Jalkapallokulttuuri

Futisvuoden topit ja flopit – Suunnanmuutoksen erityismaininnat

***

kuva

***

Vuoden esimerkki

Tim Sparv

Perustelut: Huuhkajien keskikenttäpelaaja Tim Sparv ei ole vain hyvä jalkapalloilija ja esimerkillinen pelillinen johtaja, vaan myös rohkea mielipidevaikuttaja ja keskustelun herättäjä. Sparv ottaa Pohjalaisen blogiteksteissään kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin raikkaalla ja rehellisellä tavalla. Palloliittoa vaivaavan pakkopositiivisen propagandan keskellä on hienoa, että Huuhkajissa on Sparvin kaltainen kriittinen tarkastelija. Sparv on avannut hienosti omaa kehittymistarinaansa ja tuonut esiin niitä ammattilaispelaajan arjen pieniä yksityiskohtia, jotka ovat hyödyllisiä ja opettavia kaikkien jalkapallotoimijoiden kannalta.

***

Vuoden puheenvuoro

Jani Sarajärvi (VPS-FC Lahti-ottelun ennakko)

Perustelut: Valmentajien ottelua edeltävät ja pelin jälkeiset kommentit ovat lähes poikkeuksetta yleistä ”fiilis-jargonia”: pelaajat eivät olleet valmiina, joukkue ei halunnut tarpeeksi, ja niin edelleen. Lehdistötilaisuuksissa kuulee harvoin peliin liittyvää harkittua puhetta. Valmentajien kommenteissa aistii yhä liian usein katsojien peliin liittyvän ymmärryksen ja tiedonjanon aliarviointia. VPS:n kakkosvalmentaja Jani Sarajärvi teki tässä kuitenkin poikkeuksen: hän avasi mielenkiintoisella ja ymmärrettävällä tavalla joukkueen pelin periaatteita ja pelaamisen haasteita – paljastamatta kuitenkaan liikaa tarkkoja yksityiskohtia. Sarajärvi ei tyytynyt vastaamaan toimittajan johdattelevaan kysymykseen laiskasti, vaan perusteli erilaisen näkemyksensä. Valmentajilla on suuri vastuu jalkapallopuheen kehittämisessä, ja Jani Sarajärvi tunnisti roolinsa tässä kokonaisuudessa.

***

Paras tiedotus

Rauman Pallo-Iirot

Perustelut: Rauman Pallo-Iirot on säännöllisesti ja hienolla tavalla tiedottanut seuran valmentajista, toiminnasta ja tapahtumista. Yksi mielenkiintoisimpia projekteja on ollut seuran Nappulaliiga-valmentajien esittelyt (ks. esimerkiksi http://www.palloiirot.fi/?x254096=1219403). Pallo-Iirot tiedotti tyylikkäällä tavalla myös seuran talenttivalmentajan Aleksi Lallin siirron HJK:hon. Tiedotuksesta on paistanut läpi oman yhteisön kunnioitus, toimijoiden arvostus ja halu viestiä seuran toiminnasta myös ulkopuolisille. Seurakulttuurin vahvistamisen kannalta on erittäin tärkeää, että seura tuo esiin niitä arjen toimijoita, jotka päivittäin antavat panoksensa yhteisönsä hyväksi.

***

Vuoden mielenkiintoisin rekrytointi

Anton Matinlauri, HJK

Perustelut: Suomi-futis elää yhä aikakaudella, jossa tärkeisiin tehtäviin valitaan enemmän henkilökohtaisten tuttavuussuhteiden kuin vankan sisältöosaamisen perusteella. Anton Matinlaurin valinta Suomen suurimman seuran edustusjoukkueen Fitness Coachiksi edustaa tässä suhteessa raikasta tuulahdusta monin paikoin ummehtuneessa suomalaisen jalkapallon toimintakulttuurissa. Olennaista ei ole se, ettei Matinlaurin nimi sano monelle jalkapallotoimijallekaan mitään. Tärkeintä on se, että Matinlauri on akateemisesti orientoitunut huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennukseen, työskennellyt Veikkausliigaa ammattimaisemmissa toimintaympäristöissä (muun muassa La Liga-organisaatiossa) sekä etsinyt tietoa ympäri maailmaa. Matinlaurin nimitys on tunnustus sisältöosaajille. Ja juuri heitä tarvitaan – ehkä kipeämmin kuin koskaan.

