JJV ry

Tunnelmia jäsentilaisuudesta

Jalkapallon Juniorivalmentajat ry järjesti vuoden kolmannen jäsentilaisuuden torstaina 2.8. Helsingissä. Illan aiheena oli nuorten pelaajien kokonaisvaltainen valmennus – laaja, tärkeä ja monesta eri näkökulmasta lähestyttävä teema. Illan puhujiksi oli kutsuttu Hongan U17- joukkueen päävalmentaja ja Hongan Veikkausliiga-joukkueen valmennustiimiin kuuluva Riku Paularinne sekä HJK:n talenttivalmentaja ja tyttöjen U17-maajoukkueen valmentaja Jonne Kunnas. Puhujat olivat sopineet työnjaon siten, että Paularinne lähestyi aihetta joukkuekontekstissa ja Kunnas enemmän yksittäisen pelaajan näkökulmasta. Tilaisuuteen osallistui noin 20 jäsentä.

Puhujien esittely

Riku Paularinne, 30

Päävalmentaja, Esport Honka U17 ja valmentaja, Esport Honka (Veikkausliiga)

Aikaisemmat seurat: FC Jazz ja VPS

Muuta: Pelasi vuonna 2010 puoli vuotta Brasiliassa ja valmentaa Hongan lisäksi jalkapalloa Haukilahden lukion urheilulinjalla.

***

Jonne Kunnas, 26

Talenttivalmentaja, HJK ja valmentaja, TU17-maajoukkue

Aikaisemmat seurat: TiPS ja VJS

Muuta: Toimi TiPS:ssä valmennuksen lisäksi hallituksen jäsenenä ja oli kehittämässä seuran strategiatyötä.

Paularinteen esityksessä tärkeässä osassa oli nuoren pelaajan arjen eri osatekijöiden tunnistaminen sekä joukkueen toimintakulttuurin ja arvojen tärkeys. Heti esityksensä alussa hän nosti esiin tärkeitä kysymyksiä, jotka muodostavat lähtökohdan valmentajan ja pelaajien toiminnalle: Mikä on joukkueen olemassaolon tarkoitus? Haluaako joukkue kilpailla? Millä tasolla joukkue haluaa kilpailla? Vai onko tavoitteena pitää mahdollisimman moni pelaaja mahdollisimman pitkään mukana? Kuten Paularinne totesi, tavoitteet eivät sulje toisiaan pois, mutta vaikuttavat toimintaan.

Yläaste- ja lukioikäisten pelaajien valmentajana Paularinne muistutti, kuinka nuoren pelaajan elämään vaikuttavat monet seikat: mm. koulu, perhe ja ystävyyssuhteet. ”Minulle valmentajana on tärkeää, että kokonaisuus toimii, koska silloin myös jalkapallo on pelaajalle mielekästä.” Hongan B-junioreissa harjoitukset päättyvät aina klo 17.30, jolloin pelaajalla on illalla aikaa myös muulle elämälle.

Screen Shot 2018-08-03 at 9.40.59

Hongan Riku Paularinne korosti esityksessään muun muassa sitä, kuinka monia eri asioita on huomioitava nuoria pelaajia valmennettaessa.

Hongassa ja monissa muissakin seuroissa on useita 15-17-vuotiaita pelaajia, joiden tavoitteena on ammattilaisuus. Miten valmentaja pyrkii auttamaan pelaajaa tämän tavoitteen saavuttamisessa? Paularinne nosti ensimmäisenä seikkana esiin sen, että seuralla on tarjota sopiva joukkue pelaajalle. Hongassa on pyritty rakentamaan selkeä pelaajaputki B-juniorit -> reservijoukkue (2. divisioona) -> Veikkausliiga-joukkue. Toisena olennaisena asiana Paularinne toi esiin oikean kouluympäristön. Hongassa ammattipelaajiksi tavoittelevia nuoria halutaan ohjata Haukilahden lukioon, jossa Paularinne toimii valmentajana. Tavoitteena on rakentaa pelaajan arki sellaiseksi, että se tukee ammattipelaajaksi kasvua. Vaikka pelaaja olisikin toisessa lukiossa tai ammattikoulussa, esimerkiksi aamuharjoituksiin osallistuminen on pyritty kuitenkin tekemään mahdollisimman helpoksi.

Oikean joukkue- ja kouluympäristön lisäksi Paularinne toi esiin fyysisen valmennuksen merkityksen nuoren kehitysprosessissa. ”Jos pelaaja haluaa kehittyä ammattilaiseksi, meillä on fyysisen valmennuksen asiantuntijoita, jotka voivat auttaa pelaajaa.”

