Valmennus

Valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaidot – 15 teesiä lasten ja nuorten valmentajille

Joonas Rantanen, 31, toimii HJK:n naisten liigajoukkueen päävalmentajana. Rantanen on toiminut aikaisemmin muun muassa NappulaKlubin valmennuspäällikkönä ja HJK ry:n valmennusvastaavana. Lisäksi hän on maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopiston kasvatustieteiden koulutusohjelmassa. Rantanen on valmentanut junioripelaajia pitkään ja kouluttanut valmentajia HJK:ssa ja sen yhteistyöseuroissa.

Rantanen kertoi helmikuussa 2019 juniorivalmentajille ajatuksistaan koskien valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Hän on käsitellyt aihetta myös yliopiston kandidaatin työssään.

Näkemykset pätevät kaikkiin lajeihin, eivät vain jalkapalloon. Aihe on yksi tärkeimmistä, kenties jopa tärkein, lasten ja nuorten urheilussa.

Alle on koottu Joonas Rantasen 15 teesiä lasten ja nuorten valmentajille.

***

Teesi 1: Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, koska…

oppiminen tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä.

Opimme toinen toisiltamme. Keskustelut ja kommentit tarttuvat meihin, ja jos meillä ei ole kykyä toimia sosiaalisessa ympäristössä, oppiminen on vaikeaa. Valmentajat oppivat sekä valmennustiimin että laajemmin koko seuran sisällä toisilta valmentajilta. Pelaajat oppivat sekä valmentajilta että toisilta pelaajilta. Oppiminen ei tapahdu vain niin, että joku ”kaataa tietoa”, vaan tietoa syntyy koko ajan, kun vuorovaikutamme keskenämme.

***

Teesi 2: Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, koska…

silloin, kun pelaajasta välitetään, hän antaa itsestään enemmän.

Tämä pätee monessa asiassa – ei vain kentällä. Kun pelaajasta välitetään, hän on valmis antamaan itsestään enemmän jonkin asian eteen. On tärkeää, ettei valmentaja ole kiinnostunut vain siitä, kuinka hyvä pelaajan vasen jalka on. Valmentajan täytyy välittää myös pelaajasta itsestään ja ajatella häntä kokonaisuutena. Tällöin pelaaja on usein valmis antamaan joukkueelle enemmän kuin vain perussuorituksen. On hyvä muistaa, että joku pelaaja kaipaa huomiota enemmän kuin toinen. Pelaajan kohtaaminen ei myöskään ole yksin vastuuvalmentajan, vaan koko valmennustiimin, tehtävä.

***

Teesi 3: Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, koska

ihminen ei ole ahdistuneena tai uhattuna kykenevä joustavaan ongelmanratkaisuun.

On selvää, että valmentajien ja pelaajien tulee kyetä selviytymään erilaisista tilanteista paineen alla. Mutta jos pelaajalla tai valmentajalla on tunne, että häntä ahdistaa eikä hän voi olla oma itsensä, ihminen ei ole parhaimmillaan. Valmentajan tulee luoda turvallisuuden tunnetta. Tällaisessa ympäristössä epäonnistumiset ja virheet ovat osa oppimisprosessia.

***

Teesi 4: Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, koska…

toimiva kommunikointi johtaa tehokkaampaan työskentelyyn.

Tämä on usein itsestäänselvyys, mutta sitä ei voi korostaa liikaa. Mitä paremmin pystymme kommunikoimaan ryhmän sisällä, sitä tehokkaampi ryhmä, esimerkiksi valmennustiimi, olemme. Luottamus jäsenten välillä syntyy, kun tunnemme toisemme ja pystymme viestimään omista tarpeistamme ja näkemyksistämme sekä huomioimme muiden ihmisten näkemykset ja toiveet.

***

Teesi 5: Tunteita ei pidä pelätä, sillä ne ovat koko ajan läsnä meidän elämässä.

Tunteet antavat merkitystä ja ohjaavat meitä kohti asioita – ja ihmisiä – jotka tuottavat meille iloa ja joilla on meille merkitystä. Tunteet kuuluvat elämään, eivätkä ne ole irrallaan myöskään jalkapallosta tai kentällä tapahtuvasta toiminnasta.

***

Teesi 6: Tunne- ja vuorovaikutustaidot eivät ole vain ihmisten välistä toimintaa, vaan myös valmentajan sisäistä toimintaa.

