Jalkapallokulttuuri

Tarkkailijana HJK Cupissa – 25 havaintoa kovatasoisesta junioriturnauksesta

Helsingin Töölössä on pelattu viikonloppuna perinteinen ja Suomen mittapuulla kovatasoinen HJK Cup -junioriturnaus, johon on ottanut osaa merkittävä määrä Suomen parhaimpia juniorijoukkueita. Turnaus huipentuu sunnuntai-iltapäivällä pelattaviin pienen kentän (U9-U11) loppuotteluihin.

Suomalaisjoukkueiden lisäksi turnauksessa on ollut mukana ulkomaalaisia joukkueita Hollannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Venäjältä ja Virosta. Vanhin ikäluokka on U13, nuorin puolestaan U9.

Olen katsonut viikonlopun aikana toistaiseksi 18 peliä, jokaisesta ikäluokasta useamman ottelun. Lisäksi olen nähnyt kuusi peliä YouTuben välityksellä. Pelimuotoina ovat olleet 11v11 (U13 ja U12) sekä 8v8 (U11-U9). Olen seurannut sekä alkulohko- että jatkopelejä.

Tein huomioita pelistä, pelaajista, valmentajista, joukkueista ja vanhemmista. Tarkkailin myös turnauksen yleistä ilmapiiriä. Oheiseen listaan on koottu 25 havaintoa. Havainnot on tehty pääosin lauantain ja osittain perjantain aikana.

1. Kenttäkoot ja pelimuodot. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, Suomessa on jäänyt käymättä perusteellinen keskustelu eri pelimuotojen eduista ja hyödyistä. Meillä ei ole myöskään toteutettu sen tarkempia tilastointeja esimerkiksi eri pelimuodoissa tapahtuvien pelitekojen (syötöt, ensimmäiset kosketukset, jne.) määristä. U12-ikäluokan (2007-syntyneet) pelejä katsellessa mieleen hiipi väkisinkin ajatus, että 11v11-pelimuoto on suurelle osalle kyseisen ikäluokan lapsista vielä liian vaativa. Monessa pelissä fyysiset erot nousivat liian suureen rooliin. Nuorimmassa ikäluokassa (U9) 7v7-pelimuoto ja hieman pienempi kenttä olisi varmasti palvellut pelaaamista enemmän.

2. Missä laitapelaajatyypit? HJK Cupin pelit vahvistivat ajatusta, että niissäkin junioriseuroissa, jotka tekevät pääsääntöisesti laadukasta työtä, on hyvin vähän niin sanottuja laitapelaajatyyppejä. Kasvatamme ennen muuta keskisektorin pelaajia (aiheesta kiinnostuneiden kannattaa etsiä käsiinsä uusin Urheilulehti). Näkemissäni peleissä laitapelaajilta puuttui hyvin usein kyky nopeisiin tempokuljetuksiin, työkalut 1v1-tilanteita varten sekä räjähtävät aloitteet puolustavan joukkueen selustaan. Lisäksi monella pelaajalla oli motorisia haasteita: esimerkiksi terävät suunnanmuutokset ilman palloa luonnistui vaivattomasti vain harvalta pelaajalta.

3. ”Häirikkövanhemmat” ovat loistaneet poissaolollaan. Vanhempien epäasiallisia huutoja esimerkiksi erotuomareille kuului turnauksen aikana äärimmäisen vähän. Kuulin satunnaisesti vain yksittäisiä ”paitsio”-, ”yli”- tai muita vastaavia huudahduksia. Havaintojeni mukaan vanhempien käytös kenttien laidoilla on selvästi siistiytynyt viimeisen vajaan 10 vuoden aikana. HJK Cupin ottelut vankistivat tätä ajatusta. Reipashenkistä kannustusta olisin kaivannut selvästi enemmän. Eniten kannatusääntä pitivät ulkomaalaisten joukkueiden, erityisesti venäläisen Zenitin, vanhemmat.

