, Lipponen kertoo.

Nuorimmat U9- ja U10-ikävaiheet ovat eräänlainen esiakatemiavaihe, johon pelaajat tulevat noin 20 kilometrin säteeltä. Vanhemmissa ikäluokissa scoutting-säde kasvaa ja pelaajia tulee akatemiaan kauempaakin, jopa ulkomailta asti.

”Scoutting on jokaisen seuran omalaatuinen piirre, eikä siitä haluta ulkoisesti viestiä kovinkaan paljoa. Seurat kertovat harvoin, kuinka paljon heillä on esimerkiksi scouttaus-henkilöstöä. Voisi sanoa, että tällä pyritään siihen, että seurat haluavat turvata scouttaamisen mahdollisesti tuomaa kilpailuetua.”

FC Utrechtin osalta pelaajarekrytointia helpottaa keskeinen maantieteellinen sijainti. Erillisille asuntoloille ei ole tarvetta, sillä välimatkat ovat lyhyet. Pelaajat voivat asua kotona ja käydä sieltä käsin harjoituksissa.

FC Utrechin akatemiajoukkueet pelaavat kotiottelunsa Zoudenbalchin harjoituskeskuksen stadionilla. Edustusjoukkueet kotipelit ovat Stadion Galgenwaardilla, jonka kapsiteetti on 23 750.

Vaikka scouttaaminen on luonnollinen osa toimintaa, se ei kuitenkaan tarkoita lyhytjänteisyyttä. Lipponen haluaa korostaa, että pitkäjänteinen pelaajakehitysajattelu ja voiton tavoittelu jokaisessa ottelussa ovat oikeassa tasapainossa, eivätkä ne sulje toisiaan pois.

”Jokaiselle akatemiaan valitulle pelaajalle annetaan aikaa kasvaa, kehittyä ja näyttää se kehityspotentiaali, joka pelaajalla on scouttaus-prosessin aikana arvioitu olevan. Toisaalta pelaajilta edellytetään, että he kasvavat akatemiavuosien aikana ja ottavat vastuuta omasta kehittymisestään.”

”Akatemiatoiminnan ulkopuolella on suuri joukko amatööriseurojen pelaajia odottamassa omaa mahdollisuutta tulla scoutatuksi”, suomalainen muistuttaa.

Hollannin jalkapalloliiton KNVB:n rooli on tärkeä amatöörijalkapallossa. Tavoitteena on mahdollistaa laadukas pelaajakehitys myös akatemiaseurojen ulkopuolella.

”Liitto järjestää varsin systemaattista alue- ja pelitoimintaa amatööriseurojen parhaille pelaajille. Tässä toiminnassa on vuosittain mukana lähes 1 000 pelaajaa. Vaikka pelaaja olisi pudonnut akatemiaseurasta pois, hän voi saada liiton toiminnan kautta uuden mahdollisuuden toisessa akatemiaympäristössä.”

Kilpailu Hollannissa on kovaa ja Lipponen arvelee, että myös tulevaisuudessa suurseurat, kuten Ajax, nappaavat esimerkiksi FC Utrechtin kaltaisten seurojen parhaimpia pelaajia. Valmentajan mukaan seura on kuitenkin ylpeä siitä, että sen pelaajia rekrytoidaan suurempiin seuroihin.

Hollannin liitto on määrittelyt siirtokorvauksen niitä tilanteita varten, joissa akatemiapelaaja siirtyy toiseen akatemiaan. Taloudellinen korvaus muistuttaa työn tärkeydestä, mutta mahdollistaa myös pienet lisäsatsaukset.

***

Alle 13-vuotiaiden akatemiajoukkueella on viikossa viisi tapahtumaa, joista 1-2 tapahtumaa ovat pelejä. Sarjapelit pelataan aina lauantaisin, mikä mahdollistaa selkeän viikkorytmin. Harjoitukset ovat maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin. Keskiviikko ja sunnuntai ovat joukkuetoiminnasta vapaita.

Lipposen mukaan juuri peli toimii harjoittelun lähtökohtana.