***

”Vuorovaikutuksen selkeys on äärettömän tärkeää nuorten pelaajien kanssa”, Paularinne totesi. Jokainen kohtaaminen pelaajan kanssa on henkistä valmennusta. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että ennen harjoituksia valmentaja tervehtii jokaista pelaajaa ja kyselee päivän kuulumisia. Hongassa Paularinne on vuorovaikutuksessa pelaajien kanssa monella tavalla: esimerkiksi kasvotusten juttelemalla, non-verbaalisesti, WhatsApp-viestein, kehityskeskusteluissa, jne. ”On erittäin tärkeää, että meillä seurassa ja joukkueessa on yhtenäinen termistö ja ymmärrämme toinen toisiamme”.

Valmennusprosessissa on tärkeää ymmärtää nuoren elämäntilannetta. Yhtenä esimerkkinä Paularinne nosti esiin, kuinka koeviikot ja lukiohaku nostavat pelaajien stressitasoa ja miten tämä vaikuttaa myös harjoitteluun. Tärkeää on, että valmentaja pystyy rakentamaan luottamuksen ilmapiiriä joukkueen sisällä. Kuten Paularinne totesi, tämä on aina tärkeää, mutta erityisen korostunutta silloin, kun valmentaja aloittaa uudessa ympäristössä.

Myös seuran linjaukset on otettava huomioon joukkueen toiminnassa. ”Kaikissa joukkueissa on tärkeää kunnioittaa seuraa. Joukkue on kuitenkin vain yksi palanen kokonaisuutta. Valmentajana minun pitää tietää, mitä seuraa odottaa minulta ja joukkueelta: Mitä ja miten opetan? Mihin kasvatan pelaajia? Miksi harjoittelemme niin kuin harjoittelemme?”, Paularinne muistutti.

***

Arvot, arvot ja arvot. Nuorten pelaajien valmentamisessa, ja oikeastaan kaikessa urheilussa, arvojen merkitys on valtava. Kaikki toiminta rakentuu niiden varaan. Paularinne esitteli mielenkiintoisella tavalla Hongan B-junioreiden arvoja ja sitä, miten ne näkyvät käytännön toiminnassa. Arvot olivat muotoutuneet pelaajien ja valmentajien yhteisen ajatustenvaihdon perusteella kauden alussa. Tärkeänä sivuhuomiona Paularinne toi esiin, että Hongan valmentajat puhuvat päivittäin toistensa kanssa siitä, mitä on honkalainen jalkapallo. Arvot eivät ole vain yhdelle A4-lomakkeella kirjattuja iskulauseita, vaan niiden sisältö ja merkitys täsmentyvät päivittäisessä toiminnassa ja keskusteluissa.

Tässä nostona muutama Hongan U17-joukkueen arvo ja Paularinteen kuvaus, miten ne näkyvät toiminnassa.

Kollektiivisuus

Emme pelaa jalkapalloa yksin, emmekä ole kentän ulkopuolella yksin. Aina, kun ruokailemme, istumme saman pöydän ääressä tai ainakin lähekkäin toisiamme. Pukeudumme yhtenäisesti. Haluamme luoda sellaisen ympäristön, jossa pelaajat kokevat voiton ja tappion tunteet yhdessä.”

Työteko

”Jos haluamme tulla paremmiksi, meidän on tehtävä töitä. Valmennustiimin esimerkki on suurin voima. Meillä on valmennustiiminä tietyt rutiinit, jotka meidän on joka viikko pystyttävä hoitamaan – oli se sitten edellisen pelin analysointi tai tulevaan peliin valmistautuminen. Joka kerta, kun pelaajat tulevat harjoituksiin, he tietävät, että treenit on suunniteltu ja kaikki on valmiina harjoituskentällä. Vaadimme joka päivä, että pelaajat yrittävät kaikkensa.”

Urheilijan elämä

”Opettelemme joka päivä urheilijan elämää. Suunnitelmissamme on aina myös kentän ulkopuolisia teemoja: uni, ravinto, nesteytys, kehonhuolto, ihmissuhteet, jne. Valmentajina meidän pitää keskittyä myös näihin asioihin. Saamme hyvää tukea Sami Hyypiä Akatemialta, joka tekee pelaajille kyselyitä ja antaa palautetta niistä.”