4. Motoriset perustaidot ja niiden puute. Valmentajakollega, jonka kanssa seurasin pelejä lauantaina, totesi: ”Jalkapalloseuroissa pitäisi keskittyä ensimmäiset kaksi vuotta, kun pelaajat ovat 4-6-vuotiaita, ennen kaikkea yleisiin liikuntataitoihin.” Valmentajan kommentti jäi mieleeni, sillä monessa HJK Cupin pelissä, etenkin nuoremmissa ikäluokissa, pelaajien motoriset taidot olivat silmiinpistävän puutteellisia. Vaikeudet muun muassa suunnanmuutoksissa, kiihdytyksissä, jarrutuksissa ja kääntymisissä heijaistui usealla pelaajalla toimintaan pallon kanssa. On vaikea tehdä, kun ei pysty.

5. Valmentajien ottelujohtamisessa paljon hyvää, mutta myös kehitettävää. Suomalaisen ruohonjuuritason valmentajan ottelujohtaminen on pääsääntöisesti positiivista. Tämä näkyi myös HJK Cupissa. Monella valmentajalla oli selvä pyrkimys auttaa pelaajia. Ohjeet olivat voittopuolisesti selkeitä, ja sopivissa välein oli myös yleistä tsemppaamista. Valmentajien yleinen olemus oli varsin ryhdikäs. Monessa pelissä suurimmat haasteet liittyivät vaatimustason ylläpitämiseen. Liian harva valmentaja puuttui esimerkiksi tilanteeseen, jossa pelaaja jätti tilanteen kesken tai lopetti puolustamisen, kun vastustaja pääsi ohi. Jos pelaajilta ei vaadita pelissä menestymisen kannalta tärkeiden asioiden toteuttamista, heidän on vaikea oppia esimerkiksi kilpailullisuutta.

20190907_181013

Perinteistä HJK Cupia on pelattu Töölössä mainiossa olosuhteissa. Turnauksessa on ollut sarjat 2006-2010-syntyneille.

6. Kulttuuri syntyy pienistä suurista asioista. Pienet yksittäiset asiat luovat merkitystä. Mitä säännöllisemmin näitä asioita toteutetaan, sitä vahvemmin pelaajat usein kiinnittyvät lajiin. Telia 5G -areenalla pelatuissa HJK Cupin otteluissa kuulutettiin aina kaikki maalintekijät. Kuulutukset ovat tärkeä osa ottelutapahtumia. Hienoa, että tästä huolehdittiin myös junioriturnauksessa.

7. Harva pelaaja osaa suojata palloa. Varsinkin nuoremmissa ikäluokissa (U9-U10) useampi peli oli ajoittain kohelluksen näköistä. Yksi vaikuttava tekijä oli, että harva pelaaja kykeni suojaamaan palloa ja pitämään sitä kautta pelivälineen hallinnan omalla joukkueella. Ne pelaajat, jotka onnistuivat suojaamaan palloa pienessä tilassa esimerkiksi käsiään käyttämällä, saivat itselleen etua ja onnistuivat vaikeissakin tilanteissa jatkamaan peliä. Opetetaanko suojaamista riittävästi lapsuusvaiheessa?

8. Hiirenhiljainen tunnelma katsomoissa. Oikeanlainen tunnelma on elintärkeä osa juniorijalkapalloa. Reipas kannustus ja maalien juhliminen välittyvät myös kentälle. Tunnelma luo merkitystä. Monessa HJK Cupin pelissä vanhempien kannustus oli valitettavan vaisua ja positiivinen lataus puuttui. Onneksi niitäkin pelejä näkyi, joissa vanhemmat elivät oikealla tavalla pelissä mukana.

9. Maaleja juhlittiin usein yhdessä. Mikä on hienompaa kuin se, että pelaajat juhlivat yhdessä maaleja? Tätä näkyi peleissä ilahduttavan paljon – ikäluokasta riippumatta. Maalit ovat jalkapallon suola ja usein koko joukkueen onnistumisen seuraus. Yhdessä juhlimisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Aina välillä junnupeleissä näkyy, että vain osa pelaajista kerääntyy juhlimaan maalintekijän ympärille. Oli hienoa huomata, että HJK Cupissa tätä näki varsin vähän.