”Harjoittelua ohjaa pitkäjänteinen pelin ja pelaajien kehittäminen. Se loistaa läsnäolollaan toiminnassa. Kaikki harjoittelu johdetaan 11v11-pelistä ja siinä tarvittavista pelaajaominaisuuksista – oli kyse sitten teknisten, taktisten, fyysisten tai henkis-sosiaalisten ominaisuuksien kehittämisestä. Harjoittelussa tavoitellaan positiivista siirtovaikutusta peliin.”

”Koska FC Utrechtin U13-joukkue pelaa ensimmäistä kauttaan isolla kentällä, perustaa tulevaisuudelle rakennetaan aluksi 2-4 pelaajan yhteistyön ja yksilön teknis-taktisten ominaisuuksien kehittämisen kautta.”

”Se, miksi jotakin asiaa harjoitellaan, pitää pystyä aina perustelemaan yksityiskohtaisesti”, Lipponen korostaa.

Jo U13-vaiheessa pelaajia opetetaan pikkuhiljaa tunnistamaan oman kehon rasitusta ja kuormitusta. Esimerkkinä tästä Lipponen mainitsee, että harjoituksissa joillakin pelaajilla voi olla käytössään sykemittari, ja mittarin antamaan dataan tutustutaan harjoitusten jälkeen.

Pitkäjänteinen ajattelu ja menestyminen yksittäisessä ottelussa kulkevat käsi kädessä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että harjoittelussa huomioidaan aina myös lähestyvä peli.

”Tuleva vastustaja otetaan huomioon viikon harjoittelussa. Koska lauantai on virallinen pelipäivä, torstain ja perjantain harjoituksissa painotetaan sitä, miten vastustajan oletetaan pelaavan. Pelaajille luodaan käsitys, miten vastustajajoukkue mahdollisesti pelaa ja miten he ovat toimineet aikaisemmissa peleissä. Vastustajista kerätään informaatiota ja valmennustiimi kiteyttää pelaajille keskeisimmät asiat. Tämä on olennainen osa pelaajakehitystä.”

***

Hollannin sarjatoiminnassa joukkueet on jaettu divisiooniin joukkueen tason ja aikaisemman menestymisen perusteella. Sarjatoiminta kattaa niin syys- kuin kevätkierroksen.

FC Utrecht pelaa U13-ikäluokan korkeinta sarjatasoa, alueellista 1A-divisioonaa. Samassa divisioonassa pelaavat muun muassa Ajax, Twente, AZ Alkmaar ja Heerenveen.

Toisessa alueellisessa divisioonassa eli 1B:ssä pelaavat esimerkiksi Sparta Rotterdam, PSV Eindhoven, Vitesse ja Feyenoord.

Kevätkierroksella 1A- ja 1B-divisioonien syyskierroksen neljä parasta joukkuetta muodostavat kahdeksan joukkueen divisioonan. Tämän sarjan voittaja kruunataan U13-ikävaiheen Hollannin mestariksi. Molempien alueellisten divisioonien neljä huonointa pelaavat puolestaan alemman divisioonan voitosta. Kevätkierroksen jälkeen osa alemman divisioonan joukkueista putoaa sarjaporrasta alemmas.

”Kansainväliset turnaukset ja harjoitusottelut täydentävät pelitarjotinta ja antavat erilaisia ärsykkeitä pelaajille. Virallinen pelipäivä lauantai antaa selkeän rytmin viikolle ja valmistaa aikuisvaiheen pelejä varten. Koko viikko rakentuu aina pelipäivää varten. Tämä on hyvä systeemi”, Lipponen arvioi.

Maantieteellisesti Utrecht on lähes keskellä Hollantia. Lyhyet etäisyydet mahdollistavat pelaajakehityksen näkökulmasta paljon.

”Lähellä Utrechtia toimiva Ajax on yksi Euroopan parhaimpia pelaajakehitysseuroja. Tällaisen kilpailevan seuran läheisyys noin puolen tunnin ajomatkan päässä antaa erinomaisen mahdollisuuden mitata säännöllisesti omaa osaamista suhteessa huippuseuraan. Samassa ajassa, kun Helsingistä ajaa Tampereelle, Utrechtista pääsee pelaamaan Belgiaan ja Saksan länsiosiin. Tämä antaa merkittävän mahdollisuuden pelata kovia kansainvälisiä pelejä.”

Lipponen on havainnut, että sarjataulukot ja menestyminen kiinnostavat pelaajia erittäin paljon. Tämä liittyy myös kilpailullisuuteen. Tuloksilla on merkitystä.

