Mielipide

Arvio: Suomalaisen jalkapallon vallankäyttäjät TOP30

Suunnanmuutos-jalkapalloblogi on koonnut listan suomalaisen jalkapallon tärkeimmistä vaikuttajista.

Listan laatimisessa on hyödynnetty asiantuntija-arvioita, sisäpiirilähteitä sekä eri rooleissa työskentelevien jalkapallotoimijoiden näkemyksiä. Huomioon on otettu muun muassa verkostojen laajuus, kontaktit, näkyvä ja näkymätön päätöksentekovalta, tehtäväkenttä ja työnkuva, taloudelliset vaikutukset, merkitys mielipidevaikuttajana sekä roolit mahdollisissa toimielimissä.

Listan tarkoituksena on tuoda esille merkittävää valtaa käyttävät jalkapallotoimijat sekä herättää keskustelua jalkapallopoliittisesta päätöksenteosta. Kun valta on tiedossa, sen käyttöä on helpompi arvioida. 

15 tärkeintä jalkapallovaikuttajaa on listattu järjestyksessä. Loput 15 toimijaa ovat aakkosjärjestyksessä.


 

Jalkapallovaikuttajat sijoilla 1-15

 

1. Hannu Tihinen, Palloliiton urheilutoimenjohtaja

Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen käyttää suomalaisen jalkapallon ylintä valtaa urheilullisessa mielessä. Tihisellä on laajat kontaktiverkostot Eurooppaan, hän tuntee merkittäviä eurooppalaisia jalkapallotoimijoita, ja suurin osa suomalaisen jalkapallon kenttäväestä arvostaa Tihistä. Merkittävä pelaajatausta, kokemus urheilun hallintotehtävistä sekä lyhyt pesti Zürichin urheilutoimenjohtajana ovat olleet avuksi. Tihisellä riittää vielä paljon työsarkaa, mutta viime vuosien kehitys liitossa on ollut varovaisen positiivista. Tihisen kantti mitataan esimerkiksi siinä, kuinka hän suhtautuu liiton liepeillä pyöriviin entisiin pelaajatovereihinsa, kuten Jari Litmaseen. Kaikki liiton merkittävät urheilupäätökset vaativat Tihisen hyväksynnän. ”Tihinen pyörittää kaikkea Palloliitossa”, nimettömät lähteet ovat arvioineet.

 

2. Aki Riihilahti, HJK:n toimitusjohtaja

HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti on vaikuttanut merkittävästi siihen, että HJK:sta on tullut yksi suomalaisen urheilubisneksen lippulaivoista. HJK on onnistunut tekemään Riihilahden johdolla useana peräkkäisenä vuonna positiivisen liiketuloksen. Kentällä menestys ei ole ollut yhtä vakuuttavaa, eikä HJK:sta ole tullut sellaista urheilullista suunnannäyttäjää kuin monet olisivat odottaneet tai edustusjoukkueen asema edellyttäisi. Luottamustehtävät Euroopan jalkapalloliitossa UEFA:ssa ovat vahvistaneet HJK-pomon asemaa Suomen ulkopuolella. Riihilahden johtamistapa on saanut ajoittain kritiikkiä, mutta entinen maajoukkuepelaaja kuuluu kiistatta suomalaisten jalkapallojohtajien kovaan ytimeen.

 

3. Marco Casagrande, Palloliiton pääsihteeri

Palloliiton pääsihteerillä Marco Casagrandella on ollut merkittävä rooli suomalaisen jalkapallon rakenteita ravistelleessa Seurojen Palloliitto -uudistuksessa. Casagrande ei kuulu näkyvimpiin jalkapallopäättäjiin, mutta hän on tosiasialliselta vallaltaan keskeinen toimija. Juristin ja diplomi-insinöörin koulutuksen suorittanut entinen ammattilaispelaaja ymmärtää hallinnolliset ja yhdistysoikeudelliset prosessit. Lisäksi Casagrande on tärkeä yhdysside alueellisten toimijoiden välillä. Kuin muissa Palloliiton avainpesteissä on tapahtunut muutoksia, Casagrande on pysynyt tehtävässään. Hänellä on myös hyvät suhteet liiton läheisiin sidosryhmiin.

