Mielipide

Sensuroimaton Malinen & Meri

Voisiko suomalaisen jalkapallon yksi kilpailuetu olla se, että meillä ei ole jalkapallotoimijoiden välillä turhia muureja? Kuinka monessa muussa maassa juniorivalmentaja ja maajoukkuevalmentaja voivat keskustella puhelimitse pelistä niin, että molemmilla on mahdollisuus tuoda avoimesti esiin omia ajatuksiaan?

Ajauduimme U21-maajoukkueen päävalmentajan Juha Malisen kanssa pienimuotoiseen sanaharkkaan mikroblogipalvelu Twitterissä. Sovimme, että keskustelemme U21-maajoukkueen otteista tarkemmin puhelimitse. Olimme monesti asiasta hieman eri mieltä, ja ajoittain keskustelu oli kiivastakin. Lähes tunnin puhelu meni erittäin nopeasti.

Alla sensuroimattomana puhelinkeskustelu, jonka kävimme maanantaina 24. kesäkuuta. Sovimme yhdessä Malisen kanssa, että julkaisemme keskustelun – avoimuuden nimissä.

***

Malinen: ”Juha Malinen.”

Meri: ”Tässä on Erkko – terve!”

Malinen: ”No niin, terve terve!”

Meri: ”Kiva juttu, että ehdotit puhelua.”

Malinen: ”Parempi se niin päin on. Ainakin tietää, mitä mieltä kumpikin on ja tulee suoria vastauksia. Mulle se on ainakin fiksua. Aina se ei tietysti toimi. Eikä kaikkia ajatuksia aina tarvitse perustella. Jos kerran saa tietoa, niin se kannattaa käyttää.”

Meri: ”Kyllä, kyllä. En näe, että some-keskustelu on välttämättä pois siitä, että kahden kesken vaihtaa ajatuksia. Molempia tarvitaan.”

Malinen: ”Sen vaikutus (some-keskustelu) on monesti kyseenalaista. Siihen liittyy ihmisiä, jotka eivät välttämättä halua muuttaa mielipidettään tai kuunnella tosiasioita. Ajatukset ovat fakkiutuneet, eikä niitä voi muokata. Näitä on hirveästi somessa.”

Meri: ”Se voi olla totta. Mutta se on kaksipiippuinen juttu. On varmasti niitä, jotka eivät muuta mielipidettään. Mutta olen huomannut, että valmentajissa on niitäkin, jotka pohtivat näitä asioita ja miettivät eri vaihtoehtoja.”

Malinen: ”Niin.”

Meri: ”Mulla on muutama kysymys, joita olen miettinyt jo pitkään: maajoukkuetoimintaan ja valmennusprosessiin liittyen. Ymmärrän, jos et halua kaikkia asioita avata, mutta jos joitakin ajatuksia haluat kertoa, niin arvostan.”

Malinen: ”Totta kai, jos pystyn.”

Meri: ”Maajoukkueessa pelitapahtumia on suht harvakseltaan ja joukkue on kuitenkin yhdessä rajoitetun ajan, niin millainen valmistautumisprosessi teillä on esimerkiksi U21-maajoukkueessa? Mitä siihen kuuluu?”

Malinen: ”Se on tietysti hyvin erilainen kuin seuroissa. Jos ajatellaan tätä U21-joukkuetta, niin lähdimme käytännössä nollatilanteesta. On siellä tietysti pelaajia, joihin on ollut kontaktia. Yksi myytti on pelaajamäärät: Kuinka paljon pelaajia käy vaikka U15- tai U21-tapahtumissa? Yleensä se luku on kaksykkösillä ollut 20-25. Semmoinen pelaajamäärä on aktiivinen. Ajattelin ihan aluksi, että se on ensimmäinen asia, mikä pitää murtaa. Tällä hetkellä minulla on sellainen 52 pelaajan lista. Sen listan pelaajia olen pyrkinyt aktiivisesti seuraamaan.