Valmentajan itsetietoisuus on sitä, että hän tiedostaa omat arvonsa, tunteensa, toiveensa ja odotuksensa. Tämä on todella tärkeä lähtökohta. Valmentajan täytyy tunnistaa omat vahvuutensa ja kyetä asettamaan itselleen tavoitteita. Valmentajan täytyy kysyä itseltään säännöllisesti: ”Mitkä ovat minulle tärkeitä asioita?” ”Missä olen hyvä?” ”Millaisiin arvoihin toimintani nojaa?” Esimerkiksi ajatusten kirjoittaminen paperille auttaa saamaan etäisyyttä tunteisiin ja arvioimaan niitä tarkemmin. Kun tiedän arvoni ja odotukseni, voin viestiä niistä paremmin myös joukkueelle ja pelaajille.

***

Joonas Rantanen toimii päävalmentajana HJK:n naisten liigajoukkueessa. Hänellä on pitkä kokemus lasten ja nuorten valmentamisesta. Kuva: Jussi Eskola.

Teesi 7: Mieti tarkkaan, minkälaista palautetta annat heti ottelun päätyttyä.

Pelin jälkeen valmentajien ja pelaajien tunteet ovat pinnassa. Se tunne, joka valmentajalla on juuri kyseisellä hetkellä, hallitsee ja ajatus ottelusta perustuu siihen. Vasta pelin analysointi videolta jälkikäteen paljastaa usein faktat ottelusta. Yksityiskohtaisempi palaute kannattaa monesti antaa vasta seuraavana päivänä. Varsinkin pienemmissä junioreissa valmentaja toimii kuitenkin myös ”tunnetilojen sanoittajana” ja tällöin on toisaalta tärkeää, että valmentaja on voitetun tai hävityn pelin jälkeen aito ja kykenee kokoamaan pelaajien fiiliksiä ja ajatuksia.

***

Teesi 8: Muiden tunteiden ja tarpeiden kunnioittaminen ei tarkoita sitä, että joukkueessa voi toimia miten tahansa.

Jokaisen pelaajan kaikkiin tarpeisiin ei voi koskaan vastata samanaikaisesti. Se ei tarkoita, etteikö niitä voisi yrittää huomioida. Jos pystymme antamaan pelaajalle edes mahdollisuuden kertoa tunteista, toiveista tai odotuksista, pelaaja kokee saaneensa mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan. Tällöin pelaaja tulee huomioiduksi. Valmentajan vastuulla on huolehtia, että joukkueen yhteisiä arvoja ja toimintakulttuuria noudatetaan.

***

Teesi 9: Kohdista palaute pelaajan toimintaan, älä persoonaan.

Palautteen avulla ohjaamme pelaajien huomiota oleellisiin asioihin ja itse toimintaan. Palaute ”Pekka torjuu hyvin, koska hän on harjoitellut paljon” on parempi kuin ”Pekka on hyvä maalivahti, koska hän on pitkä”. Kovaakin kriittistä palautetta voi antaa, jos se kohdistuu pelaajan toimintaan, johon pelaaja voi vaikuttaa ja palaute tapahtuu vastuullisesti. Pelaajaa ei pidä syyllistää, eikä palautetta pidä kohdistaa pelaajan persoonaan. Luottamuksellinen suhde ja turvallisuus mahdollistaa kriittisen palautteen.

***

Teesi 10: Valmentaja toimii omalla esimerkillään mallina lapsille ja nuorille.

Valmentaja on tunne- ja vuorovaikutustaitojen osalta roolimalli pelaajille. Se, miten ja kuinka avoimesti valmentaja keskustelee, näyttää suoraan mallia lapsille. Jos valmentaja vain määrää eikä ole avoin vuorovaikutukselle, tämä toimintatapa ei ruoki pelaajien halua, kykyä ja rohkeutta tuoda asioita julki tai antaa palautetta toisilleen.

***

Teesi 11: Kun keskustelet pelaajan kanssa, ota ensin selvää, mitä pelaaja itse ajattelee.