 

4. Ari Lahti, Palloliiton puheenjohtaja ja KuPS:n omistaja

Palloliiton puheenjohtaja ja KuPS:n pääomistaja Ari Lahti olisi lähellä listan kärkisijaa, jos hänellä olisi urheilullisesti enemmän kompetenssia ja päätöksentekovaltaa. Nyt Lahti on monessa mielessä vain Palloliiton kasvot suhteessa yritystoimijoihin. Investointipankkiiri on mahdollistanut sekä Kuopiossa että maajoukkuetoiminnassa riittävät resurssit menestyksen saavuttamiseksi. Lisäksi Lahti on vaikuttanut omalla toiminnallaan liiton aikaisempaa avoimempaan ilmeeseen. Etuna ovat myös laajat suhteet elinkeinoelämän toimijoihin. Lahti on ollut KuPS:n menestyksen tärkein mahdollistaja, mutta taloudelliset tappiot ovat olleet hurjat.

 

5. Raimo Sarajärvi, SJK:n puheenjohtaja ja omistaja

SJK-pomo Raimo Sarajärvi on ollut selkeästi tärkein yksittäinen henkilö seinäjokisten nousussa lähelle Suomen terävintä kärkeä. Sarajärvi on ollut myös julkisuudessa näkyvä mielipidevaikuttaja ja ulkoisesti aktiivisempi kannanottaja kuin esimerkiksi HJK:n puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen. Kriittiset äänet voisivat kysyä, onko SJK:n toiminta henkilöitynyt jopa liikaa seuran puheenjohtajaan. Simo Valakarin lähdön jälkeen SJK on kuulunut sarjan pahimpiin alisuorittajiin. Menestys on kiertänyt seuraa viimeiset vuodet, vaikka resurssit ovat olleet huomattavat. Sarajärvi on vaikuttanut merkittävällä tavalla Pohjanmaan olosuhdekehitykseen. Lisäksi hän on Veikkausliigan varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen.

 

6. Olli-Pekka Lyytikäinen, HJK:n puheenjohtaja ja omistaja

Suomen menestyneimmän seuran pääomistaja Olli-Pekka Lyytikäinen on vaikuttanut yhdessä toimitusjohtaja Aki Riihilahden kanssa siihen, että HJK:n rooli jalkapalloseurana on muuttunut pienin askelein liikeyrityksen suuntaan. Usein maltillisia kannanottoja esittävä HJK-pomo on ollut julkisuudessa vähemmän esillä kuin SJK:n Sarajärvi. Pitkän linjan Klubi-toimija sanoo edustusjoukkuetta koskevissa päätöksissä aina viimeisen sanan. Eri lähteiden mukaan Lyytikäinen ei ole aina ymmärtänyt valmennuksen merkitystä, mikä on näkynyt aikaisemmin huteina HJK:n päävalmentajavalinnoissa. Tässä asiassa hänen on kuitenkin arvioitu heränneen viimeisen 5-6 vuoden aikana. Lyytikäinen seuraa tarkasti suomalaisen jalkapallon kehitystä. Hän on harkitseva johtaja, josta moni suomalainen jalkapallojohtaja voisi ottaa mallia. Suurempi vallankäyttäjä kuin mitä moni kuvittelee.

 

7. Markku Kanerva, miesten A-maajoukkueen päävalmentaja

Huuhkajien päävalmentaja on tällä hetkellä suomalaisen jalkapallovalmennuksen ykkösnimi. Vaikka Kanerva on ”vain” valmentaja, häntä voi helposti luonnehtia ”Palloliiton kasvoiksi”. Liiton pitkäaikaisia avainhenkilöitä, valmennuskoulutuksen puurtaja. Huuhkajien historiallinen EM-kisapaikka nostaa Kanervan auktoriteettia suomalaisen jalkapalloväen keskuudessa entisestään. Päävalmentaja on ollut julkisissa kannanotoissaan varovainen, ja esimerkiksi selkeät lausunnot suomalaisen pelaajakehityksen tilasta ovat loistaneet toistaiseksi poissaolollaan. Nauttii korkea arvostusta jalkapallotoimittajien keskuudessa, mikä ei ole pelkästään positiivinen asia. 

