Mielipide

Vieraskynässä Jyri Puhakainen: Jalkapalloa tietoyhteiskunnassa? Osa 1

Tarkastelen kahdessa artikkelissa suomalaisen jalkapallokulttuurin ja junnufutiksen kysymyksiä filosofian ja valmennuspäällikön tehtävän näkökulmista.

Pohdinnan kohteena on erityisesti tieto ja moninainen puhe tiedosta.

Olen otsikoinut tarkasteluni kysymyksellä ”Jalkapalloa tietoyhteiskunnassa?”

Tässä ensimmäisessä jutussani käsittelen tekijän tiedon ja sosiaalisen toimintaympäristön tiedon merkitystä juniorijalkapallossa.

Tavoitteenani on herättää ajatuksia ja kysymyksiä siitä, mitä tieto oikeastaan on ja millaista tietoa tarvitsemme omassa toiminnassamme.

 

Jalkapalloseurat ja sosiaalinen tieto

Suomalaisessa jalkapallossa työskentelee satoja henkilöitä työkseen junioreiden jalkapallon parissa.

Olen valmennuspäällikkönä yksi näistä henkilöistä.

Ilman seurojen palkattujen ja vapaaehtoisten tekemää työtä ei Suomessa olisi jalkapalloa.

Tämä lähtökohta tiedostetaan yleisesti ainakin joiltakin osin.

Tiedostaminen ei kuitenkaan ole niin kattavaa, että ymmärrettäisiin, mitä tästä pitäisi seurata suomalaisessa jalkapallossa ja erityisesti junioreiden jalkapallossa.

Jalkapalloseurat ovat sosiaalisia organisaatiota, jotka ovat jatkuvassa dynaamisessa vuorovaikutussuhteessa omaan toimintaympäristöönsä.

Ne ovat paikallisella tasolla toimivia jalkapalloilullisen ymmärryksen, tiedon ja osaamisen sosiaalisia tihentymiä.

Seuroissa toimivilla henkilöillä on konkreettinen vastuullinen suhde siihen ympäristöön, jossa seura toimii.

Voi sanoa, että juniorijalkapalloseurat ovat vastuullisia ”sosiaalisia yrityksiä”. Seuroilla on erityislaatuinen suhde pääasiassa jalkapallon asettamassa viitekehyksessä ympäristöönsä, mutta tämä suhde omaa myös laajempia sosiaalisia ja ihmiselämään kuuluvia päämääriä ja arvostuksia.

Seuran ja sosiaalisen ympäristön suhde on vastavuoroinen. Seuran elämä on suhteessa sosiaaliseen ympäristön antamaan palautteeseen. LAUTP toimii Lappeenrannassa ja Lauritsalassa jalkapallossa tasan niin kauan kuin seura organisaationa pystyy tarjoamaan ja toteuttamaan sellaista toimintaa, mikä kiinnostaa ja innostaa lapsia ja nuoria, ja vanhemmat haluavat ohjata lapsiaan mukaan seuratoimintaan.

 

Tekijän tieto ja toimintaympäristö

Sosiaalisen ympäristö on myös muulla tavalla merkittävä.

Oikeanlainen toiminta edellyttää tietoa ja ymmärrystä, miten juuri tässä ainutlaatuisessa ympäristössä tulee toimia.

Tekijän tiedon merkitys korostuu. Hyvä ja laadukas toiminta edellyttää konkreettisesta kehitysympäristöstä muodostettua tietoa, jota ei voi saada tämän ympäristön ulkopuolelta.

Valmennuspäällikön työni kannalta on minun tärkeää tietää paljonkin asioita. Tärkeintä kuitenkin on, että ymmärrän omaa toimintaympäristöäni mahdollisemman hyvin.

Minun on tärkeää tietää, kuinka monta pelaajaa LAUTP:ssa on ikäluokassa ja joukkueissa, tuntea heidät mahdollisemman hyvin, suunnitella ja toteuttaa heidän kannaltaan järkevää jalkapallotoimintaa yhdessä seuran valmentajien ja muiden toimijoiden kanssa. Ja arvioida jatkuvasti yhdessä, miten tässä toiminnassa onnistumme.

Sen sijaan sillä tiedolla, että tiedän miten Barcelonan, Ajaxin, Zenitin tai edes HJK:n juniorikäluokat toimivat, ei ole toimintani kannalta juurikaan merkitystä.