***

Vuoden (jalkapallo)blogiteksti

Jesse Saarinen: Koripallon ympärillä olevaa älyllistä kulttuuria ei voi kuin kadehtia 

Perustelut: Harva jalkapalloa tai yleisesti urheilua käsittelevä teksti on samaan aikaan ajankohtainen, analyyttinen, kiihkoton ja käytännön arkitodellisuuden kanssa keskusteleva. Jesse Saarisen blogiteksti koripallon EM-kisojen aikaan täytti kaikki nämä tunnusmerkit. Lisäksi Saarinen lähestyi tekstissään urheilua taitavasti laajemmissa silmänaloissa ja kykeni tarkastelemaan aihetta monisäikeisesti useasta eri näkökulmasta. Saarisen perusteltuun argumentaation nojautunut teksti sai sosiaalisessa mediassa hyvän vastaanoton – täysin ansaitusti.

***

Vuoden rimanalitus

U19-maajoukkueen päävalmentaja Kimmo Lipposen kommentit Suomi-Hollanti-ottelun jälkeen

Perustelut: Valmentajan tärkeänä tehtävänä etenkin nuorten maaotteluissa on tukea pelaajia – varsinkin, jos joukkue on hävinnyt ottelun 0-9. Kimmo Lipposen kommentit Hollanti-pelin jälkeen olivat pöyristyttävää luettavaa: Lipponen syyllisti pelaajia (”osa lähti tekemään asioita yksin”), ei lausunut sanaakaan omasta toiminnastaan, eikä kommentoinut lainkaan ottelusuunnitelmaa, joka oli täysin väärä vastustajaa ajatellen. Kysymyksiä herätti myös se, minkä takia Huuhkaja TV:n videohaastattelussa oli kaksi pelaajaa, ja päävalmentaja antoi kommenttinsa myöhemmin nettisivuilla julkaistussa tiedotteessa. Valmentaja ei voi missään olosuhteissa siirtää vastuutaan heikosta ottelusuunnitelmasta pelaajille.

***

Vuoden junnufutishetki

Helsinki Cupin jatkopelipäivä Töölön Bolliksella perjantaina 14.7.

Perustelut: Suomen suurimman junioriturnauksen puolivälierä- ja välieräottelut keräsivät aurinkoisena perjantaina Töölön Pallokentän katsomon täyteen jalkapalloihmisiä. Bolliksen hyväkuntoisella nurmella nähtiin useita hienoja otteluita, etenkin 2006- ja 2007-syntyneiden jatkopeleissä. Osalla joukkueista turnaus päättyi karvaaseen pettymykseen ja tappion kyyneliin, kun taas osa pääsi juhlimaan finaalipaikkaa. Upeita jalkapallohetkiä, rehtiä kilpailua ja tunteiden vuoristorataa.

***

Vuoden lausunto

Rasmus Karjalainen, PS Kemi (Urheilulehti, elokuu 2017)

”Kun 15-vuotiaana lähdin perjantai-iltana treenaamaan, niin vähän muihin touhuihin suunnanneet kaverit sanoivat, että hanki elämä. Niinpä, tämä on sitä elämää, josta nautin ja jonka eteen panostan 120-prosenttisesti.”

Perustelut: Ammattilaisuuden tavoittelu on normaalilla tavalla epänormaalia. Se ei ole koko ajan ”kivaa” tai ”hauskaa”, mutta nautinto syntyykin siitä, että aina ei ole helppoa. Valinnat, jotka joku muu kokee uhrauksiksi, ovat tavoitteellisille pelaajille välttämättömiä ja helppoja päätöksiä matkalla kohti huippua. Rasmus Karjalainen tiivisti kahdessa lauseessa oikeastaan koko huipulle pyrkimisen ja pelaajana kasvamisen eetoksen. Nuorten pelaajien rehellistä ja tervettä asennetta henkiville kommenteille on jatkossakin tilausta.