 

8. Timo Walden, miesten A-maajoukkueen tiedotuspäällikkö

TOP15-listan näkymättömin toimija, joka käyttää todellisuudessa kuitenkin merkittävää valtaa suomalaisen jalkapallon kulisseissa. Walden on paljon muuta kuin pelkkä tiedotuspäällikkö. Rooli on hieman kaventunut, mutta Walden vaikuttaa edelleen monella rintamalla ja moneen eri suuntaan. Walden on ollut maajoukkuetoiminnassa mukana jo useamman vuosikymmenen ja hän kuuluu monien suomalaisten jalkapalloilijoiden ammatilliseen lähipiiriin. Walden hallitsee mediasuhteet ja hän on edistänyt muun muassa asiakkaidensa, entisten pelaajien, pääsyä merkittäviin TV-asiantuntijatehtäviin. Sitä kautta Walden on vaikuttanut myös suomalaiseen jalkapallopuheeseen. Laajat kontaktit. Journalisti-lehden ”Hankala välikäsi” -teksti herätti aikanaan runsaasti keskustelua Waldenin toimintatavoista.

 

9. Timo Marjamaa, Veikkausliigan toimitusjohtaja

Entinen ammattilaispelaaja on toiminut jo pitkään Veikkausliigan toimitusjohtajana. Kauppatieteiden maisteri on hyvä esiintyjä, mutta vahvat avaukset ovat puuttuneet. Veikkausliigan asema on säilynyt varsin vakaana suomalaisessa urheilukentässä, mutta isompi kehitysaskel on vielä ottamatta. Marjamaan sijoitus perustuu ennen muuta siihen, että Veikkausliigalla on sarjana suuri potentiaali ja esimerkiksi näkyvyyden maksimointi perustuu suurelta osin juuri toimitusjohtajan työssä onnistumiseen. Marjamaa on joutunut usein ja osin myös aiheetta silmätikuksi, kun keskustelun aiheena ovat olleet Veikkausliigan otteluohjelma, sarjajärjestelmäuudistukset tai sarjalisenssiepäselvyydet. Veikkausliigan yhteistyö Sanoman kanssa sekä kaksi uutta kansainvälistä yhteistyökumppania osoittavat ainakin välillisesti, että kotimaisella pääsarjajalkapallolla on mahdollisuus kuroa eroa kiinni suhteessa jääkiekkoon. Minkälaisen roolin toimitusjohtaja Marjamaa ottaa 2020-luvulla?

 

10. Färid Ainetdin, Esport Honka Oy:n hallituksen jäsen ja omistaja

Espoolaisen FC Hongan merkittävin taustavaikuttaja on Esportin omistaja Färid Ainetdin. Ainetdin on tehnyt jo vuosikymmeniä töitä Tapiolan urheilupuiston kehittämiseksi. Hän käyttää viimeistä päätösvaltaa kaikessa, mikä liittyy jollain tavalla FC Hongan edustusjoukkueen toimintaan tai Tapiolan urheilukompleksin kehittämiseen. Ainetdin johtaa kahta suurta espoolaista urheilukeskusta, Esport Arenaa ja Esport Centeriä. Omistajan kukkaro on mahdollistanut sen, että Honka on voinut kasata laajan valmennustiimin ja hankkia profiilipelaajia Suomesta ja ulkomailta. Ainetdinin asema suomalaisessa jalkapallossa noussee entisestään, kun Tapiolaan rakennetaan uusi jalkapallostadion.

 

11. Risto Niva, RoPS:n puheenjohtaja ja Palloliiton seuraparlamentin puheenjohtaja

Risto Niva saattaa olla suurelle jalkapalloyleisölle tuntematon nimi, mutta rooli RoPS:n puheenjohtajana sekä Palloliiton seuraparlamentin (entinen liittovaltuusto) puheenjohtajana nostavat hänet TOP15-ryhmään. Niva on toiminut rovaniemeläisseuran puheenjohtajana jo vuodesta 2005. Viidentoista vuoden aikana RoPS on muuttunut hissijoukkueesta varteenotettavaksi mitalikandidaatiksi. Miten prosessi jatkuu uudella vuosikymmenellä? Palloliiton liittovaltuuston puheenjohtajana Niva on päässyt vaikuttamaan myös liittotasolla. Niva on ollut Seurojen Palloliitto -kehityshankkeen näkyvä puolestapuhuja, ja hänellä oli suuri rooli Rovaniemen Keskuskentän uudistushankkeessa. Niva on yksi Pohjois-Suomen tärkeimpiä jalkapallovaikuttajia. Lisäksi hän on ollut aktiivinen keskustelija seuratoiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. 