Tässä ei ole kyse minun päähänpistostani, vaan tiedon muodostukseen liittyvästä tietoteoreettisesta faktasta, jonka jokainen järkevä ihminen voi ymmärtää. Tiedon muodostuksen ja hankinnan perusasia on, että sen tulee kuvata kohdettaan ja olla tietoa tutkittavan asian olemuksesta.

Sillä tiedolla, mitä jotkut yleisesti tekevät ja miten toimivat toisenlaisessa toimintaympäristössä, on yleensä vähäinen sovellutusarvo siinä tilanteessa, jossa toimimme.

Yleisen tiedon kautta voimme toki lisätä omaa ymmärtämystämme asioista.

Tämä tieto harvoin kuitenkaan sellaisenaan palvelee tietyssä kehitysympäristössä toiminnan päämäärien, tähän tilanteeseen sopivien menetelmien ja oleellisen tiedon muodostamista.

Ihmistä koskevan tiedon muodostuksessa joudutaan aina viime kädessä pohtimaan kahta tiedollista linjaa ja kysymystä.

Mitä tietoa saamme toimivista ihmisyksilöistä itsestään ja heidän ympäristöistään? Ja mitä yleistä tietoa voidaan soveltaa nimenomaan tähän tilanteeseen ja näiden ihmisten kohdalla?

 

Vääristynyt käsitys tiedosta

Olen tullut siihen johtopäätökseen, että monelta osin suomalaisessa jalkapallossa ja valmennuksessa elää vääristynyt käsitys tiedosta.

Se ole kenenkään syy tai vika. Kyse on yleisemmästä asiasta. Koko yhteiskuntamme ja kulttuurimme käsitys tiedosta ja tiedon merkityksestä ihmiselle on vinoutunut.

Valmennuksessa tämä vinoutunut käsitys ilmenee sekä tiedonkäsityksen että ihmiskäsityksen tasoilla. Taustalla vaikuttaa käsitys ihmisestä tiedon muodostajana, joka kerää sieltä täältä yleisiä informaation palasia. Nämä informaation palaset muuntuvat ihmisen päässä jotenkin sitten ”tiedoksi”, jota voidaan soveltaa käytäntöön.

Emme näytä ymmärtävän, että tiedon muodostamisen ja käytännön soveltamisen asiat ovat paljon monimutkaisempia kysymyksiä.

Tietoa ei muodostu niin, että kerätään informaation palasia. Tiedon muodostamiseen tarvitaan ymmärrystä, mitä tiedolla ylipäänsä tarkoitetaan, minkälaisia kysymyksiä on edessä, kun sitä yritetään hankkia ja mitä haasteita kohdataan, kun tietoa käytäntöön sovelletaan.

Näitä kysymyksiä joudutaan väkisinkin pohtimaan, mikäli halutaan, että olemme todella tekemisissä tiedon ja sen ymmärtämisen kanssa.

Kysymys kuuluu: minkälaisia ajatuksellisia välineitä suomalaisessa jalkapallossa ja valmennuksessa toimivilla on tietoa koskien?

Vaadimme pelaajiltamme jalkapallon perusasioiden hyvää hallintaa.

Onko valmennuksessa toimivilla edes perusasiat hallussa, kun puhutaan tiedosta ja sen soveltamisesta?

Näkemykseni on, että valmennusta rakennetaan retorisesti puheen tasolla yhtä enemmän tietoon perustuvaksi. Mutta itse pätevässä ja ymmärtävässä tiedon muodostuksessa suomalainen jalkapallo on monin osin aloittelevan jalkapallokoululaisen tasolla.

 

Tiedon vinoutumien korjaaminen – tekijän tiedolle arvostusta?

Tiettyjen tiedon vinoutumien toivoisin henkilökohtaisesti pikaisesti korjautuvan. Puhun tässä asiasta erityisesti suomalaisen juniorijalkapallon kontekstissa, mutta asia koskee yleisestikin jalkapalloa.

Kysymys on niin sanotusta tekijän tiedon arvostuksesta ja sen merkityksen ymmärtämisestä.

Valmentamamme joukkueet ja pelaajat ovat kaikki ainutlaatuisia sekä omaavat oman kehityshistorian.

Pätevälle valmennustoiminnalle on ensisijaisen tärkeää muodostaa tietoa pelaajista ja ymmärrystä heidän konkreettisesta kehitysympäristöstään.