Valmistautuminen alkoi käytännössä vuoden alussa. Karsinnat alkavat syksyllä. Kokemuksesta tiedän, että tuossa ajassa tapahtuu paljon muutoksia pelaajien suorituskyvyssä, minä-kuvassakin. Tapahtuu lopettamisia ja valtavia nousuja. Tammikuun leirin halusin pitää kotimaassa. Sain käytyä läpi perusteet lähinnä niille pelaajille, jotka ovat kotimaasta. Pelasimme TPS:ää ja Ilvestä vastaan. Se oli nopea tapahtuma.

Maaliskuun ikkunassa olimme Marbellassa. Sinne kokoontui enemmän ulkomailla pelaavia pelaajia. Jotta olisimme saaneet kymmenestä päivästä mahdollisimman paljon irti, sanoin jo etukäteen, että sen (leirin) aikana tehdään enemmän töitä kuin laki määrää.”

Meri: ”Montako pelaaja Marbellassa oli?”

Malinen: ”22 pelaajaa.”

Meri: ”Tammikuun pelaajamääristä karsittiin pelaajia?”

Malinen: ”Määrä oli kyllä sama, mutta pelaajat olivat toisia. Marbellaan tuli enemmän tuttuja pelaajia. Siellä oli pelaajia, jotka tulevat hyvin varmasti, suurella todennäköisyydellä, olemaan mukana karsinnoissa. Siksi (valmennus)tiiminkin piti olla kasassa. Tiimin merkitys on tosi iso. Sinne pitää saada eri osa-alueiden ammattilaisia. Haluan erilaisuutta. Pitää olla tyyppejä, jotka voivat antaa erilaisia mielipiteitä tarvittaessa. Sen takia halusin esimerkiksi espanjalaisen kaverin (Joaquin Gomez) mukaan. Halusimme katsoa, miten asiat etenevät.”

Meri: ”Mitkä ovat ne kriteerit tai tekijät, joita odotat tiimin jäseniltä? Mitkä ovat tärkeimmät asiat?”

Malinen: ”Täytyy olla tietysti näkemystä, kokemusta ja näyttöjä. Täytyy olla mahdollisimman hyvä (näkö)kanta, jonka esittelemme joukkueelle. Jos ajatellaan tätä meidän valmennustiimiä, niin ”Stevie” (Stephen Ward) on puolustuspeliin orientoitunut ihminen. Hän tuntee pelaajistoa hyvin. Hän ajattelee, miten puolustaminen ja puolustuslinja toimii. Joaquinia etsin kauan aikaa. Halusin ulkomaalaisen valmentajan. Näytti siltä, että kotimaassa ei ole kriteerit täyttävää ulkomaalaista valmentajaa. Täällä on hirveän paljon ulkomaalaisia valmentajia, mutta he ovat aika usein jonkun firman kautta tulleita. Väittäisin, että ammattitaito ei ole sellaista, jota tarvitaan esimerkiksi kansainvälisessä jalkapallossa.”

Meri: ”Monet näistä valmentajista ovat toki erikoistuneet lasten valmentamiseen tai valmentajien kouluttamiseen, joten siinä on tietysti eroa.”

Malinen: ”Aivan oikein. Me tarvitsemme valmentajaa, jolla on annettavaa pelaajalle, joka saattaa pelata pian esimerkiksi Valioliigassa. Monen sattuman kautta löysimme Joaquinin. Halusimme valmentajan, joka pystyy käsittelemään dataa ja jolla on nykyaikainen teknologia tiedossa.”

Meri: ”Tämä on asia, jota pidän itse todella tärkeänä. En kannata, että suomalaiset valmentajat korvataan kokonaan ulkomaalaisilla. Tarvitsemme myös paikallista tuntemusta, suomalaista osaamista. Mutta jos mietin esimerkiksi Tihistä (Hannu Tihinen), jolla on kontakteja maailmalle, ja että meillä on mahdollisuus löytää osaajia verkostojen kautta, olisi hölmöä, jos rekrytointimme rajoittuisi vain tänne Suomen rajojen sisäpuolelle. Sikäli mä seuraan todella mielenkiinnolla, miten teidän prosessi etenee ja millaisia tuloksia uusi valmennustiimi saavuttaa.”

