Valmennus

Joukkuetaktisista periaatteista –miten auttaa pelaajia kehittymään

Jaoin sosiaalisessa mediassa pari klippiä liittyen kahteen eri joukkuetaktiseen periaatteeseen [1]. Jatkan nyt joukkuetaktisten periaatteiden tarkastelua tässä blogitekstissä. Periaatteet voidaan jakaa karkeasti joukkuetaktisiin ja yksilötaktisiin periaattteisiin. Jakoa ei voi suorittaa näin selkeästi, koska joukkuetaktisiin liittyy yksilötaktinen aspekti ja toisin päin. Käytännön kannalta voi kuitenkin olla hyödyllistä jakaa periaatteet näin.


Jalkapallon tarkoitus on voittaa peli, ja tämä tapahtuu tekemällä vähintään yhden maalin enemmän kuin vastustaja. Tästä tavoitteesta voidaan johtaa seuraavat osatavoitteet:

  • Tehdä maali
  • Estää vastustajaa tekemästä maalia

Jalkapallopelin luonteeseen kuuluu, että molemmat tavoitteet ovat voimassa yhtäaikaisesti, ja molempien todennäköisyydet vaihtelevat riippuen tilanteesta.

Tarkastellaan lähemmin tavoitetta tehdä maali: Jalkapallo kuuluu invaasiopelien joukkoon, mikä tarkoittaa, että joukkueen on päästävä alueille, josta maalinteko on mahdollista ja järkevää. Esimerkiksi jalkapallossa suurin osa maaleista tehdään rangaistusalueen sisältä keskeltä. Yleensä joukkue ei saa palloa itselleen maalintekopaikassa, vaan joukkueen on pystyttävä etenemään maalintekotilanteisiin.

Milloin joukkue pystyy etenemään? Silloin, kun sillä on riittävä etu vastustajaan nähden. Lisäksi on edettävä niin, että etu säilyy. Etu tarkoittaa sitä, että joukkue onnistuu seuraavassa tavoitteessaan ja siihen liittyvissä toiminnoissaan vastustajaa todennäköisemmin. Positional play –blogitekstissä avasin eri edun tyyppejä ja miten ne ovat suhteessa toisiinsa. Yleensä tavoitteena on muuttaa numeraalinen tai laadullinen etu positionaaliseksi eduksi. Tämä tarkoittaa konkreettisesti eri jalkapallotoimintoja: Esimerkiksi vastustajan ohittaminen, jolloin voi olla mahdollista edetä seuraavaan linjaan. Tai syöttäminen vapaalle pelaajalle, jolla on kuljettamalla mahdollista edetä kentällä.

Näyttökuva 2017-11-29 kello 11.27.51

KUVA1. Kertauksena vasemmalta oikealle: numeraalinen, positionaalinen ja laadullinen etu.


 

Lasten jalkapallossa keskeinen asia on oppia pelaamaan. Pelaaminen tapahtuu erilaisin jalkapallotoiminnoin vuorovaikutuksessa muiden pelaajien ja ympäristön kanssa. Kun pelaamme ”virallisia” otteluita, on meidän mietittävä, miten voimme auttaa pelaajiamme käyttämään jalkapallotoimintoja ottelukontekstissa niin, että pelaajat voivat ratkaista eteen tulevat tilanteet tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä tarkoittaa tiettyjen periaatteiden toteutumista joukkueen tasolla, jotta pelissä on riittävä rakenne. Jos rakennetta ei ole, on peli pelkkää kaaosta ja pelaajat eivät todennäköisesti pysty sopeutumaan syntyviin tilanteisiin. Jos rakenne on liian tiukka, ts. valmentaja on määritellyt ratkaisumallit ja kuviot etukäteen, niin pelaajien ei tarvitse pelata tarkoituksenmukaisesti, vaan toteuttaa valmentajan suunnitelmaa. Parhaassa tapauksessa joukkuetaktiset periaatteet antavat pelaajien niin kovasti kaivatun luovuuden kukkia. Periaatteiden on oltava lisäksi pelimuodolle ja ikävaiheelle sopivia, jotta ne ovat toteutettavissa. Niiden on oltava myös mahdollisimman pitkälle pelitavasta riippumattomia. Tällä tarkoitan sitä, että lapsissa ei ole oleellista opettaa pelaajille tiettyä pelitapaa, vaan opettaa pelaamaan jalkapalloa.