Paularinteen esityksessä korostui pelaajan auttaminen ja osallistaminen. Ajatuksia herättävänä esimerkkinä hän mainitsi, että Hongan U17-joukkueella ei ole huoltajaa, vaan pelaajat yhdessä huolehtivat varusteista. Omistajuus ja vastuunotto kollektiivista kehittyvät. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja joukkueen toimintakulttuuri on pohjana kehitykselle. ”Toimintakulttuuri vastaa moneen haasteeseen, joita meillä syntyy päivittäisessä toiminnassa. Arvot antavat vastauksia miksi-kysymyksiin. Miksi meidän esimerkiksi pitää olla ajoissa harjoituksissa? Koska haluamme tulla paremmiksi.”

***

Sekä Riku Paularinne että Jonne Kunnas työskentelvät päivittäin nuorten pelaajien kanssa. Siinä missä Paularinteellä on joukkue, jonka kanssa hän toimii, Kunnas on talenttivalmentajana mukana useamman joukkueen arjessa hieman erilaisessa roolissa kuin ”normaali joukkuevalmentaja” (jos tällaista titteliä voi käyttää). Esityksensä alussa Kunnas kertoi yleistä talenttivalmentajan roolista. Kyse on merkittävästä satsauksesta Palloliiton osalta. Kunnaksen valmentajakollega Jarkko Jokiranta on kuvannut hyvin talenttivalmentajan roolia:

”Pelaajalla on ympärillään iso joukko ihmisiä, jotka vaikuttavat hänen arkeensa. Esimerkkeinä voidaan mainita maajoukkuevalmentajat, aluejoukkuevalmentajat, seurajoukkueen päävalmentaja, apuvalmentaja, fysiikkavalmentaja, liikunnanopettaja, fysioterapeutti, lääkäri, vanhemmat ja ehkä vielä agenttikin, HJK:n talenttivalmentaja Jarkko Jokiranta luettelee.

Siinä on valtava määrä väkeä, ja jos kaikki antavat omia ohjeitaan toisistaan tietämättä, niin pelaaja on melkoisessa informaatiotulituksessa, Jokiranta kuvailee.” (Lähde: http://www.hjk-j.fi/?x18668=2307149)

Screen Shot 2018-08-03 at 10.12.57

HJK:n Jonne Kunnas puhui pelaajakehitystyöstä talenttivalmentajan silmin.

Talenttivalmentajan työnkuva on monipuolinen: Kunnas on muun muassa mukana joukkueharjoituksissa antamassa palautetta pelaajille, hän käy kehityskohteita pelaajien kanssa läpi, valmentaa aamuharjoituksissa ja pitää videopalavereita. Tärkeää on jatkuva, säännöllinen vuorovaikutus joukkuevalmentajien kanssa. Kaikki tähtää siihen, että talenttivalmentaja tuo lisäarvoa toimintaan ja tukee pelaajan kehitystä.

Kunnas antoi talenttivalmentajan työstä hyvän case-esimerkin:

  1. Talenttivalmentaja, joukkuevalmentaja ja pelaaja olivat todenneet videoita hyväksikäyttäen, että pelaajalla (toppari) oli kehityskohteita liittyen pelin avaamiseen.
  2. Valmentajat olivat yhdessä rakentaneet joukkueharjoituksiin pelin avaamista tukevan osuuden, jossa talenttivalmentaja auttoi pelaajaa löytämään ratkaisuja juuri tähän kokonaisuuteen.
  3. Lisäksi pelaajan kanssa harjoiteltiin pelin avaamista aamuharjoituksissa, ja kehityskohteita käytiin läpi videopalautteen kautta.

Nuoren pelaajan arkeen vaikuttavat, kuten Jokiranta ylläolevassa sitaatissa totesi, monet henkilöt: joukkuevalmentaja, talenttivalmentaja, mahdollinen fyysinen valmentaja, vanhemmat, opettajat, jne. Kunnas korosti viikoittaisen yhteydenpidon merkitystä ja pelaajan rasituksen seurantaa. HJK:ssa on käytössä esimerkiksi Polar- ja Quanter-sovellukset kuormituksen ja rasituksen seuraamiseksi. Pelaajien kanssa tehdään excel-taulukoita, johon on koottu harjoitus- ja pelitapahtumat sekä muut arjen aktiviteetit.

”Tehtäväni ei ole rakentaa pelaajille tarkkaa kalenteria, vaan tukea pelaajaa ottamaan vastuuta ja auttamaan siinä, että pelaaja pystyy itse hallitsemaan kokonaisuutta ja kasvamaan urheilijaksi”, Kunnas kertoi.

