Mielipide

Unelmoinnista, heittäytymisestä ja epämukavuuden sietämisestä

Ihmiset etsivät elämäänsä merkitystä, syitä herätä aamuisin kohtaamaan uuden päivän mukanaan tuomat haasteet. Merkityksen etsimistä voi verrata shakkinappuloihin; kun ihmiset pelaavat shakkia ja tietävät pelin säännöt, nappuloilla on merkityksellinen rooli pelin onnistumisen kannalta. Jos ihmiset unohtavat säännöt ja pelin, shakkinappuloista tulee vain koriste-esineitä hyllyn päälle. Merkitystä täynnä olevan ihmisen on helppo heittäytyä, antaa kaikkensa. Ilman ulkoisia motivointikeinoja.

Urheilu on monelle ihmiselle tapa löytää merkitystä. Urheilu-sanan englanninkielinen vastine sport tulee vanhasta ranskalaisesta sanasta desport, joka tarkoittaa vapaa-aikaa. Myöhemmin urheilun kattojärjestö GAISF on määritellyt urheilun yhdeksi elementiksi kilpailun erottaakseen sen muista vapaa-ajan aktiviteeteista. Ihminen voi urheilun kiehtovan kilpailuelementin parissa unohtaa hetkeksi seuraavan päivän työmurheet tai pelata pallopelejä pysyäkseen fyysisesti hyvässä kunnossa, kuka mitäkin.

Suomen liikuntalaissa tämankaltainen urheilu määritellään liikunnaksi. Tavoitteellisen urheilun erottaa liikunnasta se, että siinä katsotaan, mihin ihmisestä on. Pyritään venyttämään oman tai joukkueen suorituskyvyn rajoja. Tavoitteellisessa urheilussa kilpaillaan siis itseä vastaan, mutta samalla myös suhteessa muihin.

Kilpailusta ja unelmista

Koska tavoitteelliseen urheiluun liittyy vahvasti vertailu muihin, osa tulee ilahtumaan ja osa varmasti pettymään. Urheilun maailma on ikään kuin vuori, jonka kiipeämiseen menee aikaa. Huippu on kapea ja osa huomaa matkan aikana, ettei voimat riittäneetkään kovasta yrittämisestä huolimatta.

Esimerkiksi jalkapallon tapaisessa todella suositussa lajissa kilpailun taso on mielettömän kova. Jos miellämme absoluuttiseksi huipputasoksi Euroopan top 4 -sarjat, pelaavissa kokoonpanoissa on yhteensä noin 1550 pelaajaa. Niitä, jotka ovat valmiita pistämään kaikkensa peliin päästäkseen parrasvaloihin isoissa sarjoissa on varovaisesti arvioiden miljoonia.

Huipputasoa on myös pelaaminen seuran edustusjoukkueessa pääsarjassa. Luvut eivät ole kovinkaan paljon armollisemmat. Suomessa 12-vuotiaita poikalisenssipelaajia on noin 9000. Jos ajatellaan, että tavoitteellisen harjoittelun parissa on yhdestä ikäluokasta noin 500 pelaajaa, heistä Veikkausliigassa tulee pelaamaan noin 15-25 pelaajaa.

Kun ymmärtäisimme nämä luvut, välttäisimme ehkä jatkossa puhumasta ”maitojunasta” ulkomaisesta jalkapalloakatemiasta kotimaahan palaavan nuoren pelaajan kohdalla tai käyttämästä pitkän uran kotimaan pääsarjassa tehneestä pelaajasta termiä ”entinen lupaus”?

Asetelma on sama myös muilla elämänaloilla. Vaganovan balettiakatemiaan hakee vuosittain noin 1000 nuorta huipputanssijaa, joista 30 otetaan sisään. Maailman parhaaksi valittuun orkesteriin Berliinin filharmonikoihin ei pääse soittamaan kaikki klassisen musiikin harrastajat.

Onko järkeä edes yrittää? Jos alamme laskemaan todennäköisyyksiä, niin ei varmasti. 17-vuotiaana kannattaa urheiluharjoittelun tai viulunsoiton väsymättömän harjoittelun sijaan aika käyttää vaikkapa kauppakorkeakoulun pääsykoekirjojen lukemiseen. Kyse on kuitenkin todennäköisyyksiä isommasta asiasta, unelmoinnista.

On tutkittu, että modernin ihmisen toimintakykyyn vaikuttaa paljon se, että on jotain mitä odottaa tulevalta. Oli se sitten kesälomareissu ystävien kanssa tai oman asunnon ostaminen viihtyisältä asuinalueelta. Ilman tulevaisuudennäkymiä ihminen elää kuin tyhjiössä.

Sama ilmiö on myös aineettomissa unelmissa. Tavoitteellinen urheilu tai vaikkapa viulunsoitto tarjoaa mahdollisuuden siihen, että illalla nukkumaan mennessä omat unelmat saavat odottamaan heräämistä aamulla uuteen päivään.

Viiltävän rationaalinen ajattelu on myrkkyä unelmoinnille. Joka kerta, kun me aikuiset paasaamme todennäköisyyksistä tai suhtaudumme naureskellen suurille suunnitelmille, yksi unelma kuolee.