Alla joukkuepelaamisen perusperiaatteita, joiden avulla riittävän rakenteen luominen helpottuu. Olen rajoittanut tarkastelun tilanteisiin, joissa joukkueella on pallo hallussaan.


Tilan optimointi

Ensimmäiseksi joukkueen on optimoitava käytettävissä oleva tila. Jos tila maksimoidaan, niin pelaajien välinen vuorovaikutus heikkenee (tilan maksimointi tarkoittaisi, että pelaajat sijoittuisivat kentän reunoille, mikä on tietenkin absurdia). Jos pelaajat ovat liian lähellä toisiaan, niin vuorovaikutus on todennäköisesti helpompaa, mutta vastustajan toiminta helpottuu, jolloin pelaaminen itseasiassa vaikeutuu. Niinpä meidän on pyrittävä tilan optimointiin, jolla tarkoitetaan sitä, että joukkueen tila on mahdollisimman iso samalla, kun pelaajien välinen vuorovaikutus säilyy mahdollisimman tehokkaana. On sijoituttava niin kaus kuin mahdollista, mutta niin lähelle kuin tarpeellista. Tämä tapahtuu pelaajien loogisella sijoittumisella kentällä.

Kenttä voidaan jakaa leveys- ja syvyyssuunnassa osiin helpottamaan sijoittumista (ja sen ymmärtämistä). Leveyssuunnassa kenttä jaetaan kolmeen kaistaan. Lisäksi voimme jakaa kentän syvyyssuunnassa kolmeen osaan: ensimmäiseen kolmannekseen, toiseen kolmannekseen ja viimeiseen kolmannekseen. Nyt meillä on kenttä jaettuna 9:ään eri alueeseen (Kenttään voidaan piirtää vielä välikaistat laitakaistojen ja keskikaistan väliin, jolloin alueita on yhteensä 15, mutta tässä en ole sitä nyt tehnyt).

Näyttökuva 2018-1-17 kello 21.28.38.png

Kuva 2. Kenttä jaettuna yhdeksään osaan.

Leveys

Leveys muodostuu joukkueen kahden laitimmaisen pelaajan etäisyydestä vasempaan ja oikeaan sivurajaan. Yleisesti kenttä kannattaa pitää mahdollisimman leveänä, jotta joukkueella ja pelaajilla on enemmän tilaa ja täten mahdollisuuksia käyttää jalkapallotoimintoja. Joukkueella tulisikin olla aina vähintään yksi pelaaja molemmilla laitakaistoilla. Poikkeuksena viimeinen kolmannes, jossa lähellä maalia leveyttä voi kaventaa, koska maali on keskellä ja halutaan edetä kohti maalia.

Syvyys

Syvyydellä tarkoitetaan joukkueen ensimmäisen ja viimeisen linjan etäisyyttä. Paitsiosääntö vaikuttaa siihen, kuinka pitkä kenttä voi olla. Boksipaitsiota käytettäessä tila on yleensä isompi kuin normaalin paitsiosäännön ollessa voimassa. Kun pallo on 1. kolmanneksella, niin joukkueen kärkipelaaja(t) määrittää sijoittumisellaan syvyyden. Toisella kolmanneksella syvyyden määrittävät kärkipelaaja ja topparit. Viimeisellä kolmanneksella syvyyden määrittävät etenkin topparit. On tärkeä ymmärtää, että syvyydellä ei tarkoiteta pelkästään kärjen toimintaa, vaan myös toppareiden toimintaa. On edullista säilyttää riittävä syvyys myös silloin, kun joukkue on edennyt viimeiselle kolmannekselle.