10. Kaatuvatko pelaajat nykyään helpommin? Yli 30 vuotta juniorijalkapallossa toiminut kokenut valmentaja pohti turnauksessa, että nykyään junioripelaajat kaatuvat helpommin kuin aikaisemmin. Seurasin asiaa tämän kommentin jälkeen tarkemmin: monessa pelissä pelaajat menettivät tasapainonsa kevyestä taklauksesta ja välillä jopa ilman kontaktia. Ilmiöllä on varmasti yhteys yleisiin motorisiin taitoihin. Lisäksi pohdimme valmentajakonkarin kanssa, kuinka paljon harjoituksissa syntyy pelinomaisia kaksinkamppailutilanteita.

11. Seurakulttuuri syntyy kohtaamisista – Esimerkkinä HJK:n juniorit. Seurakulttuuri syntyy osittain myös siitä, että saman seuran pelaajat tuntevat toisensa ja kohtaavat toisiaan säännöllisesti. Monessa HJK:n pelissä seuran muut juniorijoukkueet (vanhemmat tai nuoremmat ikäluokat tai saman ikäluokan toinen joukkue) olivat katsomassa peliä ja kannustamassa tuttuja kavereita. Samanlaista toimintaa on näkynyt aikaisemmin myös muiden seurojen juniorijoukkueiden osalta. Parantuneet harjoitusolosuhteet mahdollistavat sen, että useampi juniorijoukkue pystyy harjoittelemaan samassa paikassa. Tällä puolestaan on välittömästi vaikutusta siihen, että pelaajat tuntevat toisensa. Tuttua kaveria on helpompi kannustaa.

12. Peleissä paljon keskityksiä, mutta harjoitellaanko niitä? Jopa aivan pienimmissä ikäluokissa (U9-ikäisistä alkaen) esiintyi paljon keskityksiä, jotka pääsääntöisesti lensivät kaikkien pelaajien yli tai suoraan päätyrajasta yli. Moni keskitys pysähtyi myös ensimmäiseen vastustajaan, vaikka pallollisen pelaajan olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa pyrkiä ohittamaan lähin vastustajan pelaaja kuljettamalla. Arvelen, että U9- tai U10-ikäluokissa ei juurikaan harjoitella keskityksiä (esimerkiksi drillien kautta). Minkä takia näitä tilanteita näkyi kuitenkin peleissä paljon?

13. Entisiä pelaajia valmennustehtävissä. Toni Lehtinen SJK:ssa, Mikko Hyyrynen ja Marko Rajamäki TPS:ssä, Mike Peltola HJK:ssa ja niin edelleen. HJK Cupissa näkyi useita entisiä pelaajia kentän laidalla valmennustehtävissä. On hienoa nähdä, kuinka pitkän pelaajauran tehneet henkilöt ovat jatkaneet pelaamisen päätyttyä juniorivalmennuksen parissa.

14. Hyvä pitkä syöttö on onnistunut suoritus! Juniorijalkapallossa on tärkeää opettaa pelaajia pelaamaan peliä. Otteluissa esiintyy säännöllisesti tilanteita, joissa pidempi syöttö esimerkiksi vastustajan prässilinjan yli on paras vaihtoehto. Usein laadukasta pitkää syöttöä kammoksutaan; sitä saatetaan pitää esimerkiksi ”räiskimisenä”. Jopa HJK Cupin pienimmissä ikäluokissa (U9 ja U10) näkyi tilanteita, joissa maalivahti antoi erinomaisen pitkän syötön, mutta jostain syystä valmentaja ei kehunut pelaajaa tästä ratkaisusta. Monipuoliset tavat syöttää ovat tärkeä osa pelaajan ”työkalupakkia”.