 

12. Marianne Miettinen, Palloliiton huippujalkapallopäällikkö (tytöt)

Marianne Miettinen on suomalaisessa jalkapallossa nais- ja tyttöpuolen ykkösnimi. Jalkapallon suosio tyttöjen keskuudessa on noussut jatkuvasti ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat mediassa yhä useammin esillä. Miettinen on toiminut omalta osaltaan lasikattojen osittaisena murtajana ja tehtävä Palloliiton huippujalkapallopäällikkönä lisää entisestään vaikutusvaltaa suomalaisen jalkapallon kokonaisuudessa. Miettinen on ollut näkyvästi esillä mediassa ja hänen voidaan katsoa edustavan ainakin jollain tasolla Palloliiton muuttunutta imagoa. Miettisellä on valtavan suuri rooli siinä, että varsinkin suomalainen naisjalkapallo pysyy kiihtyvän eurooppalaisen kehityksen perässä. Merkkejä vauhdin hidastumisesta on nimittäin ollut ilmassa jo useamman vuoden.

 

13. Kyösti Lampinen, Eerikkilän valmennuskeskuksen entinen johtaja

Eerikkilän valmennuskeskus ja siellä toimiva Sami Hyypiä Akatemia nousivat Kyösti Lampisen johtajakaudella tärkeiksi organisaatioksi suomalaisessa jalkapallossa. Suorapuheinen Lampinen tunnetaan kilpaurheilun vahvana puolestapuhujana, joka on vaikuttanut uransa aikana merkittävästi suomalaisten valmennusjärjestelmien kehittämiseen ja valmennuskoulutusten sisältöön. Lampisella on ollut Eerikkilässä keskeinen rooli esimerkiksi Valmentajan erikoisammattitutkinnon (VEAT) osalta sekä seurojen ja valmennuskeskuksen yhteistyön tiivistäjänä. Jo ennen Eerikkilä-pestiään hän koulutti suomalaisia jalkapallovalmentajia Vierumäellä. Myös Ekkono-metodin rantautuminen Suomeen ja seuroihin on ollut osaksi myös Lampisen ansiota. Lampinen on siirtynyt Eerikkilässä asiantuntijan tehtävään, joten on mielenkiintoista nähdä, minkälaiseksi pitkän linjan valmentajan ja kouluttajan vaikutusvalta suomalaisessa jalkapallossa muodostuu jatkossa. Sanottavaa pitäisi ainakin riittää.

 

14. Juho Rantala, Palloliiton huippujalkapallopäällikkö (pojat)

Juho Rantala on siirtynyt viime vuosina valmentajan tehtävästä jalkapallojohtajan rooliin. Rantalan työnkuva on erityisen kriittinen nimenomaan suomalaisen mies- ja poikajalkapallon pelaajakehityksen näkökulmasta. Palloliiton huippujalkapallopäällikkönä hän on yhdessä seurojen kanssa vastuussa siitä, että poikamaajoukkueista nousee tulevaisuuden pelaajia myös Huuhkajien käyttöön ja että seurojen ja liiton yhteistyö toimii. Rantalan tehtävänä on kehittää maajoukkueiden toimintaprosesseja yhteistyössä seurojen kanssa, mikä on juniorijalkapallon kehityksen kannalta sekä kompleksinen että vaativa kokonaisuus. Yksi tärkeä mittari Rantalan onnistumiselle on poikamaajoukkueiden tulokset sekä se, ovatko maajoukkuevalmentajan tehtävät haluttuja paikkoja parhaille suomalaisille valmentajille. Kaverirekrytointien ajan pitäisi olla jo ohi. Rantala on julkisuudessa nykyään vähemmän esillä kuin aikaisemmin, mutta seurojen näkökulmasta hän on nyt työuransa tärkeimmässä tehtävässä. 