Kolme linjaa

Leveyden ja syvyyden lisäksi joukkueen on muodostettava ja säilytettävä kolme linjaa pelatessaan. Tämä auttaa varmistamaan etäisyyksien pysymisen edullisena joukkueelle. Esimerkiksi maalipotkussa joukkueella tulisi olla vähintään yksi pelaaja jokaisella kolmanneksella.

Näyttökuva 2018-1-17 kello 21.19.03

Kuva3. Vasemmalta oikealle: Leveys, syvyys ja kolme linjaa.

Tilan optimointi pelijärjestelmässä on tärkein yksittäinen periaate, joka luo rakennetta peliin ja mahdollistaa jalkapallotoimintojen tarkoituksenmukaisen käyttämisen.


Voimme lisäksi noudattaa seuraavia periaatteita:

Ensimmäiseen linjaan numeraalinen etu

Numeraalisen edun muodostaminen ensimmäiseen linjaan on periaate, jolla helpottaa etenemistä (usein vapaan pelaajan luominen, löytäminen ja hyödyntäminen) sekä pallonhallinnan säilyttämistä. 2-4-1 -pelijärjestelmässä tämä tarkoittaa, että mikäli vastustaja pelaa yhdellä kärjellä, niin numeraalinen etu toteutuu automaattisesti. Jos vastustaja pelaa kahdella kärjellä, niin toisen keskikenttäpelaajista on tiputtava[2] ensimmäiseen linjaan muodostamaan etu.

Numeraalinen_etu.gif

Gif1. Numeraalisen edun muodostaminen

On hyvä huomata, että yhden (kenttä)pelaajan ylivoima ensimmäisessä linjassa muodostaa dynamiikaltaan tilanteita, joissa esimerkiksi pallollisten pelaajien on valittava syötön tai kuljetuksen välillä ja pallottomien pelaajien on liikuttava tyhjään tilaan tullakseen vapaaksi pelaajaksi. Nämä tilanteet ovat ikävaiheelle optimaalisia niiden vaikeuden ja käytettävien jalkapallotoimintojen osalta.

Video1. U12: Vapaan pelaajan hyödyntäminen, kun ensimmäisessä linjassa on numeraalinen etu.

Pallon liikuttaminen

Mikäli joukkueella ei ole tietyllä kaistalla etua, on joukkueen liikutettava palloa toiselle kaistalle. Yleensä tämä tapahtuu pelaamalla laitakaistalta vastakkaiselle kaistalle. Tällöin etu on joko laitakaistalla, johon pallo pyritään pelaamaan, tai keskikaistalla, johon on syntynyt tilaa vastustajan liikkumisen takia. Tehokkainta on yleensä vaihtaa painopistettä vastakkaiselle kaistalle kahdella syötöllä: Joko keskikentän tai toppareiden kautta. 1. kolmanneksen kautta pelaaminen on turvallisempaa, mutta hitaampaa. 2. kolmanneksen kautta taas pallon liikuttaminen on nopeampaa, mutta pallonmenetyksen riski on suurempi. Pelaajien on tunnistetta, kumpi tapa on tilanteessa parempi.

Etene seuraavaan linjaan mikäli etu

Mikäli pallollisella pelaajalla on edessään paljon tyhjää tilaa, on hänen hyödynnettävä tämä, ja edettävä pallon kanssa seuraavaan linjaan. Tähän liittyy erittäin läheisesti eräät yksilötaktiset periaatteet, mutta joukkueen tasolla sen painottaminen, että pelaajien tulee edetä mikäli heillä on etu, voi auttaa pelaajia.

Tasapaino

Alimman linjan pelaajien on huolehdittava joukkueen tasapainosta, jotta pallonmenetyksen jälkeen vastustajan todennäköisyys edetä maalipaikkaan ei ole liian suuri. Alimman linjan pelaajien on huomioitava vastustajan mahdolliset vaaralliset pelaajat ja sijoituttava ja ennakoitava sen mukaan.

