Valmennus

”Paljon puhetta jalkapallosta, vähän pelistä” – miksi viitekehyksellä on väliä?

Jalkapallokeskustelussamme minua häiritsee, että otamme tietyt asiat itsestäänselvyytenä, tai emme vaivaa mieltämme niillä. Kuten Descartes aikoinaan kyseenalaisti oman olemassaolonsa, tulisi meidän kyseenalaistaa aivan perustavanlaatuiset asiat jalkapallosta. Ennen kuin lähdemme analysoimaan peliä enempää, tulisi meillä olla käsitys pelin perimmäisestä olemuksesta. Olemmeko pohtineet riittävästi, mitkä ovat lähtöoletuksemme, kun alamme jäsentelemme peliä? Ja onko näistä lähtöoletuksista tehty jäsentely riittävän tarkka kuvaus pelistä?

”Eilen oli paljon puhetta jalkapallosta, mutta vähän pelistä.” Jäin miettimään tätä erään jalkapallokehityksessä tiiviisti mukana olevan henkilön lausetta jalkapallon kehityspäiviltä. Koko ajan olen tullut lähemmäs sitä lopputulosta, että enempää ei olisi voinut osua oikeaan. Tuntuu, että tavassamme jäsennellä jalkapalloa on vaara, että tässä prosessissa peli katoaa jonnekin.

Kompleksisuus

Kompleksisuus tarkoittaa sellaisen kokonaisuuden ominaisuutta, joka koostuu monesta toisiinsa vaikuttavasta osasta ja näiden osien vaikutukset ovat vaikeasti selitettäviä (lähde wikipedia). Kompleksisuus tulee sanasta kompleksi (complexus), joka tarkoittaa yhteenkudottua. Kompleksisuutta käytetäänkin luonnehtimaan jotakin, jossa on monta osaa ja osat vuorovaikuttavat keskenään synnyttäen jotain, joka on suurempi kuin osiensa summa. Ihminen on kompleksinen systeemi. Joukkue on ihmisistä muodostunut kompleksinen systeemi. Periaatteena on, että kompleksisia järjestelmiä ovat myös ja etenkin kompleksisista osista muodostuvat suuremmat systeemit. Vertailuna kompleksisuuden ominaisuus on osien keskinen vuorovaikutus, monimutkaisuuden taas monet kerrokset, jossa osat sijaitsevat. Kompleksisuus ja monimutkaisuus eivät täten ole sama asia.

Jos yritämme (ja toivottavasti teemme niin) saavuttaa korkeampaa ymmärrystä jalkapallosta, on meidän ymmärrettävä myös kompleksisuutta. Hyvä pelaaja on enemmän kuin ominaisuuksiensa summa. Hyvä joukkue on enemmän kuin pelaajiensa taitojen summa. Tuntuu, että tällä hetkellä pidämme jalkapalloa ensisijaisesti monimutkaisena pelinä kun sen pitäisi olla kompleksia. Irrotamme asioita pelistä ja käsittelemme niitä tyhjiössä. Tällöin on luonnollisempaa puhua teknisistä, taktisista, fyysisistä ja henkisistä ominaisuuksista, yksinkertaistaa peli liudaksi 1v1-tilanteita ja puhua pallonhallinnasta niin, että sen ainoa tavoite on luoda maalipaikkoja. Pelin pitäminen monimutkaisena johtaa tämäntapaisiin jäsentelyihin. Ovatko ne riittävän tarkkoja kuvauksia pelistä tai pelaamisesta? Mielestäni ei.

Säännöt määrittelevät pelin

Pelit luokitellaan usein niissä käytettävien varusteiden avulla (esimerkkinä korttipelit, pallopelit ja videopelit), mutta juuri säännöt ovat ne, jotka määrittelevät pelin. Säännöt tekevät pelistä  oman uniikin kokonaisuutensa, kuten jalkapallossa pelaajamäärä, kentän koko, pelivälineen käsittely pääasiassa jaloin, paitsiosääntö, jne. Pelin säännöt toki voivat muuttua ajan saatossa, mutta tällöin on tuloksena tietyllä tapaa aina ”uusi” peli.