 

15. Katri Mattsson, Palloliiton 1. varapuheenjohtaja

Palloliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Katri Mattsson kuuluu suomalaisen jalkapallon uusiin johtajanimiin. Mattssonilla on tärkeä rooli muun muassa sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä sekä Palloliiton uudistusprosessien eteenpäin viejänä. Mattssonin huippupelaajatausta, kauppatieteellinen tutkinto sekä kokemukset muun muassa Jalkapallon pelaajayhdistyksen hallituksesta luovat otollisen maaperän onnistumiselle. Ennen valintaansa varapuheenjohtajaksi Mattsson korosti paljon juniorivalmennuksen merkitystä. Tältä osin on mielenkiintoista nähdä, millaisen rooliin Mattsson ottaa Seurojen Palloliitto -aikakaudella. Mattssonilla on yhdessä Ari Lahden kanssa tärkeä tehtävä liiton ja sen sidosryhmien yhdistäjänä. Mattssonilla on kaikki mahdollisuudet nousta vaikuttajalistalla tulevaisuudessa jopa kärkiviisikkoon.

 


 

Jalkapallovaikuttajat sijoilla 16-30 aakkosjärjestyksessä

 

Matti Apunen, Veikkausliigan puheenjohtaja

Veikkausliigan puheenjohtaja Matti Apunen mahtuu niukasti 30 tärkeimmän vaikuttajan joukkoon. Apunen sai viime vuonna jatkokauden liigan puheenjohtajana, mikä kertoo joko luottamuksesta seurojen keskuudessa tai siitä, että varteenotettavaa haastajaa ei ole ollut näköpiirissä. Apunen ei ole ollut jalkapallon osalta julkisuudessa niin aktiivinen keskustelija kuin monet olisivat odottaneet. Toisaalta se ei vielä tarkoita, etteikö Apusella olisi vaikutusvaltaa kulisseissa. Aloittaessaan puheenjohtajan tehtävässä vuonna 2017 Apunen asetti tavoitteekseen muuttaa suomalaista jalkapallokulttuuria. Seuraavaksi on konkreettisten tekojen aika. Apusella on valtaa, mutta käyttääkö hän sitä?

 

Hexi Arteva, Esport Honka Oy:n manageri ja urheilutoimenjohtaja

Espoolaisjoukkueen manageri Hexi Arteva toimii linkkinä omistaja Färid Ainetdinin ja joukkueen välillä. Artevalla on keskeinen rooli siinä, nouseeko Honka tulevaisuudessa HJK:n aidoksi haastajaksi. Vaikka espoolaisten manageri ei ole varsinainen jalkapallo-osaaja, hänellä on pitkä kokemus urheiluorganisaatioissa toimimisesta. Hän tuntee myös espoolaiset päättäjät. Arteva kuuluu Palloliiton olosuhdetyöryhmään ja hänellä on tärkeä rooli myös Tapiolan stadionhankkeessa. Seurojen Palloliitto -uudistusprosessin kannattaja.

 

Stefan Håkans, FC Interin puheenjohtaja ja omistaja

Stefan Håkans olisi ollut vielä viisi vuotta sitten tällä listalla korkeammalla. FC Inter kuuluu siihen seurojen joukkoon, joilla voisi olla mahdollisuus haastaa HJK:ta tulevina vuosina. Håkans on tarjonnut FC Interille resurssit, joiden avulla seura on voinut rakentaa varteenotettavan junioriputken sekä kilpailukykyisen edustusjoukkueen. Inter-pomo ei ole koskaan ollut jalkapallo-osaaja tai valmennuksen asiantuntija, mikä on näkynyt poukkoilevina valmentajavalintoina. Mikä on FC Interin seuraidentiteetti? Ilman Håkansin panostuksia seuralla ei olisi kuitenkaan yhtään pokaalia. Tärkeä taustavaikuttaja merkittävässä suomalaisessa jalkapalloseurassa, mutta ei enää eturivin lajivaikuttaja.