Näyttökuva 2018-1-18 kello 0.20.10.png

Kuva4. Vasemmalta oikealle: Etene seuraavaan linjaan, pallon liikuttaminen ja tasapaino


Lisäksi pari spesifimpää[3] periaatetta:

Hätätuen kautta pelaaminen kolmannelle

Jotkut joukkeet haluavat prässätä ylhäältä monen pelaajan voimin ja riistää pallon jo omalla viimeisellä kolmanneksellaan. Tämä synnyttää usein tilanteita, jotka ovat pelaajille liian vaikeita ratkaistaviksi ottelukontekstissa. Usein pallollista prässää useampi pelaaja, joten ainoa vaihtoehto on usein syöttäminen prässin ohi. Pelimuodon aloittelevissa ikäluokissa tämä on korostuneen hankalaa, koska pelaajat eivät pysty havaitsemaan ja syöttämään kovin pitkälle. Meidän on siis hyvä auttaa pelaajia näissä tilanteissa. Yksi periaate on pelaaminen kolmannelle hätätuen kautta. 2-4-1 -järjestelmässä tämä tarkoittaa usein sitä, että keskikenttäpelaaja liikkuu terävästi kohti palloa ja pelaa joko saman puolen laidalle tai vastakkaisen puolen topparille kun saman puolen topparia prässätään.

Video2. U12: Tuki kohti palloa ja pelaaminen kolmannelle, kun vastustaja prässää ylhäältä.

Pelaaminen kolmannen linjan kautta

Toinen periaate auttamaan pelaajia varsinkin tilanteissa, joissa vastustaja pelaa koko kentän vartioinnilla, on pelaaminen kolmannen linjan kautta. Toisen linjan pelaajat avaavat syöttösuunnan kärjelle, jolle pelataan suojaukseen. Tämän jälkeen voidaan jatkaa peliä tilanteen vaatimalla tavalla (pallonhallinnan jatkaminen/eteneminen).

Näyttökuva 2018-1-17 kello 22.57.58.png

Kuva 5. Pelaaminen kolmannen linjan kautta.


Yhteenveto:

  • Joukkuetaktisten periaatteiden tarkoitus on mahdollistaa ja auttaa pelaajia ratkomaan eteen tulevat tilanteet tarkoituksenmukaisella tavalla.
  • Periaatteiden on oltava kehitysvaiheelle sopivia ja pelitavasta riippumattomia
  • Ensimmäinen ja tärkein periaate on tilan optimointi ja siihen liittyen leveys, syvyys ja kolme linjaa
  • Muita periaatteita ovat pallon liikuttaminen, ensimmäiseen linjaan etu, etene seuraavaan linjaan mikäli etu, ja tasapaino
  • Valmentaja voi auttaa pelaajia oman harkinnan mukaan myös hieman spesifisimmillä periaatteilla.
  • Valmentajan tehtävä on päättää, mitä periaatteita haluaa joukkueen opettelevan ja tämän jälkeen noudattavan.

 

JP Savolainen (@jpsavolainen)

 


[1] Periaate on sääntö, ohjenuora, jota noudattamalla kompleksisiin systeemeihin (kuten joukkueet), voi syntyä uusia rakenteita, jotka ovat suurempia kuin osiensa (pelaajat) summa. Esimerkiksi jos joukkue noudattaa tilan optimoinnin -periaatetta, syntyy joukkueelle enemmän mahdollisuuksia edetä, mitä ei ole mahdollista selittää yksittäisen pelaajan sijoittumisesta käsin.

[2] Toinen vaihtoehto on olla tiputtamatta keskikenttäpelaajaa ensimmäiseen linjaan, jolloin topparit ja maalivahti pelaavat ensimmäisessä linjassa. Tämä luo hieman erilaisen dynamiikan peliin ja usein ratkaisu on löytää vapaa pelaaja keskikaistalta. Tämä tarkoittaa yleensä toista keskikenttäpelaajista. Ei ole harvinaista, että tilanteessa usein paras ratkaisu on maalivahdin kuljetus eteenpäin ja pelaaminen vapaalle pelaajalle, kun joku vastustajista irtoaa prässäämään.

[3] Nämä periaatteet ovat tarkemmin määriteltyjä koskemaan tiettyjä tilanteita, ja täten  mahdollisten jalkapallotoimintojen määrä on rajoitetumpi.

Kategoriat:Valmennus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s