Tästä kehitysympäristöstä nouseva ja siitä johdettu tekijän tieto, ja tiettyyn tilanteeseen sidottu toiminnallinen viisaus, ei näytä kuuluvan laajemmin juniorivalmennuksen tiedonkäsitteeseen.

Ajatellaan usein, että ”oikea tieto” saadaan jostakin ulkopuolelta. Hieman kärjistäen kuvaten ”oikea tieto” tulee ylhäältä annettuna Palloliitosta, valmentajien opintomatkoilta kansainvälisen junnufutiksen parissa, markkinoilta tarjolla olevista jalkapallometodeista – esimerkiksi Ekkono-metodista – tai ylipäänsä jostakin muualta kuin asioita pohtivasta ja arvioivasta omasta ajattelustamme.

Meidän tulisi enemmän luottaa omaan arviointikykyymme tiedon muodostajana ja arvostaa vuorovaikutuksessa konkreettisen toimintaympäristömme ihmisistä ja asioista sekä niiden välisistä suhteista muodostettua tietoa.

Meidän on korjattava omaa tiedonkäsitystämme ja nähtävä sen läheinen yhteys käytännöllisiin taitoihin. Valmentajat ja ohjaajat toimivat ainutkertaisissa tilanteissa lasten ja nuorten kanssa. Heidän toimintansa edellyttää käytännöllistä viisautta ja kokemuksen tuomaa ymmärrystä siitä, miten juuri tässä kehitysympäristössä lasten ja nuorten on kanssa järkevää toimia.

Valmennukselta vaaditaan kuhunkin kehitysympäristöön sopivaa ja siitä johdettua luovaa ja tilanteisiin avointa otetta. Toiminta on luonteeltaan samanlaista kuin muunlainenkin luova inhimillinen toiminta. Siinä saavutetaan paras tulos, kun toimitaan toimijan persoonan sidotun osaamisen ja tuntuman ohjaamana.

 

Tekijän tieto -metodi

Nykyään puhutaan valmennuksessa usein metodeista. Tekijän tieto -metodi pitäisi nostaa ansaitsemaansa arvostukseen. Pätevää ja asiantuntevaa junioritoimintaa jalkapallossa on se, että metodi johdetaan tekijän tietona kehitysympäristöstä eikä suinkaan se, että tuodaan ulkopuolelta jokin metodi, jonka oletetaan toimivan missä tahansa ympäristössä.

Edellä kuvatut tekijän tiedon ydinasiat asettavat valmennuksen jo lähtökohdissaan oikeaan mittakaavaan. Korostuu vahva itsesäätelevä ote omaan valmennustoimintaan, joka pitää sisällään inhimillisen toiminnan peruslähtökohdat ja keskeiset arvostukset: vapauden ja vastuun.

Toivoisin, että suomalainen juniorijalkapallo ja valmennus kehittyisi siihen suuntaan, että tekijän tietoa tulevaisuudessa enemmän arvostettaisiin ja ymmärrettäisiin sen tärkeä merkitys valmennuksessa ja koko junnufutiksen kehittämisessä.

Juniorijalkapallossa ja valmennuksessa tulevaisuuden tärkeä kysymys on, haluammeko tukea toiminnan itseohjauksellisuutta, luovuutta ja tekijän tietoa vai pyrimmekö yhdenmukaistamaan toimintaa, niin että kaikki toimijat kulkevat eteenpäin samalla valmennuslinjastolla ja samoja lauluja laulellen.

Viime kädessä kysymys on siitä, minkälaisena ihmisen näemme ja minkälaiseen ihmiskäsitykseen luotamme.

 

Jyri Puhakainen

Kirjoitussarjan toinen osa julkaistaan keskiviikkona 3.6.

Kirjoittaja on lappeenrantalaisen LAUTP ry:n valmennuspäällikkö, entinen jalkapalloilija ja filosofi. Puhakainen, 57, kirjoitti vuonna 1995 Suomen ensimmäisen liikunnan ja urheilun filosofiaa käsittelevän väitöskirjan. Väitöskirjan nimi oli Kohti ihmisen valmentamista. Holistinen ihmiskäsitys ja sen heuristiikka urheiluvalmennuksen kannalta.

Kategoriat:Mielipide

1 reply »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s