Valmennus

Käytännön esimerkkejä syöttämisestä

Viime perjantaina twiittasin Mancester Unitedin Romelu Lukakun antamasta hienosta salatusta syötöstä. Lähes koko Arsenalin puolustuslinja odotti Lukakun laukovan, mutta sen sijaan hän käänsikin pallon Alexis Sanchezin juoksulinjalle. Chileläinen kiersi maalivahdin ja laittoi pallon maaliin.

Esimerkki oli maailman huipulta. Onneksi vastaavia tapauksia löytyy ajoittain myös lähempää. Suomen U17-maajoukkueen peli Ukrainaa vastaan tarjosi monta hyvää esimerkkisuoritusta syöttämisestä. Asialla oli HSV:n Juho Kilo, joka pelasi Suomen 4-4-2 -ryhmityksessä keskikenttäpelaajan pelipaikalla. Varsinkin nuoremmille pelaajille esimerkit muutamaa vuotta vanhemmilta pelaajilta voivat olla hyödyllisempiä kuin esimerkit maailman absoluuttiselta huipulta. Muutamaa vuotta vanhempaan pelaajaan on helpompaa samaistua, ja nuoren pelaajan on usein järkevämpää ottaa tavoitteekseen päästä vastaavalle tasolle samanikäisenä.

Alla on esimerkkejä Kilon syöttämisestä ja syöttämiseen liittyvistä periaatteista:

Esimerkki 1:

Yllä oleva esimerkki saattaa vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta: Haltuunotto, pallon pitäminen hetken aikaa ja lyhyt syöttö kanssapelaajan yläjalkaan. Tästä suorituksesta voidaan kuitenkin analysoida muutamaa asiaa:

Informaation kerääminen on yksi olennaisimmista asioista jalkapallossa. Esimerkiksi syöttämisessä pelaajan on pystyttävä havainnoimaan kanssapelaajia, välejä, vastustajia ja tilaa. Pelaajan tulee pystyy keräämään informaatiota pallollisena ja pallottomana. Koska peliväline on jalkapallossa maassa, tämä vaikeuttaa ympäristön havaitsemista pallollisena. Kuvasta näemme, että katse pysyy ylhäällä, vaikka pelaaja joutuu samalla kontrolloimaan palloa. Kontrollointi onnistuu ääreisnäön avulla, mikä mahdollistaa liikkeiden havaitsemisen tehokkaasti.

Kuvassa syöttö on lähtemässä, mutta Kilon katse ei siltikään tipu palloon. Monesti motorisesti helpoissa suorituksissa, kuten lyhyissä syötöissä, on pelaajalle edullista pitää katse ylhäällä. Tällöin on mahdollista reagoida paremmin ympäristön viime hetken muutoksiin ja muuttaa suoritusta lennossa. Ääreisnäkö pitää huolen, että palloon pystytään osumaan silti riittävän tarkasti. Vastaavasti haastavimmissa suorituksissa, kuten pitkissä puolenvaihdoissa, on mahdollisesti järkevämpää pitää potkuhetkellä katse pallossa, jotta osuma on mahdollisimman tarkka.

Keskikenttäpelaajan on tärkeää tarjota jatkuvuus pelille syöttämisen jälkeen. Pelaaja voi joko jatkaa tukemista, tai sijoittua niin, että joukkueen tasapaino säilyy. Kuvassa syöttö on lähtenyt ja syöttö napsahtaa pallollisen pelaajan yläjalkaan. Syötön lähdettyä voidaan kiinnittää huomio syöttävän pelaajan asentoon: Potkuliike on ollut pieni ja hallittu, joten pelaaminen jatkuu tasapainoisesta asennosta välittömästi. Luonnollisesti tällöin jatkuvuuden antaminen helpottuu. Jos pelaaja joutuisi käyttämään isompia liikeratoja suoritukseen, olisi vastustajien helpompi ennakoida ja syötön jälkeinen toiminta vaikeutuisi.

Esimerkki 2:

Klipissä numero kaksi tapahtuu idea, jota Suomessa nähdään liian harvoin: syötön salaaminen. Hyvän pelaajan tulisi pystyä salaamaan aikeensa antamalla väärää informaatiota vastustajalle. Tällöin vastustajan on vaikeampi ennakoida pelaajan seuraavaa suoritusta ja puolustaminen hankaloituu.

Kuvasta näemme, miten pallollisen lantio osoittaa kohti kentän laitaa. Asennon perusteella pelaaja antaa vaikutelman, että mahdollinen syöttö on joko laiturille tai laitapuolustajalle. Ihannetilanteessa pelaajan katse on kohdistettu samaan suuntaa kuin lantio ja keskustan havainnointi tapahtuu sivusilmällä.