15. Kumpi joukkue oikein on tappiolla? Moni kokenut juniorivalmentaja on valitellut, että altavastaajan asemassa olevan juniorijoukkueen selkäranka katkeaa liian helposti tappiotilanteessa. Näin saattaa käydä, vaikka joukkueiden tasoero ei olisi todellisuudessa kovin iso. Tätä näkyi ajoittain myös HJK Cupissa. Jos en olisi tiennyt tilannetta, en olisi välttämättä voinut päätellä pelissä, kumpi joukkue johtaa ja kumpi on tappiolla. Häviöllä ollut joukkue saattoi hakea sivurajan yli menneen pallon todella hitaasti, pelien lopussa ei nostettu riskitasoa, eikä kulmapotkuissa nostettu pelin viimeisillä minuuteilla ylimääräistä pelaajaa maalille. Näistä asioista huolehtiminen kuuluu viime kädessä joukkueen valmentajan vastuulle.

16. Syöttö ylä- vai alajalalle? Kroatialaisen suurseura Dinamo Zagrebin akatemiassa on tutkittu, kuinka paljon kansainvälisessä jalkapallossa syötetään yläjalalle ja kuinka paljon puolestaan alajalalle. Dinamon selvitykset ovat osoittaneet, että parhaimmilla seuroilla noin 85 % syötöistä suuntautuu juuri yläjalalle. Miten tämä liittyy HJK Cupiin? Niissä peleissä, joita seurasin, hyvän joukkueen yksi tunnuspiirre oli, että esimerkiksi pelinavaamisvaiheessa syöttö annettiin useammin yläjalalle kuin alajalalle. Riittävän kova yläjalalle suuntautunut syöttö mahdollisti parhaimmilla joukkueilla hyvin usein etenemisen, kun taas hieman heikommilla joukkueilla alajalalle suuntautunut syöttö antoi puolustavalle joukkueella mahdollisuuden paineen antamiseen. Sama trendi näkyi sekä 8v8- että 11v11-peleissä.

17. Kuulumisia Norjasta. Sain mahdollisuuden keskustella pelien välissä norjalaisen NSA:n (Norwegian Football Academy) joukkueenjohtajan kanssa. NSA on Oslon alueen seurojen yhteistyöorganisaatio, jossa on niin sanotut akatemiajoukkueet 8-12-vuotiaille pelaajille. NSA osallistuu vuosittain useampaan turnaukseen ulkomailla. HJK Cupissa on mukana 2008-syntyneiden joukkue. Organisaatioilla on yksittäisiä sponsoreita, jotka tarjoavat taloudellista tukea. Kotimaassa pelaajat harjoittelevat ja pelaavat omissa seuroissaan. Kovia pelejä on tarjolla kuitenkin vähän, sillä tavoitteellisia pelaajia ja perheitä on vain muutama per seura. Valmentaja kertoi olevansa huolissaan kilpajalkapallon tilasta maassa. ”Liitto ei pidä toiminnastamme”, hän sanoi suoraan ja kertoi, kuinka yksilölajeissa vallitsee toisenlainen kulttuuri. Norjassa sarjapelit sijoituksineen ja pisteineen alkavat vasta U13-vaiheesta eteenpäin. Moni seura ei ole tyytyväinen tähän linjaukseen, ja perheet ja pelaajat haluavat enemmän kilpailua. NSA haluaa tarjota innokkaimmille pelaajille mahdollisuuden koviin peleihin Norjan ulkopuolella.

18. Puitteet kunnossa finaaleissa. HJK Cupissa oli jälleen hienolla tavalla tunnistettu finaalipelien merkitys. Loppuottelut pelattiin Telia 5G -areenalla, jonne finaalijoukkueet saapuivat kahdessa jonossa musiikin soidessa. Pelien päätyttyä kolme parasta joukkuetta kutsuttiin kentälle palkintojenjakoa varten. Kaikkien pelaajien ja valmentajien nimet kuulutettiin ja turnauksen parhaille pelaajille jaettiin palkinnot. Finaaleita oli parhaimmillaan seuraamassa lauantaina arviolta 300 katsojaa. Kaikki Telia 5G -areenalle pelatut ottelut myös kuvattiin, mikä on luonnollisesti upea asia kotisohvalta pelejä seuraaville jalkapalloentusiasteille. Hienoja hetkiä pelaajille!