 

Ville-Pekka Inkilä, Palloliiton urheilutoiminnan tutkimus- ja kehityspäällikkö

Suomalaisen jalkapallon akateemisen linjan vahva edustaja on työskennellyt Palloliitossa muutaman kuukauden ajan. Inkilä poikkeaa profiililtaan listan muista jalkapallotoimijoista, mikä on valtava mahdollisuus. Hänen johdollaan liitolla on mahdollisuus profiloitua organisaationa, jossa asioita tutkitaan perusteellisesti ja päätöksenteossa tukeudutaan faktoihin, mielipiteiden sijasta. Inkilä on tavannut ensimmäisten kuukausien aikana aktiivisesti seuraihmisiä, mikä luo omalta osaltaan otollisen maaperän yhteisille onnistumisille. Kuten asiantuntijoita yleensä, Inkilän puheenvuoroja kuunnellaan ja taitavana esiintyjä hän osaa esittää asiansa selkeästi. Ainoa vaara on, että liiton toimintaympäristö tylsyttää Inkilän ja hän hakee uusia haasteita jalkapallon ulkopuolelta. Olisiko tutkimus- ja kehitystoiminnan vahva jalansija suomalaisessa seurakentässä tulevaisuuden kilpailuetumme? 

 

Erkka V. Lehtola, poikien maajoukkuevalmentaja

Lehtolan asema TOP30-listalla perustuu vain osittain hänen tehtäväänsä poikien nuorimpien maajoukkueiden päävalmentajana. Lehtola on ennen kaikkea futispersoona, jota hyödynnetään asiantuntijana eri mediakanavissa. Maajoukkuevalmentaja tuntee junioriseurat sekä niiden pelaajat ja valmentajat. Taitavana sanankäyttäjänä hän kykenee laadukkaaseen jalkapallovuorovaikutukseen. Ennen Palloliitto-pestiään Lehtola oli kenties Suomen aktiivisin ja näkyvin juniorijalkapallovaikuttaja. Nyt tuo rooli on luonnollisesti muuttunut, mutta Lehtolan kontaktiverkosto on edelleen laaja. Hän on, sanomisillaan tai sanomatta jättämisillään, edelleen tärkeä mielipidevaikuttaja.

 

Juha Malinen, U21-maajoukkueen päävalmentaja ja Pohjois-Suomen valmennuskeskuksen johtaja

Juha Malinen on tunnettu jo pitkään vahvana mielipidevaikuttajana sekä julkisena keskustelijana. Maajoukkuevalmentajana hänen auktoriteettinsa on monien ihmisten silmissä selvästi suurempi kuin aikaisemmin Veikkausliiga-valmentajana. Malisen ja Huuhkajien päävalmentajan Markku Kanervan välinen yhteistyö on tärkeää suomalaisen huippupelaajakehityksen näkökulmasta. Juniorijalkapallon kannalta vielä olennaisempi on Malisen rooli Pohjois-Suomen valmennuskeskuksen johtajana. Kyseisessä työssä Malinen on konkreettisten linjausten esittäjä, yhdysside Pohjois-Suomen seuroihin sekä valmentajien sparraaja. Malinen ei ole koskaan peitellyt mielipiteitään, mikä on ollut suomalaisen jalkapallon keskustelukulttuurin kannalta tietyllä tavalla arvokasta. Kuten muutkin Palloliiton valmentajat, Malinen vaikuttaa omalla esimerkillään, työtavoillaan ja arvovalinnoillaan keskeisesti suomalaiseen jalkapallovalmennuskulttuuriin. Millainen tuo vaikutus on?

 

Joose Palonen, Yle Urheilun päällikkö

Ylen ja kotimaisen jalkapallon välinen suhde on herättänyt viime vuosina enemmän negatiivisia kuin positiivisia tunteita. Kiihkeimmät jalkapallokannattajat ovat kritisoineet Yleä voimakkaasti kotimaisen jalkapallon hyljeksijänä. Kesällä 2019 Yle Urheilun päälliköksi valittu Joose Palonen vaikuttaa Tapahtumat, urheilu ja tuotanto -yksikön johtajan Panu Pokkisen kanssa keskeisellä tavalla siihen, millaisena kotimainen jalkapallo näyttäytyy Ylen kanavissa. Veikkausliiga-tuote on tällä hetkellä vahvasti Sanoma-konsernin hallussa, mutta Ylelläkin on mahdollisuus vaikuttaa kotimaisen jalkapallon näkyvyyteen usealla eri tavalla. Miten Naisten Liiga näkyy Ylen kanavilla? Miten Yle hyödyntää roolinsa kesän EM-kisojen välittäjänä? Herääkö radion Jalkapallokierros henkiin? Oli Ylestä mitä mieltä tahansa, laissa säädettyjen julkisen palvelun tehtävien toteuttajana mediataloa tarvitaan myös kotimaisen jalkapallon edistäjänä.