Malinen: ”Sä olet ihan oikeassa. Olen hieman pettynyt siihen, että meillä on kuitenkin yksi sukupolvi, joka on kiertänyt maailmalla, mutta tietoa sieltä on kuitenkin tullut harmittavan vähän. Joaquinista sain tiedon Antti Niemen kautta.

Maalivahtivalmentaja Peltosen Tuomas lähti ulkomaille ja hänen tilalleen tuli Mikko Kavén. Veikkausliiga on meidän pelaajien perussarja, joten Mikko on hyvä lisä tiimiin. Tunnen hänet pitkältä ajalta ja luotan häneen.

Joukkueenjohtajaksi halusin Vilkin (Joonas Vilkki), joka on käynyt Jyväskylän yliopiston ja pystyy hoitamaan meidän Polar-mittaukset. Fysio Tony Elomaalla on myös valmennusvastuuta – hän hoitaa palauttavat treenit, lihaskuntohommat ja iltajumpat. Elomaa ja lääkäri Jonne Väisänen hoitavat myös unenseurannan, jonka halusin uutena asiana mukaan. Sanotaan, että uni hoitaa 90 % palautumisesta.”

Meri: ”Mitä havaintoja unen seurannasta on tullut? Onko määrä ja laatu olleet riittäviä?”

Malinen: ”Oikeastaan kaikenlaisia. Otanta on vielä pieni. Emme voi tehdä vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Pelaajat ovat todella kiinnostuneita. He seuraavat unisormuksesta saatavia tuloksia. Näyttäisi siltä, että pelaajat, jotka valvovat myöhempään, ovat väsymyksen takia loukkaantumisherkempiä. On mahtavaa, että nykyajan nuoret suomalaiset ovat kiinnostuneita. Myytti pelkästä ’pelailusta’ on karissut.”

Meri: ”Onhan tuossa pelaajia, jotka ovat hyvin lähellä jopa kansainvälistä läpimurtoa tai ainakin ammattilaisuuden kynnyksellä. Olisi erikoista, jos heitä ei kiinnostaisi tällaiset tekijät, jotka tukevat ammattilaisuutta ja pelaajana kehittymistä. No, miten datan käyttö muuten? Puhuit siitä jo hieman. Miten hyödynnätte dataa esimerkiksi valmistautumisessa otteluihin tai palautteenannossa pelaajille?”

Malinen: ”Gomezin tehtävänä on laatia videovalmentajan (Jouko Kylmäoja) kanssa analyysipaketti. Videovalmentajan halusin ehdottomasti tähän joukkueeseen mukaan. Sikäli kävi onnellisesti, että löysin oululaisen kaverin, jonka kanssa voin toimia myös vapaa-ajalla. Hän oli Henri Lehdon suosittelema ja osittain kouluttama. Kokeneempi kaveri. Tavoitteena on, että videovalmentaja on myös tapahtumien ulkopuolella Gomeziin yhteydessä.

Käytämme InStatin tietoja ja teemme niistä paketin pelaajille. Kun pelaajat tulevat tapahtumiin, heille on 12-16-sivuinen kirjanen omista tapahtumista ja tulevista vastustajista. Jos esimerkiksi lennämme jonnekin, niin kirjanen kiertää pelaajilla ja he voivat muodostaa alustavaa kuvaa, mitä on tulossa ja mihin asioihin haluamme iskeä vastustajissa.

Tapahtuman jälkeen pelaajille lähetetään klipit ja heille soitetaan. Yleinen palaute käydään joukkueen kanssa läpi tapahtuman lopuksi. Tapaan myös pelaajia tapahtumien välissä. Siihen on tietty budjetti. Puolet ajastani menee Pohjois-Suomen valmennuskeskuksen tehtävissä.”

Meri: ”Kun joukkue valmistautuu otteluun, on tietysti vastustaja, jonka mukaan tehdään yksittäinen ottelusuunnitelma. Mitä pelitavallisia asioita korostat joukkueelle? Mitkä ovat U21-maajoukkueen pelaamiseen pääpointit?”

Malinen: ”Sä oot varmasti hieman seurannut, millaisia mun joukkueet ovat?”

Meri: ”Joo.”