20190907_154419

HJK ja FC Nordsjællandin välinen loppuottelu 2007-syntyneissä oli hieno tapahtuma. Pelaajat saapuivat kentälle kahdessa jonossa musiikin soidessa. Pienet suuret asiat luovat merkitystä.

19. Pelissä sisällä eläminen. Juniorivalmentajat, joiden kanssa seurasin turnauksen pelejä hetken aikaa, esittivät erinomaisen huomion, jonka voin allekirjoittaa. Valmentajat totesivat, että suuri osa pelaajista ei tunnista peleissä riittävän hyvin hetkiä, jolloin esimerkiksi kulmapotku tai sivurajaheitto kannattaa antaa nopeasti. Lähes jokaisessa pelissä nimittäin toistuu tilanteita, joissa vastustaja ei ole ehtinyt organisoitua riittävän hyvin esimerkiksi puolustamista varten. Yllätysmomentti menetetään nopeasti. Jälleen yksi seikka, jonka aion ottaa jatkossa myös omassa valmennustoiminnassani paremmin huomioon. Tämäkin on opetettava asia.

20. Positiivisia signaaleja? HJK Cup on siitä hieno turnaus, että siellä pääsee näkemään ulkomaisten joukkueiden lisäksi myös eritasoisten suomalaisen juniorijoukkueiden toimintaa. Monen sellaisen seuran juniorijoukkueet, jotka eivät ole aikaisemmin herättäneet huomiota, esiintyivät useissa peleissä ryhdikkäästi. Suomalainen juniorijalkapallo kehittyy, kun yhä useamman seuran juniorijoukkue pystyy pelaamaan tasaväkisiä otteluita toisiaan vastaan. Ideaalitilanteessa ikäluokan 10. paras juniorijoukkue pystyy laittamaan parhaimman tiukille. Vaikka tähän on vielä matkaa, on hienoa huomata, että esimerkiksi pienemmissä ikäluokissa moni seura näyttäisi ottaneen ainakin maltillisen ryhtiliikkeen. HJK Cupissa tällaisen vaikutuksen jätti IF Gnistan U9-ikäluokassa ja Porvoon FCFJ U10-ikäluokassa.

21. Hyvä pelaaja ei menetä palloa, vaikka vauhti kasvaa. 2007-syntyneiden finaali HJK:n ja tanskalaisen FC Nordsjællandin välillä oli hieno juniorijalkapallotapahtuma. Klubi vei voiton lopulta rangaistuspotkukilpailussa. Silmiinpistävä asia pelissä oli tanskalaisten – ja myös yksittäisten HJK:n pelaajien – kyky säilyttää kontrolli palloon vauhdin kasvaessa. Näillä pelaajilla kehon painopiste oli alhaalla, pelaajat kykenivät vaihtamaan askelfrekvenssiä ja kosketusten pituutta sekä säilyttämään tasapainon vastustajan taklausyrityksistä huolimatta. Tanskalaispelaajien osaaminen ei yllättänyt. Kun olen nähnyt esimerkiksi toisen tanskalaisseuran FC Midtjyllandin pelejä, sama seikka on kiinnittänyt huomiota. Kuljettaminen on – toistonkin uhalla – vahvasti yhteydessä pelaajan motorisiin valmiuksiin. HJK Cup todisti tämän, jälleen kerran.