Pitkäjänteisyydestä ja ponnistelusta

Tavoitteellisessa urheilussa, kuten muillakin merkityksellisillä elämä osa-alueilla, täytyy ymmärtää ajatus, että saavuttaakseen jotain täytyy ensin antaa paljon. Jos ihminen antaa itse paljon, vain silloin on mahdollisuus onnistua – tai epäonnistua. ”When you ain’t got nothing, you got nothing to lose”, laulaa Bob Dylan Like a Rolling Stone -kappaleessaan.

Virtuaalipelit ovat suunniteltu siten, että pelaaja saa mahdollisimman pienellä vaivalla palkinnon ja dopamiiniryöpyn etenemällä pelimaailmassa. Jos näin ei tapahdu, pelaaja kyllästyy ja siirtyy nopeasti jonkin toisen hittipelin pariin.

Urheilussa kehittyminen ja kilpaileminen on erilaista kuin virtuaalipelien maailma. Täytyy jaksaa harjoitella pitkäjänteisesti vuosia, kestää ajoittaista turhautumista ja venyttää välittömän mielihyvän tunnetta. Tavoitteellisessa urheilussa palkinto ei tule helposti eikä hyvää fiilistä saa vain nappia painamalla.

Kun ymmärrämme tämän, tuntuu oudolta, että lapsen ympärillä olevat aikuiset luovuttavat niin helposti. Kun pikkujuniorina maaleja paukutellut nuori urheilija tulee esiteini-ikään, kasvanut kroppa ei ole enää hallussa ja kehitykseen tulee taantuma, ajattelemme vanhempina ja valmentajina, ettei tästä tullutkaan mitään. Hanskat heitetään tiskiin. Vasta tuolloin kuitenkin mitataan se, kuka jaksaa harjoitella laadukkaasti ja riittävän pitkään. Silloinkin, kun seuran, vanhempien ja muiden futisihmisten huomio on kiinnittynyt jo uusiin ”superlupauksiin”.

Irvokkasta on myös se, että muutaman päivän futisleirejä järjestävä yritys mainostaa itseään pelaajien auttajana ja tien tarjoana kohti huippua. Joko härskiyttä tai totaalista ymmärtämättömyyttä, mene ja tiedä.

Olemme mestareita oikoreittien käyttämisessä. Yritämme etsiä viisasten kiveä, jotta meidän ei tarvitsisi pelaajakehityksessä ryhtyä toteuttamaan ainoaa tapaa kehittymiseen: raakaa ja vuosia kestävää perustyötä.

Tuo työ tehdään leirien ja muiden huippukohtien sijaan urheiluseurojen ja pelaajan omassa arjessa. Lähteekö pelaaja kerta toisensa jälkeen tekemään omatoimiharjoitteensa, vaikka taivaalta sataisi hieman vettä? Jaksaako valmentaja pitää vaatimustasoa yllä jokaisessa treenissä ympäri vuoden?

Heittäytymisestä ja epämukavuusalueesta

Tavoitteellisessa urheilussa on kyse heittäytymisestä ja äärirajojen kokeilemisesta. Jos emme pääse säännöllisesti kokeilemaan osaamisemme ja suorituskykymme rajoja, elämme väljähtäneessä maailmassa, jossa mikään ei tunnu oikein miltään. Urheilu on keino saada noita tärkeitä kokemuksia.

Tämän takia onkin outoa, että urheilujärjestöjen ja lajiliittojen kampanjat painottavat lähes yksinomaan hyvää fiilistä, kannustamista ja osallistumisen riemua. Tämäntyyppiset kampanjat ajavat toki tärkeää asiaa, mutta tavoittavatko ne oikeasti urheilun ydintä – itsensä haastamista?

Virkistäviä poikkeuksiakin löytyy. Oululaisessa Kastellin koulussa on liikuntaluokkalaisille järjestetty jo viiden vuoden ajan tapahtuma, jossa tarkoitus on testata 5.- ja 6. -luokkalaisten oppilaiden fyysisen ja psyykkisen kuormituksen kestokykyä. Ensin pyöräillään 22 kilometriä ja sitten juostaan 7 kilometrin juoksulenkki. Jos matka ei tuota haastetta, sitä haetaan ajasta. Ollaan nuorilta urheilijoilta vaadittavien taitojen ytimessä: itsensä voittaminen ja korvien välin kestäminen.

Kun keskustelua tavoitteellisesta urheilusta johtaa Nuorisotutkimusseura ja höpötämme itsellemme, että Espanjassa jalkapalloilijat harjoittelevat vähän, me aikuiset olemme alkaneet varovaisiksi. Jotkut ovat pienentäneet pelaajien harjoittelumääriä, useat joukkueet vetävät höntsätreenejä perjantaisin, jotta kukaan ei olisi varmasti tippaakaan väsynyt viikonlopun pelissä. Harjoittelu on muuttunut pelaajien miellyttämiseksi ja toimimme liikunnan periaatteiden mukaan.

Jos oikeasti toimisimme tavoitteellisen urheilun periaatteiden mukaan, osaisimme korostaa riemukkaan fiiliksen ja muotitermi freesiyden lisäksi myös olennaisesti urheilijana kasvuun vaadittavia elementtejä?

***

Aleksi Piirainen (@ApiPiirainen)

Kategoriat:Mielipide

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s