Malinen: ”Pelaajat ovat pelanneet oman joukkueen kanssa yhdestä kolmeen kuukautta, jonka jälkeen he tulevat taas maajoukkueen mukaan. Tämä on perusta, joka täytyy ottaa huomioon. Meillä on kolme päivää aikaa, jonka aikana täytyy päästä kiinni hommaan. Käymme vastustajan peliä ja omaa peliä läpi. Ymmärrät, että kolmen päivän aikana ei voi tulla isoja muutoksia tai monimutkaisuuksia. Emme halua rasittaa pelaajia myöskään fyysisesti liikaa. Overloadia ei saa tulla liikaa, jotta loukkaantumisriski ei kasva. Kahdella aikaisemmalla leirillä on kuitenkin jouduttu menemään overloadin puolelle.”

Meri: ”Minkä takia sitten on menty yli?”

Malinen: ”Koska on ollut pakko. Meidän on täytynyt käydä kentällä asioita läpi. Kun joukkueeseen tulee uusia pelaajia, heidän kanssaan on käytävä läpi ne asiat, jotka on muiden kanssa jo käyty. Osa pelaajista saa toistoa, mutta olisi suuri vääryys uusia pelaajia kohtaa käydä asiat vain ylimalkaisesti läpi. Kentällä on pystyttävä hahmottamaan, miten pelaamme. Näin se on vain mennyt kahdella ekalla leirillä.”

Meri: ”Avaa Juha vielä tarkemmin ja konkreettisemmin, mitkä ovat esimerkiksi hyökkäys- ja puolustusvaiheessa sun maajoukkueen avainasiat?”

Malinen: ”Lähtökohta on, että olemme pieni maa ja meidän täytyy taistella. On se sitten sota tai katutappelu. Tiettyjä periaatteita on olemassa. Meillä täytyy olla oma tapa. Jos meitä vastaan tulee isompi vastustaja, meidän täytyy riisua heidät aseistaan. Emme voi lähteä pallonhallintapeliin taitavampaa vastustajaa vastaan. Ajatus lähtee siitä, että lähdemme riistämään vastustajan aseistaan. Meidän täytyy jotenkin yllättää vastustaja. Se, miten olemme aggressiivisia, voi yllättää vastustajan.”

Meri: ”Olen miettinyt tätä paljon. Tilastojen valossa on varmasti fakta, että peleissä isompia maita vastaan vastustaja pitää palloa enemmän kuin Suomi. Mutta näen, että esimerkiksi (Markku) Kanervan Huuhkajat on osoittanut, että oman pallonhallintavaiheen täytyy olla organisoitu. Palloa täytyy pystyä pitämään. On osattava puolustaa pallonhallinnan kautta. Mikä merkitys tällä sitten on?”

Malinen: ”Ehdottomasti. Kaikki lähtee siitä, miten aloitamme pelin ja voitamme ensimmäiset tilanteet. Se tuottaa sen, että saamme pallon. Nykyisillä junioreilla on ihan erilaiset edellytykset hoitaa tilanteet kuin Suomen A-maajoukkueen pelaajilla 20 vuotta sitten. Positiivinen asia on, että junioreista tulee taitavampia pelaajia ja he pääsevät mukaviin paikkoihin, kun perustaitotaso on hyvä. Aikaisemmin monella pelaajalla oli yksi tai kaksi erityisominaisuutta ja perustaidot olivat helvetin huonot.

Suomessa jotkut ovat ymmärtäneet pallonhallinnan väärin. Ei se ole pallonhallintaa, että pallo menee ’maalivahti – toppari – pakki – toppari – maalivahti’. Pallonhallinnan tulee olla vastustajan kenttäpuolella.”

Meri: ”Mutta aina pitää pystyä tekemään ratkaisuja, jotka ovat pelitilanteen kannalta tarkoituksenmukaisia. Jos on mahdollista ohittaa syöttämällä kaksi linjaa tai edetä vastustajan selustaan, se pitää pystyä toteuttamaan. Kritisoin twiitissäkin sitä, että pelaajat puolustivat koko ajan eteenpäin, vaikka monessa tilanteessa olisi pitänyt enemmän – tai olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa – peittää, vartioida omaa pelaajaa tai suojata selustaa.”