Jos pelaaja toimii pelissä täysin eri tavalla kuin mitä harjoituksissa on tehty, on hyvä selvittää, mitä pelaaja itse ajattelee tilanteesta. Ongelma on usein siinä, että pelaaja ja valmentaja puhuvat samasta tilanteesta eri kieltä. Tällöin valmentajan täytyy ensin saada selville, miten pelaaja mieltää oikeat ratkaisut tilanteeseen tai mitä sanoja pelaaja käyttää tilanteesta. Yksi hyvä tapa on selventää pelaajalle, mitä seurauksia hänen toiminnastaan on ympärillä oleville pelaajille.

***

Teesi 12: Aktiivinen kuuntelu auttaa ymmärtämään, mitä toinen osapuoli haluaa viestiä.

Kun pelaajalla on jokin ongelma, josta hän tulee puhumaan valmentajalle, tilanne ja pelaaja täytyy saada ensin rauhoittumaan. Valmentajan ei tule heti tarjota omia mielipiteitään tai kokemuksiaan. Sen sijaan valmentajan tulee eleillään, kommenteillaan ja kysymyksillään osoittaa pelaajalle, että hän aidosti kuuntelee ja haluaa ymmärtää. Kun pelaajan tunnetila on rauhoittunut, valmentaja voi paremmin perustella pelaajalle valintojaan ja odotuksiaan.

***

Teesi 13: Valmentajan ei tule salata tunteitaan – Minä-viestit palautteenannon välineenä

Minä-viestit ovat tehokkaita tapoja antaa palautetta pelaajan käyttäytymisestä. Ne sisältävät kolme komponenttia: 1) kuvauksen käyttäytymisestä, 2) tunteen, jonka käyttäytyminen on aiheuttanut sekä 3) konkreettisen vaikutuksen käyttäytymisestä. Kaksi esimerkkiä selventää aihetta:

  1. ”Nautin teidän kanssa työskentelystä tänään, koska kaikki keskittyivät tekemiseen ja harjoitukset menivät suunnitellusti.”
  2. ”Olen pettynyt, koska et ilmoittanut poissaolosta ja jouduimme muuttamaan harjoitussuunnitelmaa viime hetkellä.”

Minä-viestejä voidaan hyödyntää niin positiivisen käyttäytymisen vahvistamiseen kuin negatiivisen käyttäytymisen korjaamiseen. Tunteita ei pidä salata, vaan niistä pitää kertoa avoimesti. Palaute kohdistuu toimintaan, ei pelaajan persoonaan.

***

Teesi 14: Valmentajan päätösten tulee olla kestäviä ja rakentavia.

Joukkueen toimintakulttuuri ei synny niin, että valmentaja lyö seinälle joukkueen arvot ja säännöt. Prosessissa tulee huomioida pelaajien tarpeet ja toiveet. Millaisessa toiminnassa pelaajat haluavat olla mukana? Kun pelaajat saavat vaikuttaa joukkueen toimintakulttuurin muodostumiseen, he kokevat autonomiaa ja omistajuutta. Pelaajat kokevat, että heidän tarpeita ja toiveita on otettu huomioon. Esimerkiksi HJK:n naisten joukkueessa jokainen pelaaja on saanut kertoa ihmisestä, jota he arvostavat ja joka on jättänyt jonkin ”jäljen” heihin ihmisinä. Kun pelaajat ovat jakaneet kokemuksiaan, joukkueen sisällä on muodostunut ajatus siitä, mitkä arvot ovat tärkeitä. Sen jälkeen joukkue on valmennustiimin johdolla konkretisoinut sitä, kuinka nämä arvot näkyvät arjessa esiin tulevissa tilanteissa ja muodostuvat toimintatavoiksi.

Vastaavasti junioriurheilussa on tärkeää, että erilaisissa valintatilanteissa valmentaja keskustelee myös lapsen kanssa tämän toiveista ja odotuksista. Pelaaja ei välttämättä päätä asiaa, mutta hän tulee huomioiduksi.

***

Teesi 15: Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voi kehittää.

Emme voi ajatella, että joku ihminen on saanut hyvät vuorovaikutustaidot syntyessään ja joku toinen taas ei. Kyse on taidoista, joita on mahdollista oppia ja kehittää. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa, vaan se vaatii oman toiminnan tarkastelua ja tutkimista sekä asioiden tiedollista harjoittelua.

***

Koonnut: Erkko Meri (@ErkkoMeri)

Kategoriat:Valmennus

1 reply »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s