Pelin tutkimisesta innostuneen kannattaakin aloittaa pelin säännöistä. Voimme aloittaa jalkapallon tavoitteesta: Voittaa peli. Pelin voittamiseksi on tehtävä yksi maali enemmän kuin vastustaja. Tästä voimme johtaa seuraavat tavoitteet:

  • Tehdä maali
  • Estää vastustajaa tekemästä maalia

Sääntöjä lukemalla ymmärrämme, että pelissä pallo voi olla joko oman joukkueen hallussa tai vastustajalla. Lisäksi peli on erikoistilanteita lukuunottamatta jatkuvaa, joten pallollinen joukkue vaihtuu jatkuvasti pelin aikana. Voidaan siis puhua myös tilanteista, joissa joukkue saa pallon haltuunsa tai vastustaja saa pallon. Näin saamme peliin neljä eri perustilannetta:

  • Joukkueella on pallo
  • Vastustajalla on pallo
  • Joukkue saa pallon
  • Vastustaja saa pallon

Olen ylläolevasta listasta tarkoituksella pelkistänyt termit, enkä puhu nyt esimerkiksi hyökkäys- tai puolustuspelistä.

Nyt meidän on palautettava mieliimme pelin kompleksisuus. Jokainen tilanne vaikuttaa toisiinsa ja taas pelin tavoitteiden todennäköisyyksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että molemmat tavoitteet (tehdä ja estää maali) ovat voimassa samaan aikaan. Joukkueen pallollinen toiminta vaikuttaa suoraan siihen, miten joukkue pystyy toimimaan, kun vastustaja saa pallon. Mikäli pallollinen toiminta on huonosti organisoitua, voi se tarkoittaa sitä, että vastustajan saadessa pallon todennäköisyys päästää maali kasvaa rajusti. Toisaalta hyvin organisoitu toiminta vastustajan hallitessa palloa voi nostaa maalinteon todennäköisyyttä todella paljon, kun joukkue saa pallon hallintaansa.

Näyttökuva 2017-12-20 kello 12.27.23

Kuva 1. Pelin eri tilanteet. Jokainen tilanne vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti muihin tilanteisiin ja täten pelin todennäköisyyksiin.

Tälla tavalla tarkasteltuna hyökkäys- tai puolustuspelaamisesta puhuminen ei ole täysin tarkoituksenmukaista. Pelin vaiheita ei pysty erottamaan toisistaan, joten kun hyökkäämme, niin puolustamme samaan aikaan. Kun puolustamme, niin samalla myös hyökkäämme. Pelaamisen organisoinnin voikin nähdä tasapainotteluna todennäköisyyksien kanssa: Millaisia riskejä olemme valmiit ottamaan missäkin tilanteessa? Ihannetilanteessa maalinteon todennäköisyys on mahdollisimman suuri ilman, että maalin päästämisen todennäköisyys nousee liian suureksi.

Viitekehys, joka on Suomessa yleisesti käytössä, on ”pelin jatkuva kierto”. Siinä hyökkäys- ja puolustuspeli on jaettu eri vaiheisiin. Hyökkäyspelissä vaiheet ovat avaaminen, rakentelu, murtautuminen ja maalinteko. Puolustuspelaamisessa vaiheet ovat vetäytyminen, prässi, tukeminen ja vartiointi/varmistaminen. Lisäksi mv-pelaaminen, vastahyökkäykset ja tilanteenvaihdot on huomioitu.

Näyttökuva 2017-12-20 kello 12.17.02

Kuva 2. Pelin jatkuva kierto. Termit ja sisältö ovat hieman vaihdelleet vuosien saatossa, mutta perusidea on säilynyt samana.