***

Vuoden jalkapallotutkija

Hannele Forsman

Perustelut: Hannele Forsman julkaisi liikuntapedagogiikan väitöskirjansa vuonna 2016. Väitöskirjassaan Forsman tutki nuorten suomalaisten pelaajien kehittymisprosessia lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Tutkimus antoi kenttätoimijoille tärkeää tietoa muun muassa omaehtoisen harjoittelun sekä pelaajan koetun pätevyyden merkityksestä pelaajakehityksessä. Forsman on arvostettu nimi urheilututkimuksen saralla myös maailmalla, ja esimerkiksi tämän vuoden lokakuussa järjestetyssä FC Barcelonan Complex System In Sport-seminaarissa Forsmanin tutkimuksiin viittasivat useat urheilumaailman huippupuhujat. Forsmanin kaltaisia jalkapalloon tutkijan akateemisella mielellä suhtautuvia osaajia suomalainen lajiyhteisö tarvitsisi kipeästi lisää.

***

Vuoden erikoisin lausunto

Juha Malinen, U21-maajoukkueen kakkosvalmentajan valintaperustelut (Huuhkajat TV 30.10.2017)

Teemu Tainio tulee kakkosvalmentajaksi. Tällaiseen projektiluonteiseen työhön on äärettömän hyvä ottaa pelaaja, joka pelaajien silmissä tiedetään terrierimäiseksi taistelijaksi – ja aivan maailman huipputasolta. Hän on selkeästi ottanut sellaisia askeleita, että häntä kiinnostaa valmentaminen. Ja kun vielä hänen aikataulut sopivat, niin mielelläni otan Teemun mukaan. Pohjoisen miehinä puhumme samaa ’body languagea’.”

Perustelut: Suomen nuorten maajoukkueeseen valitaan vuonna 2017 valmentajaa ja perusteluiksi ilmoitetaan, millainen pelaaja kyseinen valmentaja on ollut ja että henkilöä kiinnostaa valmentaminen. ”Aikataulut sopivat” – mitä ihmettä? Milloin Suomi-futiksessa siirrytään sille tasolle, että osaaminen ratkaisee? Miksi nimi on edelleen tärkeämpää kuin sisältö?

***

Elämäntyöpalkinto

Pekka Luhtanen

Perustelut: Kouluttajana Palloliiton valmentajakursseilla vuosina 1975-2015. Jalkapalloanalyytikko. Pelianalyysijärjestelmän (Game Analysis System for Soccer) kehittäjä. Tutkija. UEFA:n teknisen valiokunnan jäsen vuosina 1982-1998. Useiden jalkapalloaiheisten tutkimusteosten kirjoittaja.

Pekka Luhtanen on tehnyt vuosikymmenten ajan tärkeää työtä suomalaisen jalkapallon hyväksi. Hän ei ole paistatellut julkisuuden valokeilassa, vaan keskittynyt päätyöhönsä, tutkimus- ja kehitystoimintaan nuorten maajoukkueissa sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa. Luhtasen kädenjälki suomalaisessa jalkapallossa näkyy yhä vahvana: monet hyvää työtä tekevät valmentajat, Simo Valakarista Mika Lehkosuohon, ovat saaneet oppia Luhtasen koulutuksissa.

Ja yksi tärkeimmistä seikoista: vielä 75-vuotiaanakin, kaiken nähneenä jalkapallovaikuttajana, Luhtanen on nöyrä pelin edessä.

***

Vuoden seurayhteisöhetki

FC Inter

Perustelut: Seurakulttuuri rakentuu yhteisöllisyydestä – siitä, että eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja antavat tunnustusta toisilleen. Seura kokoaa ihmiset yhteen ja tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa itseään. FC Interin Veikkausliiga-joukkueen ja sähköpyörätuolijalkapallon Suomen mestaruuden voittaneen joukkueen yhteinen aamiainen oli pieni arjen hetki, jonka arvo oli kuitenkin suuri. Seuraan kuuluvat henkilöt tekevät seurasta sen, mikä se on.

***

Eerikkilässä 13. marraskuuta 2017,

Aleksi Piirainen

Jussi-Pekka Savolainen

Erkko Meri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s