On tärkeää pystyä syöttämään asennosta, joka mahdollistaa syöttämisen eri suuntiin pienillä liikkeen muutoksilla. Kuvassa syöttö on pian lähtemässä, mutta vieläkään ei voi olla varma sen kohteesta.

Esimerkki 3:

Keskikenttäpelaajan pelipaikkakohtaisiin päätehtäviin kuuluu joukkueen hyökkäyspelaamisen organisointi. Tämä tapahtuu pääasiassa syöttämällä. Keskikenttäpelaajan tuleekin priorisoida syöttämistä kuljettamiseen nähden. Myös lyhyet kuljetukset ovat tarpeellisia, jotta on esimerkiksi mahdollista luoda tilaa syötöille, tai suojata palloa. Syöttämisessä keskikenttäpelaajan tulisi jatkuvasti arvioida toimintojen riskitasoja ja minimoida pallonmenetykset, ellei ole mahdollista saavuttaa hyvin suurta etua. Pelaajan on ohjattava peliä syötöillään tilanteen vaatimalla tavalla. Klipissä pallollinen pelaaja luo kuljetuksella tilaa syötölle ja syöttää etuun.

Kuvassa joukkueella ei selkeästi ole vapaata pelaajaa, jolle on mahdollista pelata linjojen väliin. Pallollinen pelaaja voi tällöin pitää palloa hetken, muuttaa suuntaa ja etsiä kuljetuksella syöttösuuntaa vapaalle pelaajalle.

Vieläkään vapaata pelaajaa ei löydy, joten on liikutettava palloa, joko syöttämällä tai kuljettamalla.

Palloton pelaaja liikkuu tyhjään tilaan, jolloin tästä on tulossa vapaa pelaaja. Pallollisen pelaajan on pystyttävä syöttämään niin, että etu säilyy. On pystyttävä syöttämään tilanteeseen nähden oikealle jalalle oikealla kovuudella. Jo mainittu syötön salaaminen on myös tapa antaa etua vastaanottajalle. Kuvassa on hyvin samankaltainen tilanne, kuin esimerkissä 2, jossa pelaaja salaa syötön kroppansa asennolla.

Esimerkki 4:

Viimeisessä klipissä näemme Suomen 1-0 -maalin pelissä. Pelaajat pystyvät hienosti säilyttämään edun syöttämisessä ja joukkue etenee aaltohyökkäykseen vastustajan viimeistä linjaa vastaan. Viimeinen syöttö selustaan on hyvä osoitus siitä, miten hyvän pelaajan on sopeuduttava ja löydettävä sopiva liikeratkaisu pelitilanteeseen. Kaiken kaikkiaan loistava maali joukkueelta.

JP Savolainen (@jpsavolainen)

Kategoriat:Valmennus

2 replies »

  1. Tämä voi olla jossain määrin kulttuurinen ero. Joissain kulttuureissa näyttäisi suurelta osin pelaamisesta saatava nautinto perustuvan väärän informaation antamiseen tai vastustajan ”kusettamiseen”.

    Syöttämistä tulee tehdä jalkapallopelissä paljon. Paljon enemmän, kuin mitä suomalaisessa pelissä usein näkee. Tosin syöttämiseen pitää liittää myös ymmärrys edusta ja salaamisen merkityksestä. Ilman ymmärrystä etu käsitetteen merkityksestä annetaan syöttöjä, joilla ei saavuteta mitään ja menettämisen todennäköisyys kasvaa. Salaamatta annetut syötöt taas on liian helppo usein katkaista.

    Lisäksi olisi hyvä opetella houkuttelemaan vastustajaa syöttämällä, vastustaja nimittäin tottelee palloa ja sen liikkeitä hämmästyttävän kuuliaisesti.

    Tykkää

  2. Hyvän peruspelaamisen elementtejä keskikenttä Kilon kohdalla. En tiedä kuinka nopea kyseinen pelaaja on, mutta hyvällä peruspelaamisella sekä selkeällä liikkumisella diagonaaliin pelattavaksi on pelaaja aina pelattavana ja valmis jatkamaan peliä. Peruspelaamisella tarkoitan syöttämisen taitoa teknisesti. Havainnointi on erinomaisella tasolla, mikä näkyy liikkumisessa sekä ratkaisuilla syöttövalinnoissa. Kysymys JP Savolaiselle, tarvitseeko olla joukkueen nopeimpia pelaajia, mikäli pelaa kuin Kilo näissä loistavissa klipeissä? Itse olen sitä mieltä että nopea toki, mutta ei se räjähtivin pelaaja, tärkeää mielestäni kyseisellä pelipaikalla on askellukset/painojen siirrot/päkiän käyttö,yms?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s