Malinen: ”No jos mennään siihen twiittiin, niin sehän on surkuhupaisaa.”

Meri: ”No?”

Malinen: ”Ei sun kannalta, vaan meidän kannalta. Se on meille älyttömän hyvä esimerkki siitä, miten tämä koko prosessi menee. Osa on uusia kavereita. Ruotsi-peli oli jo paljon parempaa. Aggressiivinen peli, jolla voitamme pallonhallintatilanteita ja pystymme käyttämään pallonhallintatilanteita vastustajan kenttäpuoliskolla, on tavoite. Sinne ei lähdetä niin, että lähdemme vain vähän hallitsemaan palloa. Tavoite on, että voitamme vastustajan heidän kenttäpuoliskollaan. Yleensä se on aggressiivinen, yhtenäinen puolustaminen. Ja sitten aletaan pelaamaan.

Toinen vaihtoehto on matala blokki, joka meidän pitää pystyä hallitsemaan. Jos emme pysty antamaan painetta, on hallittava yhtenäinen matala blokki tai puolustavampi pelisysteemi.

Siinä klipissä, jonka sä teit, sehän oli semmoinen tilanne, että peli oli 2-2. Meillä oli tasoituksen jälkeen hyvä maalintekotilanne ja oltiin luotu koko ajan parempaa ja parempaa. Matala blokki varsinkin ekalla jaksolla aiheutti sen, että Ruotsilta tuli ihan paskoja suorituksia.

Lopussa kentällä oli tuoreita kavereita, jotka tiesi, että meidän pitää olla aggressiivisia, mutta he unohtivat täysin matalan blokin merkityksen. Kentällä ei ollut yhtään johtavaa pelaajaa lopussa ja tästä saimmekin hyvät palautekeskustelut muun muassa Aapo Halmeen ja Hugo Kedon kanssa. Koska olemme luoneet aggressiivisuutta, se tulee ekana ja vasta sen jälkeen ajatus, että mulla pitää olla myös toinen persoona eli olla matalassa blokissa. Sanoin pelaajille, että jos haluamme menestyä, meidän pitää olla aggressiivisia, mutta myös passiivisia ja fiksuja.”

Meri: ”Mun omiin silmiin se tilanne, ja muutkin tilanteet pelissä, vaikutti siltä, että pelaajien ensisijainen vaihtoehto oli koko ajan antaa paine palloon ja juosta lähimpänä olevaa vastustajaa kohti ilman, että olisi edes pohdittu, mikä olisi siinä tilanteessa ollut järkevämpi vaihtoehto. Tämä toistui monella pelaajalla. Mietin pelin aikana, että onko se valmennusprosessin seurauksena syntynyt ajattelutapa, jossa pelaajat puolustavat koko ajan eteenpäin. Oletko miettinyt tätä?”

Malinen: ”Ihan oikein sä pohdit. Se on just tällä tavalla. Ollaksemme hieman erilainen joukkue ja jos aiomme menestyä, se ei riitä, että me tehdään ihan hyvin. Se riittää vain keskitasoon. Jos haluamme parempaa, meidän pitää olla joissakin pelin osa-alueissa parempia kuin muut. Se on kylmä totuus. Aggressiivisuudessa ja intohimoisessa puolustamisessa pystymme olemaan sitä. Mutta meidän täytyy olla todella hyviä myös matalassa blokissa, jossa muut Pohjoismaat ovat hyviä.”

Meri: ”Tämähän se oli viime MM-kisoissa. Ruotsi, Tanska ja Islanti – kyllähän kyseisten maiden miesten maajoukkueiden pelaaminen perustui juuri matalaan blokkiin ja kahteen tiiviiseen alimpaan linjaan. Minkälaisen analyysin kautta Suomen Palloliitossa on tultu siihen johtopäätökseen, että meidän kilpailuetu mahdollisesti olisi nyt se korkea ja aktiivinen prässi? En ihan ymmärrä tätä.”