Nyt kysymys, joka meidän tulee esittää, on, että vastaako tämä jäsentely peliä riittävän tarkasti ja auttaako se meitä ymmärtämään peliä syvällisemmin? Tapahtuuko pelissä asiat aina näiden vaiheitten mukaisesti? Kun puhutaan jalkapallosta, niin auttaako tämänkaltainen jäsentely ymmärtämään pelin kompleksisuutta ja olemusta?

Viitekehystä katsoessa näyttää, että jalkapallo on käsitetty monimutkaisena pelinä. On monta osaa, jotka on jäsennelty eri kerroksiin. Viitekehyksen puitteissa on luonnollista puhua, että ensin meidän on avattava peli, jonka jälkeen siirrytään rakenteluvaiheeseen ja tämän jälkeen on vuorossa murtautumisvaihe. Ongelmana on, että kadotamme eri osien jatkuvan vuorovaikutuksen keskenään ja pelistä muodostuu kuva kokoelmana yksittäisiä tilanteita.

Tällainen vuorovaikutuksien katoaminen on nähtävissä kun puhe siirtyy pallonhallintaan. Keskustelun aiheena tuntuu olevan, että onko pallonhallinta pohjimmiltaan hyvä vai huono asia, ja onko pallonhallinta tehokas tapa tuottaa maalipaikkoja. Koska pelin eri tilanteet ovat ”yhteenkudottuja”, niin perinteisiä termejä käyttäen pallonhallinta vaikuttaa hyökkäyspelaamiseen, puolustuspelaamiseen ja tilanteenvaihtoihin. Jollekin joukkueelle voi olla edullista puolustaa pitämällä palloa mahdollisimman paljon. Näin maalin päästämisen todennäköisyys pienentyy enemmän kuin muilla tavoilla samalla, kun maalinteon todennäköisyys pysyy riittävän suurena. Toiselle joukkueelle on parempi minimoida pallonhallinta ja pyrkiä etenemään pienellä riskillä maalipaikkoihin. Korkea pallonhallinta todennäköisesti johtaisi vastustajan riistojen takia maalin päästämisen todennäköisyyden liialliseen nousemiseen.

Kysymys on, miten joukkue organisoi pallollisen pelaamisensa – ei siitä onko jokin asia hyvä vai huono.

Pelaaminen vai ominaisuudet?

Monimutkaisuus lähtökohtana näkyy myös, kun mietimme, mitä pelaajan tulisi osata. Puhumme fyysisistä, henkisistä, taktisista ja teknisistä ominaisuuksista, mutta emme pelaamisesta. Kuvittelemme, että ihmisen voi redusoida kasaksi eri ominaisuuksia ja katsoa niistä, kuka osaa mitäkin. Esimerkiksi Eerikkilässä pidetyissä Kehittymisen seuranta -tapahtumissa testataan eri ominaisuuksia ja katsotaan niistä, onko kehittymistä tapahtunut.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen: Jos tarkastelemme esimerkiksi suojaamista, joka on pelissä tapahtuva jalkapallotoiminto, niin huomaamme, että sitä on vaikea laittaa mihinkään edellä mainituista ominaisuuksista. Pelaajan on teknisesti pystyttävä esimerkiksi kääntymään pallon kanssa, niin että vastustaja ei pysty osumaan palloon. Taktisesti pelaajan on osattava esimerkiksi käyttää ulompaa jalkaa vastustajaan nähden, jotta pallo on vaikeampi riistää. Fyysisesti pelaajalla on oltava esimerkiksi riittävä tasapaino, jotta pelaaja ei horjahda vastustajan häiritessä. Lisäksi henkisesti pelaajan on oltava riittävän rohkea, jotta uskaltaa ottaa mahdollisen kontaktin vastaan suojaustilanteessa.

Näyttökuva 2017-12-20 kello 13.31.27

Kuva 3. Pelaamisessa on aina kaikki tekijät (ominaisuudet) mukana.