 

Gert Remmel, Elmo-lehden jalkapalloanalyytikko

Gert Remmelin nimi listalla perustuu ennen muuta siihen, että virolainen valmentaja on vaikuttanut merkittävällä tavalla suomalaista jalkapalloa koskevaan keskustelukulttuuriin sekä valmentajien urapolkuihin. Monet suomalaisista eturivin valmentajista ovat maininneet Remmelin yhtenä tärkeimmistä vaikuttajista, mikä puolestaan on vääjäämättä vaikuttanut myös kotimaisen jalkapallon isoihin kehityskaariin. Lisäksi Remmel on ollut tärkeänä alullepanijana ja verkottajana suomalaisen jalkapallon keskeisissä rekrytointiprosesseissa. Italiassa työskentelevä valmentaja vaikutti varsinkin 2010-luvun alussa keskeisellä tavalla suomalaisen jalkapallon arvokeskusteluun ja akateemisen diskurssin lisääntymiseen. Tämän työn tulokset näkyvät suomalaisessa jalkapallossa yhä tänäkin päivänä.

 

Anna Signeul, naisten A-maajoukkueen päävalmentaja

Naisten A-maajoukkueen, Helmareiden, ruotsalainen päävalmentaja Anna Signeul aloitti tehtävässään kesällä 2017. Signeul kuuluu yhdessä Marianne Miettisen ja muutaman muun jalkapallotoimijan kanssa siihen joukkoon, jotka vaikuttavat keskeisellä tavalla suomalaisen nais- ja tyttöjalkapallon kehitykseen ja osittain myös näkyvyyteen. Päävalmentaja on luennoinut useaan otteeseen suomalaisen jalkapallon kehityspäivillä, mikä osoittaa, että Signeulin ajatuksia on haluttu jakaa liiton sisältä myös laajemman yleisön tietoon. Naisten A-maajoukkueen tuloksissa ei ole tapahtunut ruotsalaisvalmentajan aikakaudella merkittävää parannusta, joten on sanomattakin selvää, että jossakin vaiheessa Signeulin asema nousee keskustelun kohteeksi. 

 

Saku-Pekka Sundelin, Iltasanomien ja Urheilulehden jalkapallotoimittaja

Saku-Pekka Sundelin on yhdessä Helsingin Sanomien Ari Virtasen kanssa Suomen näkyvimpiä jalkapallotoimittajia. Kirjoittamisen lisäksi Sundelin on toiminut muun muassa asiantuntijana Veikkausliiga-lähetyksissä sekä panelistina Pallokerho-podcastissa. Jalkapallojournalismi vaikuttaa keskeisellä tavalla suomalaisen jalkapallon kehitykseen. Tässä kokonaisuudessa Sundelinin tapaiset toimittajat ja Sanoman kaltaiset mediajätit näyttelevät keskeistä roolia. He luovat diskurssia, tuovat esille ilmiöitä ja epäkohtia sekä vaikuttavat kulttuuriin. Tuon mahdollisuuden voi käyttää joko järkevästi tai laiskasti.

 

Hannu Tolonen, opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja

Palloliitto on ollut jo monena vuonna eniten valtionapua saava lajiliitto. Esimerkiksi vuonna 2018 Palloliitolle myönnettiin yli 2 miljoonaa euroa avustusta. Summa on merkittävä osa liiton budjettia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen lienee Suomen vaikutusvaltaisin urheiluvirkamies. Hänellä on avainrooli ministeriön avustuspäätösten valmistelussa. Tolonen on työskennellyt ministeriössä koko 2000-luvun ja hän on arvostettu toimija myös Palloliiton väen keskuudessa. 