Malinen: ”Se on mun mielestä väärä tieto. Meidän pitää pystyä hallitsemaan molemmat. Jos mennään A-maajoukkueeseen, niin siellä se on enemmän aktiivinen puolustuspeli, josta siirrytään matalaan blokkiin.”

Meri: ”Tarkoittaako se aktiivisuus tätä korkeaa prässiä?”

Malinen: ”Aktiivinenhan tarkoittaa sitä, että olemme vastustajan kenttäpuoliskolla ja niin lähellä, että pystymme ohjaamaan vastustajaa sellaiseen paikkaan, jossa voimme antaa painetta. Toinen on se – mikä aiheuttaa paljon kritiikkiä – että pudotaan automaattisesti jonnekin helvetin alas ja sitten funtsitaan, että meillä on 75 metriä edessä, jos voitamme pallon. Se ei ole yllättävä eikä kovin moderni pelitapa. Yhä enemmän pitäisi löytää tilanteita vastustajan kenttäpuoliskolla, jossa huomaamme, että vastustaja syöttää esimerkiksi epätarkasti tai väärälle jalalle. Mitä enemmän pystymme luomaan näihin tilanteisiin painetta, sitä parempi mahdollisuus meillä on voittaa pallo.”

Meri: ”Ymmärrän. Pitää olla kyky ja mahdollisuus sekä korkeaan prässiin että matalaan blokkiin. Mua on itse häirinnyt – teillä maajoukkueen arjessa tilanne on ehkä toinen – se, että tätä aktiivista tai rohkeaa pelitapaa, joka on Palloliitonkin materiaaleissa nostettu esiin, ei ole kunnolla konkretisoitu. Miten se näkyy kentällä konkreettisina tilanteina tai konkreettisina toimintatapoina? Mitä se yhden pelaajan, osajoukkueen tai joukkueen näkökulmasta tarkoittaa, että olemme tässä tilanteessa rohkeita? Ymmärrän rohkeuden yleisen tason visiona, mutta ulkopuolisen silmin on todella epäselvää, mitä on aktiivinen pelitapa.”

Malinen: ”Kyllähän mä oon lukenut näitä heittoja. Mun mielestä tää on hyvin looginen juttu. Ymmärrän myös, jos siitä ei ole selkeää eeposta tai ei pääse paikan päälle tutkimaan. Mutta esimerkiksi tää mun hyvä espanjalaisvalmentaja (Gomez) on sanonut, että ’tää on just niin kuin pitää pelata’. Hän on verrannut meidän pelaamista kahteen eurooppalaiseen joukkueeseen. Arvaa, mitkä ne on.”

Meri: ”Kerro?”

Malinen: ”Toinen on Leeds. Ja se toinen Madridin porukka. Hän on tutkinut peliä hirveän paljon. Tää on ollut mulle positiivinen juttu. Kaveri tulee ulkopuolelta ja hän sanoo, että ’tää on ihan selkeä juttu’. Ymmärrän, että säkin olet juniorijalkapallon ja pelaajakehityksen parissa paljon tekemisissä ja sitten se linja ei näy selkeästi.”

Meri: ”Mä haen enemmän takaa sitä, että kun Suomessa on otettu lähtökohdaksi se, että haluamme olla tietyissä vaiheissa rohkeita ja aktiivisia, ruohonjuuritasolla olevilla valmentajilla pitää olla yhteinen ymmärrys, miten tätä rohkeutta valmennetaan. Muuten se tarkoittaa minulle yhtä asiaa, toiselle valmentajalle toista asiaa ja kolmannelle valmentajalle jotakin muuta. ’Aktivinen pelaaja’ voi tarkoittaa hyvin montaa asiaa. Emme pääse kehitykseen kiinni, jos emme pilko aktiivisuutta mitenkään osiin tai konkretisoi sitä.”

Malinen: ”Kyllä mä ymmärrän, mitä sä haet takaa. Mä olen ollut koko ajan mukana, kun nuorten maajoukkueiden pelitapa on valmistunut. Kyllä nää jätkät tekee oikeasti hyvää työtä. Siellä pyritään nyt pilkkomaan näitä asioita ja esittämään niitä. Kuinka paljon siitä saa irti, sitä mä en pysty suoraan sanomaan. Se tiedon määrä, mitä siihen (pelitapaan) tulee, on ihan valtava. Se on niin iso tiedosto, että sen lähettäminen tuntuu olevan vaikeata.”