***

Samoin kuin Paularinne, myös Kunnas korosti kuulijoille, että pelaajakehitykseen liittyy monia sudenkuoppia, joita valmentajat pyrkivät yhdessä tunnistamaan ja löytämään niihin ratkaisuja. Haasteet eivät ole helppoja, eikä niihin löydy aina vedenpitäviä ratkaisuja. Mahdollisten sudenkuoppien tunnistaminen on kuitenkin tärkeää. Kunnas nosti huomioitavina seikkoina esiin muun muassa seuraavat tekijät:

Koulumaailman ja urheilijaksi kasvamisen yhdistäminen

Aamuharjoitusten ja koulupäivän alkamisen järkevä yhdistäminen on tärkeää. Ei ole välttämättä paras tilanne aloittaa aamulla klo 8 harjoitukset ennen koulua. Lisäksi on huomioitava, että koulussa koettu stressi saattaa johtaa automaattisesti väsymykseen urheilussa.”

Lajiharjoitukset

”Mikä on suhde pelitavan ja peruspelaamisen konseptien opettamisen välillä? Pelaajien kehittäminen ja tuloksen tavoittelu eivät ole toisensa poissulkevia, mutta on tunnistettava, että voiton tavoittelu voi johtaa vääränlaiseen oikaisemiseen. Osa pelaajista harjoittelee sekä B-junioreiden että edustusjoukkueen kanssa. Tällöin on tärkeää, että valmentajilla on kokonaiskuva pelaajan viikosta niin, että kehittyminen on mahdollista.”

Aamuharjoitukset

Voi olla vaikea hallita kokonaisuutta, jossa pelaajat ovat eri kouluissa, ja aamuharjoituksia vetää eri henkilö kuin joukkueen valmentaja. Voi olla, että aamuharjoituksissa rytmi on tällöin eri kuin joukkueharjoituksissa. Pyrimme HJK:ssa taklaamaan haastetta siten, että rakennamme koulujen kanssa yhteistyössä ’blokit’, jolloin aamuharjoittelu toteutetaan, ja suunnittelemme ja organisoimme harjoitukset niin, että ne tukevat juuri kyseistä pelaajaa ja tämän kehitystä. Pelaajan viikkorytmin seuraaminen on tärkeää.”

Kun pelaajan viikkorytmi ja mahdolliset sudenkuopat ovat tiedossa ja rasituksen seuranta on toteuttu oikein, joukkuevalmentaja, talenttivalmentaja ja fyysinen valmentaja kykenevät suunnittelemaan toiminnan sellaiseksi, että se tukee pelaajakehitystä. ”Emme halua irrottaa pelistä asioita. Joukkuekonteksti on tärkein. Talenttivalmentaja on joukkueen mukana, mutta pystyy auttamaan yksittäisiä pelaajia heikkouksien kehittämisessä ja rakentamaan esimerkiksi oheisharjoituksen pelaajan kehittymistä tukevaksi”, Kunnas muistutti.

***

Paularinteen ja Kunnaksen esitysten aikana ja niiden jälkeen syntyi mielenkiintoista keskustelua ja molemmat puhujat pääsivät myös vastaamaan yleisön esittämiin kysymyksiin. Vaikka esitysten näkökulmat olivat hieman toisistaan poikkeavat, illan aikana muodostui suhteellisen hyvä kokonaiskuva nuoren pelaajan kehittymiseen liittyvistä haasteista ja huomioitavista seikoista. Kolmen ja puolen tunnin tilaisuus ei tietenkään pysty antamaan edes auttavasti vastauksia kaikkiin ongelmiin. Ajatuksia voi jäädä silti kytemään takaraivoon.

Vaikka esitykset varsinaisesti käsittelivät yli 15-vuotiaita pelaajia, monet pointit olivat sillä tavoin universaaleja, että ne ovat tärkeitä myös pienempien lasten valmennuksessa. Tällaisia teemoja olivat muun muassa vuorovaikutus, pelaajien fyysisen ja psyykkisen kypsyysasteen erojen tunnistaminen sekä erilaisten yksilöiden tunnistaminen osana ryhmän kollektiivista toimintaa.

Suuri kiitos illan puhujille Rikulle ja Jonnelle! Kiitos myös kaikille tilaisuuteen osallistuneille yhdistyksen jäsenille. Jalkapallon Juniorivalmentajat ry:n seuraava jäsentilaisuus järjestetään syksyllä.

Erkko Meri (@ErkkoMeri)

 

Kategoriat:JJV ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s