”Otteluihin valmistaudutaan erittäin huolellisesti ja otteluista tehtävien analyysien perusteella rakennetaan viikkosuunnitelmaa yhdessä pidemmän aikavälin suunnitelman kanssa. Pelaamisen taso on luonnollisesti korkea, sillä kaikki pelaajat on valittu akatemiaan systemaattisen scouttauksen perusteella.”

***

Kilpailun laajuus hollantilaisessa jalkapallossa on jotakin, jota Suomessa voi olla vaikea käsittää. Kilpailemisen sisäänrakennettu luonne näkyy jokaisessa harjoituksessa ja ottelussa.

”Huippujalkapalloilijaksi kasvaminen vaatii valtavaa paloa itsensä kehittämiseen ja omien rajojen venyttämiseen toistuvasti – lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, Lipponen toteaa ja jatkaa: ”Myös valmentajat miettivät täällä koko ajan, miten peleissä ilmeneviin epäkohtiin voidaan puuttua ja kuinka tuloksia voidaan parantaa.”

Janne Lipponen on valmentanut viimeiset kuusi vuotta ulkomailla, ensin viisi vuotta Yhdysvalloissa ja nyt Hollannissa. Taustalla FC Utrecht U13-joukkueen päävalmentaja Nathan Wiener.

Kilpailullisuus näkyy Lipposen mukaan myös siinä, että pelaajat tietävät olevansa jatkuvan arvioinnin ja tarkkailun kohteena.

”Pelaajilta odotetaan ammattimaista asennetta harjoittelua ja pelaamista kohtaan kehitysvaiheet toki huomioiden. Epäkohtiin puututaan systemaattisesti. Odotusarvot U12-pelaajaa ja U15-pelaajaa kohtaan ovat tietysti erilaiset.”

Suomalaisessa jalkapallokeskustelussa hämmästellään – jopa kritisoidaan – toisinaan esimerkiksi pelaajien tekemiä taktisia rikkeitä. Hollantilaisessa juniorijalkapallossa tulokulma on erilainen.

”Peleissä pelataan fyysisesti erittäin kovaa: voimakas käsien käyttö ja taklaaminen ovat arkinen osa pelaamista. Niin sanottuja taktisia rikkejä tehdään peleissä toistuvasti – aina kuitenkin vastustajaa kunnioittaen.”

”Pelaajat ja valmentaja eivät provosoidu taktisista rikkeistä, vaan ne ovat luonnollinen osa peliä. Pelaajilta odotetaan sinnikkyyttä, halua taistella sekä pelaamista loppuun asti – oli tilanne mikä hyvänsä. Pelaajat oppivat pienestä pitäen pelaamaan merkityksellisiä pelejä, joissa on panosta. Sarjajärjestelmä, jossa voitoilla on merkitystä, tukee tätä.”

Pelaaminen ja selviytyminen kovassa kilpailussa ei ole aina helppoa. Pelaajilta ja perheiltä vaaditaan suurta omistautumista ja sitoutumista.

”Akatemiatoiminta edellyttää myös perheiltä oikeanlaisia tukitoimia. Akatemiapelaajan vapaa-aika on hyvin rajallista. Jalkapallon rinnalla on koko ajan huolehdittava koulunkäynnistä.”

”Pelaajille luodaan harjoitusten sisällä erilaisia kilpailutilanteita. Pelaaja ja valmentaja asettavat yhdessä kehitystavoitteita ja näiden tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisin väliajoin.”

Koska kilpailu on kovaa, pettymykset ovat väistämättömiä. Janne Lipponen ei haluaa liikaa kaunistella sitä arkea ja viidakkoa, jonka läpi pelaajan on kuljettava päästäkseen ammattilaiseksi.

”Valitettava fakta on, että jokaisen kauden päätteeksi arvioidaan, ketkä pelaaja jatkavat seuraavaan ikäluokkaan. Tähän kiteytyy omalla tavallaan huippujalkapallon raadollisuus matkalla kohti ammattilaisuutta”, Lipponen päättää.

***

Erkko Meri (@ErkkoMeri)

Kuvat: Janne Lipposen arkisto

Kategoriat:Haastattelu, Valmennus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s