Meri: ”Okei.”

Malinen: ”Tämä kaikki on sitä varten, että ymmärrys nousisi. Vaikka sä ja joku muu voitte olla kriittisiä, siellä on aika paljon ihmisiä, jotka on tyytyväisiä. Olen kiertänyt aika paljon Suomea. Siellä on tyytyväisiä ihmisiä. Me mennään oikeaan suuntaan. Meillä on nuoria valmentajia, jotka on innostuneita tästä asiasta. Ikävä asia on, että me nokitellaan julkisesti toisiamme liikaa.”

Meri: ”Mä olen itsekin sanonut, että Palloliitto on saanut hyviä asioita aikaan, esimerkiksi Huuhkaja- ja Helmari -turnausten konsepti. Mä olen kuullut siitä paljon hyvää. Mutta ajattelen myös kokonaiskehitystä. Jotta me voidaan kehittyä, pitää olla erilaisia näkemyksiä, sparrata toinen toisiaan ja haastaa. Jos tuon epäkohtia esiin, haluan kiinnittää enemmän huomiota toimintatapoihin ja -kulttuuriin. Olisi hankalaa, jos olisimme kaikista asioista samaa mieltä. Olen itse huomannut, että kun omaa toimintaani on kritisoitu, mä olen usein jäänyt miettimään asioita toisesta näkökulmasta. Esille voi nousta asioita, jotka pakottavat miettimään asioita vielä uudelleen. Tätä pitäisi olla Suomi-futiksessa enemmän. Ei meillä kriittistä keskustelua kyllä liikaa ole. Päinvastoin, olemme aika maltillisia ja varovaisia.”

Malinen: ”Joo, mutta se on myös tietyllä tavalla meidän vahvuus, että emme ole eteläeurooppalaisia tai aasialaisia. On otettava huomioon, millaisia me olemme. Mutta oot sä ihan oikeassa. En mä näe yhtään syytä, miksei näistä voisi keskustella vielä enemmän.”

Meri: ”Meidän Suomi-futiksen vielä isompi vahvuus voisi olla se, että vaihdamme ajatuksia. Esimerkiksi me keskustelemme nyt tässä. Voisiko liitto esimerkiksi järjestää valmentajille enemmän avoimia väittely- ja keskustelutilaisuuksia? Mä näen, että vaikka asioista oltaisiin eri mieltä, molemmat osapuolet voivat saada todella paljon lisää toiselta.”

Malinen: ”Mulla on pitkä ura liigavalmentajana. Siellä tämä asia kulminoituu vieläkin negatiivisemmin. Meillä oli jossakin vaiheessa joitakin tilaisuuksia, joihin liigavalmentajat kutsuttiin yhteen. Ne ovat olleet parhaimpia tilaisuuksia, joita mulla on ollut. On ollut joitakin koulutuksia tai Valmentajapäivät, joissa olemme olleet yhdessä. Viime vuosina ei ole ollut mitään niistä. Se on ollut huono asia. Maajoukkuevalmentajana olen päässyt vaihtamaan mielipiteitä paljon enemmän.”

Meri: ”Kun olet ollut U21-päävalmentajana ja viimeisimmät tulokset eivät ole olleet ihan parhaimpia (kahdeksasta viime pelistä seitsemän tappiota), niin mitkä ovat olleet tärkeimmät kehityskohteet?”

Malinen: ”No, mä äsken niitä kävin jo läpi. Meidän ryhmän pitää olla aktiivisempi. Se ei voi mennä niin, että yksi valmentaja kertoo, mitä tapahtuu. Meidän pitää olla tiimi ja antaa tiiminä ohjeita. Se on lähtökohta. Mä väitän, että meillä käydään asioita todella paljon läpi. Ehkä pitää vielä enemmän yksinkertaistaa. Siitä mä olen vielä kahta mieltä. Haluan, että meidän peli on monipuolisempaa. En halua, että se jää pelkkään aggressiivisuuteen tai matalaan blokkiin. Nämä ovat ne perusasiat. Näihin pitää käyttää vieläkin enemmän aikaa. Mä näen, että tämän prosessin pitää mennä juuri näin. Luotan kokemukseen ja siihen, miten ihminen oppii.