22. Oodi vapaaehtoisille. Yksi kerää roskia kentän laidalta. Toinen huolehtii kuulutuksista. Kolmas koordinoi joukkueiden siirtymistä ruokailuun. Neljäs keittää kahvia buffettiin. Viides paistaa makkaraa. Kuudes päivittää tulospalvelua. Mitä olisi suomalainen juniorijalkapallo ilman tärkeää työtä tekevää talkookansaa eli vanhempia? Voin rehellisesti myöntää, että valmentajana en aina edes ymmärrä, kuinka paljon työtä suuren junioriturnauksen pyörittäminen vaatii. HJK Cup näytti ulkopuolisen silmin hyvin organisoidulta turnaukselta.

HJK Cupissa on mukana myös hollantilainen PSV Eindhoven. Joukkue pelaa 2008-syntyneiden sarjassa. Suomalainen Joonas Kolkka toimii seurassa U13-U16-vaiheen talenttivalmentajana.

23. Toiminta voi olla sekä kilpailullista että yhteisöllistä! Edellä mainitussa 2007-syntyneiden finaalissa tapahtui hieno urheiluhetki. FC Nordsjælland kuuluu eri arvioiden mukaan Tanskan TOP5-junioriseuroihin. Seuran U12-joukkue osallistuu säännöllisesti ulkomaisiin turnauksiin ja kilpailu joukkueessa on varmasti kovaa. HJK Cupin finaalin rangaistuspotkukilpailussa joukkueen toinen vetäjä epäonnistui, kun Klubin maalivahti venyi hienoon torjuntaan. Lähes kaikki joukkueen pelaajat riensivät keskiympyrästä tukemaan ja tsemppaamaan rangaistuspotkussa epäonnistunutta kanssapelaajaa. Tuo hetki muistutti taas tärkeästä asiasta: yhteisöllisyys ja kilpailullisuus kulkevat käsi kädessä. Kun ollaan yhdessä tosissaan, jokainen pelaaja on tärkeä.

24. Ylimpien pelaajien passiivisuus. Varsinkin 8v8-peleissä, mutta myös yksittäisissä ison kentän peleissä, näin usein, kuinka ylimmät pelaajat olivat passiivisia, kun omalla joukkueella oli pallo alhaalla. Nämä hyökkäyspään pelaajat saattoivat seisoa lähellä vastustajaa viimeisen linjan tasalla. Tämä on luonnollista varsinkin pienemmissä ikäluokissa: pelaaja innostuu vasta, kun pallo on itsellä tai ainakin lähellä. Osa valmentajista osasi aktivoida hyvin näitä pelaajia tekemään vartioinnista irtautumista ja tukiliikkeitä lähemmäs palloa. Seurauksena oli, että pallollisella pelaajalla oli enemmän vaihtoehtoja syöttää myös seuraavaan linjaan. Mitä pienempiä pelaajat ovat, sitä tärkeämpää pallottomia pelaajia on aktivoida. Sopivankokoisella kentällä ja optimaalisella pelaajamäärällä on myös iso vaikutus.

25. Ruohonjuuritason jalkapallo voi Suomessa kaikesta huolimatta hyvin. HJK Cup näyttäytyi minulle ennen kaikkea yhteisöllisenä tapahtumana. Mukana on ollut pelaajia ja valmentajia eri puolelta Suomea. Keskustelut eri toimijoiden kanssa herätti jälleen kerran uusia ajatuksia. Erilaiset näkemykset ovat pelkästään hyvä asia. Voimme tehdä monia asioita vielä paremmin – tämä on nähtävä isona mahdollisuutena. Kentällä ja sen laidalla ahersi satoja aikuisia, jotta lapsilla olisi mahdollisimman hyvä ympäristö pelata ja kilvoitella. Suomalainen juniorijalkapallo on arvokasta.

U13- ja U12-ikäluokkien turnaus päättyi lauantaina. U11-U9-sarjat huipentuvat tänään. Turnauksen otteluohjelma ja tulokset löytyvät täältä. Juniorialkapallon ystävien kannattaa suunnata tänään Töölöön. Ottelut näkyvät myös Kaupunki TV:n YouTube-kanavalta.

***

Erkko Meri (@ErkkoMeri)

 

Kategoriat:Jalkapallokulttuuri

1 reply »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s