 

Teemu Turunen, pelaaja-agentti

Teemu Turunen toimii useiden suomalaisten ammattilaisjalkapalloilijoiden, kuten Norwichin Teemu Pukinagenttina. Turusen nimi on noussut jalkapallojulkisuudessa esille varsinkin silloin, kun hän kommentoinut terävään sävyyn esimerkiksi Veikkausliigan pelitempoa sekä sarjan yleistä tasoa. Näillä Turusen kommenteilla on luonnollisesti merkitystä esimerkiksi sen suhteen, millaisena sarjana Veikkausliiga näyttäytyy nuorille pelaajille, joilla on vaakakupissa myös mahdollinen siirto ulkomaille. Turusen verkostot ja kontaktit vaikuttavat toki myös siihen, millaisia seuraympäristöjä suomalaisille jalkapalloilijoille löytyy ulkomailta. Agenttina Turunen tuntee suomalaiset seurat ja hän on paljon tekemisissä seurajohtajien ja valmentajien kanssa. Pelaaja-agentin kommenteilla on vaikutusta niin seuroihin, valmentajiin, pelaajiin kuin vanhempiin. 

 

Mikko Varis, Palloliiton myynti- ja markkinointijohtaja

Suomalainen jalkapallo elää juuri nyt merkittävää nousukautta, kiitos Huuhkajien EM-kisapaikan. Se, miten Palloliitto hyödyntää tämän buumin myynti- ja markkinointityössään, riippuu hyvin paljon Mikko Variksen ja hänen tiiminsä työstä. Käsillä on hetki, jota Palloliitto ei saa hukata. Ensimmäiset päivät historiallisen marraskuun illan jälkeen toivat esille varovaisen hälyttäviä merkkejä. Kampin kauppakeskuksen oli vallannut Norwichin pop up -myymälä, maajoukkuetavaroita ja -varusteita ei näkynyt missään. Myynti ja markkinointi on luonnollisesti niin laaja kokonaisuus, että sitä tulee arvioida monelta eri kantilta. Palloliiton viestintä on terästynyt viime vuosina. Se tarjoaa mahdollisuuden uudelle harppaukselle myös myynnissä ja markkinoinnissa. Mikko Varis on juuri nyt yksi Palloliiton tärkeimpiä toimijoita.

 

Ari Virtanen, Helsingin Sanomien jalkapallotoimittaja

Helsingin Sanomien jalkapallotoimittaja Ari Virtanen palkittiin vuonna 2018 Palloliiton Captain’s Ball -gaalassa ansaitusti vuoden jalkapallotoimittajana. Virtasen syväluotaavilla henkilökuvilla sekä jalkapallon erilaisia ilmiöitä käsittelevillä teksteillä on merkittävä vaikutus jalkapalloon liittyviin mielikuviin sekä laji-ihmisten että suuremman yleisön silmissä. Virtanen on nostanut teksteillään puheenaiheeksi esimerkiksi nuorten suomalaispelaajien aseman Veikkausliigassa (Eero Hyökyvirta -juttu) sekä naisten ja miesten maajoukkuepelaajien tasa-arvon (esimerkiksi Tinja-Riikka Korpelan haastattelu). Virtasen kynästä syntyi myös uutinen Riku Riskin kieltäytymisestä maajoukkueen Qatar-leiristä. Uutinen saavutti valtavan kansainvälisen huomion. Media on keskeinen osa suomalaista jalkapallokulttuuria, ja lajista kirjoittavat toimittajat ovat tämän kulttuurin välittäjiä.

 

Jukka-Pekka Ylinen, Nelonen Median urheiluoikeuksista vastaava johtaja

Veikkausliigan ja Sanoman välillä sovittiin vastikään siitä, että miesten kotimaisen pääsarjajalkapallon lähetysoikeudet säilyvät Sanomalla kauden 2022 loppuun saakka. Nelonen Median urheiluoikeuksista vastaava johtaja Jukka-Pekka Ylinen on korostanut, kuinka hieno ja tärkeä osa Veikkausliiga on Ruudun tarjontaa. Ylisen rooli Sanoma-, Nelonen- ja Veikkausliiga-yhteistyössä on tietysti keskeinen. Suomalainen jalkapallon yleisen kiinnostavuuden kannalta on tärkeää, että kotimaista jalkapalloa näytetään myös vapailla kanavilla. Kaikki Veikkausliiga-ottelut näyttävä Ruutu-palvelu hemmottelee intohimoisimpia laji-ihmisiä, Nelosella ja Jimillä näytettävät ilmaislähetykset palvelevat laajempaa kohdejoukkoa. Sanoma ja Nelonen (Ruutu) ovat Suomi-futiksen keskeisimpiä sidosryhmiä.

 


 

Erkko Meri (@ErkkoMeri)

 

Kategoriat:Mielipide

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s