Lähdemme pelaamaan seuraavaksi maailmanmestareita (Ukraina) vastaan. Sitten on Tanska, joka on nyt EM-kisoissa, ja Romania. Onhan ne ihan helvetin kovia maita.”

Meri: ”Tulevat vastustajat on varmasti kovia, mutta jos katson näitä maita, joita vastaan on nyt pelattu, niin siellä on Bulgariaa, Pohjois-Makedoniaa, Georgiaa ja niin edelleen. Nämä eivät ole mitään isoja maita.”

Malinen: ”Ne on olleet täysin harjoitusotteluita. Sama juttu, jos Veikkausliiga-joukkue pelaa tammikuussa Ykkösen joukkuetta vastaan.”

Meri: ”Mutta tässä on ollut kahdeksan peliä, joista on tullut seitsemän tappiota. Kyllähän se jostain kertoo, vaikka osa onkin harjoituspelejä?”

Malinen: ”Varmaan kertookin. Siitä voi tehdä ihan omia johtopäätöksiä. Esimerkiksi viime kaudella Tanska-peli vieraissa (2-0-tappio) ja Puoli-peli kotona (3-1-tappio) oli meiltä ihan saatanan hyviä pelejä. Ne oli oikeasti hirmuhyviä pelejä. Seuraavat kaksi peliä (2-1-tappio Georgialle ja 2-0-tappio Liettualle) mä otan omaan piikkiin, koska en tehnyt tarvittavia muutoksia. Meillä oli mennyt sauma ja johdimme esimerkiksi Georgiaa vastaan, mutta emme pystyneet reagoimaan siihen, mitä pelin sisällä tapahtui. Liettua-pelissä oli pitänyt antaa enemmän vastuuta pelaajille, jotka eivät olleet niin kuormittuneita.

Tämän kauden osalta – niin kuin mä sanoin – pelaajat ovat vaihtuneet todella paljon. Sitten pitää ottaa huomioon, että Lipposen jengi hävisi viime vuonna Pohjois-Makedonialle 5-0. Ei se aivan paska jengi ole.”

Meri: ”Ei varmastikaan.”

Malinen: ”Bulgaria-pelissä (1-0-tappio) oli tiettyjä haasteita 8-2-voiton (Norjaa vastaan) jälkeen. Tuli kuitenkin vähän överivoitto. Huomattiin, että ’ei tämä olekaan niin helppo peli’.”

Meri: ”Kausi jatkuu karsinnoilla syyskuussa, eikö?”

Malinen: ”Seuraavaksi vastassa on maailmanmestari Ukraina. Sitten vastassa on Pohjois-Irlanti.”

Meri: ”Sitä kohti. Juha, arvostan, että sulla oli aikaa jutella. Tsemppiä valmennushommiin ja hyviä tulevia karsintoja.”

Malinen: ”Palataan. Kuten viimeksi sanoin, ollaan yhteydessä, jos keksitään jotain, mikä vie asioita eteenpäin.”

Meri: ”Juuri näin. Ollaan yhteyksissä. Hyvät kesänjatkot!”

Malinen: ”Samoin, palataan. Moi!”

 

***

Erkko Meri (@ErkkoMeri)

Kategoriat:Mielipide

1 reply »

  1. Tuo Malisen pelitapa on hyvä jatkumo Erkan pelitapaan hieman nuoremmissa.
    Korostaa kyllä yksilön osaamista… Tuo heikkoudetkin esiin. Jos U21 maajengillä on korkeat menestyspaineet niin pelitapa on ehkä väärä.
    Pelaajien kehittymistä se palvelee kyllä ja pelaajatarkkailijoille paljastaa hyvin vahvuudet ja heikkoudet.
    Jokaisen henkilökohtainen virhe näkyy paremmin tuossa Malisen tavassa puolustaa kun aina ei mennä niin yhtenäisesti ja tiiviinä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s