Jos siis puhumme pelin kontekstissa tapahtuvista jalkapallotoiminnoista, kuten kuljettamisesta, syöttämisestä tai vaikkapa tukemisesta, on meidän nähtävä ominaisuuksien yli ja puhuttava pelaamisesta.

Pelaamisen jäsentely vahvasti 1v1- tilanteiden kautta on toinen esimerkki siitä, miten peli nähdään ensisijaisesti monimutkaisena. Tulee käsitys, että nämä tilanteet tapahtuvat ikään kuin tyhjiössä ja tilanteen ratkettua siirrytään seuraavaan tilanteeseen. Peli ei ole kokoelma yksittäisiä tilanteita, vaan tilanteiden jatkuva virta. Milloin 1v1 -tilanteesta tulee 2v1-tilanne? Entä 1v2 -tilanne? Kuinka kaukana tukevan pelaajan pitää olla, että tilanne pysyy 1v1-tilanteena? Varmaan huomaamme, että sitä on hyvin vaikea, ellei mahdoton, sanoa. Olisiko parempi puhua esimerkiksi harhauttamisesta tai ohittamisesta 1v1-tilanteen sijaan? Pelaajat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja muiden pelaajien toiminta vaikuttaa yksittäisen pelaajan toimintaan. 1v1:n kautta jäsentely on tässä mielessä ongelmallista. Enemmin tai myöhemmin ollaan umpikujassa.

Miksi asia on tärkeä?

Voidaan argumentoida, että nykyisen viitekehyksen muuttaminen tai siirtyminen monimutkaisuudesta kompleksisuuteen ei vaikuttaisi hirveästi käytännön toimintaan. Samalla voidaan sanoa, että sillä onko maa litteä vai pyöreä ei ole suurimmalle osalle maapallon ihmisistä mitään merkitystä. Kuitenkin suurimmalle osalle meistä ei olisi ok, että koulussa opetettaisiin maapallon olevan litteä. Samalla tavalla valmennuskoulutuksissa on tärkeää puhua pelin olemuksesta ja sen kompleksisuudesta. Kun ymmärrämme, mistä pelissä on kysymys, voimme johtaa siitä oleelliset asiat pelaamiseen ja harjoitteluun.

Samoin asioita (esim. valmennuslinja tai valmennuskoulutus) uudistaessa on paljon merkitystä sillä, mitä viitekehystä käytetään. Pelin jatkuva kierto -viitekehystä käytettäessä voidaan päätyä erilaisiin jäsentelyihin ja sisältöihin kuin pelin kompleksisuutta korostavasta viitekehyksestä käsin. Samoin, jos aloitetaan pelaajan ominaisuuksista, niin voidaan päätyä erilaisiin opetussisältöihin kuin pelaamista lähtökohtana käytettäessä. Kun lähtökohtamme on huolellisesti valittu, on helpompi pysyä johdonmukaisena ja loogisena. Mikäli viitekehys on huonosti laadittu tai sitä ei ole, niin on vaara, että yksittäinen termi tai asia vie meitä liikaa mukanaan. Tämä näkyy kun keskustellaan futiksesta: Emme ymmärrä eri käsitteiden välisiä suhteita. Pahimmassa tapauksessa puhutaan vielä eri viitekehyksistä (esimerkiksi kompleksisuus ja monipuolisuus) käsin, jolloin osapuolet puhuvat toistensa ohi.

Kompleksisuus on vaikea käsite ja sellaisien systeemien hahmottaminen, jonka eri osat ovat jatkuvasti vuorovaikuksessa keskenään, on hyvin hankalaa. Vastareaktio kaikelle uudelle on luonnollista, mutta meidän ei tulisi pelätä uusia ja vaikeitakin asioita. Näissä asiossa voi olla mahdollisuutemme kehittyä paremmiksi.

Elämä on kompleksia. Jalkapallo on kompleksia. Ajatellaan jatkossa niin.

JP Savolainen

Kategoriat:Valmennus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s