Haastattelu

Unelmana ammattilaisuus – erään akatemiapelaajan tarina

Vuosi 2017 tulee jäämään suomalaisen jalkapallon historiankirjoihin yhdessä suhteessa. Koskaan aikaisemmin Suomesta ei ole siirtynyt yhtä paljoa nuoria pelaajia ulkomaisiin akatemioihin. Syyskuun loppuun mennessä yhteensä 15 alle 18-vuotiasta pelaajaa on siirtynyt Eurooppaan. Se on yhtä paljon kuin kolmena edellisenä vuonna yhteensä. Yksi siirtyneistä pelaajista on 17-vuotias Ville Räty.

Siirrot

2010-luvulla ulkomaille on siirtynyt yhteensä 54 15-18-vuotiasta poikapelaajaa. Vuonna 2017 (*tilanne 30.9.) pelaajia on siirtynyt yhtä paljon kuin kolmena edellisenä vuonna yhteensä.

Räty on helsinkiläisen Käpylän Pallon kasvatti. Kaudella 2016 hän toimi kapteenina B-junioreiden Suomen mestaruuden voittaneessa joukkueessa. Koko ikänsä KäPassa pelanneen Rädyn arjessa tapahtui suuri muutos heinäkuussa: hän muutti Saksaan ja aloitti 2. Bundesligassa pelaavan Eintracht Braunschweigin U19-joukkueessa. Unelma jalkapalloammattilaisen urasta vei nuoren keskikenttäpelaajan vieraaseen maahan ja uuteen kulttuuriin. Siirto toteutui virallisesti Saksan siirtoikkunan auetessa 1. heinäkuuta.

ville_raty, käpa

Ville Räty, 17, KäPan miesten edustusjoukkueen paidassa ennen siirtoaan saksalaiseen Eintracht Braunschweigiin. Kuva: Käpylän Pallo.

Päätös siirrosta Saksaan ei tapahtunut hetkessä, vaan se perustui monivaiheiseen prosessiin ja tarkkaan harkintaan siirron hyödyistä. Sopimus syntyi lopulta varsin tavanomaisten vaiheiden jälkeen. ”Olin pelannut poikien maajoukkueessa hyvin ja sain kutsun testileirille. Eintracht Braunschweig etsi juuri 00-syntynyttä keskikentän pohjapelaajaa. Vietin tammikuussa viisi päivää Braunschweigissa. Harjoittelin testijakson aikana U19-joukkueessa ja pelasin kahdessa ottelussa. Onnistuin leirillä sen verran hyvin, että pari viikkoa myöhemmin seura ilmoitti haluavansa tehdä sopimuksen kanssani. Pääsiäisenä matkustin uudestaan Braunschweigiin harjoittelemaan ja tutustumaan tarkemmin seuran toimintaan. Samalla allekirjoitin sopimuksen seuran kanssa”, Räty kertaa siirron toteutumista.

Suomalaisista nuorista pelaajista Saksaan ovat kuluneen vuoden aikana siirtyneet myös Tuure Mäntynen (Jazz – Kaiserslautern), Anssi Suhonen (KäPa – HSV), Selman El-Baset (ÅIFK – Inglostadt) sekä Saku Heiskanen (Honka – Hoffenheim). Saksan lisäksi pelaajia on siirtynyt myös Englantiin (3), Italiaan (2), Hollantiin (2), Sveitsiin (1), Itävaltaan (1) sekä Tanskaan (1).

Omaa siirtopäätöstään Räty perustelee yksinkertaisesti: halu kehittyä uralla eteenpäin. ”Saan Saksassa mahdollisuuden pelata lähes joka viikonloppu kovia U19 Bundesligan pelejä vuoden ympäri. Suomessa kilpailu peliajasta on vähäistä ja pelien taso ei ole samaa luokkaa kuin täällä. Tempo harjoituksissa ja peleissä on korkeammalla. Pääsen joka päivä tavoittelemaan ammattilaisuutta ja näen läheltä, mitä huippupelaajaksi kehittyminen vaatii”, nuorukainen avaa ajatuksiaan. Vaatimustaso ja kilpailun kovuus paistavat selkeästi läpi Rädyn kommenteista. Suomalaisen lisäksi Braunschweigin U19-joukkueessa pelaa neljä muuta ulkomaalaista (Puolasta, Tunisiasta, Kreikasta ja Guineasta).

Kaksi eri maailmaa

17-vuotiaan Rädyn debyytti Saksassa tapahtui 19. elokuuta, kun hänet vaihdettiin kentälle ottelussa Werder Bremeniä vastaan. Ensimmäinen ottelu päättyi kuitenkin murheellisesti, sillä Räty loukkaantui ottelun lopussa. Tällä hetkellä keskikenttäpelaaja kuntouttaa nivustaan ja paluu pelikentille on edessä todennäköisesti marraskuun aikana.

Screen Shot 2017-09-26 at 10.35.26

Vuonna 2017 ulkomaille siirtyneet 15-18-vuotiaat pelaajat.

Nuoresta iästään huolimatta Räty kuvailee arkeaan Braunschweigissa analyyttisesti ja tarkasti. Vaikka laji on sama kuin Suomessakin, moni muu asia poikkeaa merkittävästi. ”U19-sarjassa peli on nopeaa ja fyysistä. Pelaajat ovat taitavia – oli pelipaikka mikä tahansa. Sarjan tasaisuudesta ja joukkueiden tasosta johtuen täällä ei ole oikeastaan helppoja pelejä. Ero on iso Suomeen, jossa esimerkiksi B-junioreiden SM-sarjassa saattoi tulla vain muutama tiukka peli kauden aikana. Täällä Saksassa ei pääse niin helpolla”, Räty pohtii ja jatkaa: ”Braunschweigissa on paljon fysiikkatreenejä, enemmän kuin Suomessa. Usein puolet joukkueesta on salilla fysion kanssa ja toiset puolet ulkona harjoituskentällä. Koen, että olen kehittynyt varsinkin fyysisissä ominaisuuksissa. Harjoittelun tasapaino ja treenien kuormitus on tarkkaan suunniteltu: pelikaudella harjoitteet ovat varsin kevyitä ja ottelukauden ulkopuolella mennään tosi lujaa.”

Kun kysyn Ville Rädyltä isointa eroa Saksan ja Suomen välillä, vastaus tulee nopeasti: ammattimaisuus. Toiminta sekä kentällä että sen ulkopuolella on organisoitua ja perustuu selkeisiin toimintamalleihin. Eintracht Braunschweigin akatemiajoukkueissa jokaiselta pelaajalta vaaditaan sitoutumista ja omistautumista. Vastaavasti seura huolehtii jokaisen nuoren mahdollisuuksista ja kehittymisestä yhtäläisesti.

Akatemiakeskus

Eintracht Braunschweigin akatemiajoukkueiden (U19-U12) harjoituskeskus. Keskuksessa on neljä luonnonnurmi- ja kaksi tekonurmikenttää, kuntosali- ja fysioterapiatilat sekä valmentajien toimistohuoneet. Kuva: Eintracht Braunschweig.

Nuoren pelaajan arki Saksassa

Kun alle 18-vuotias pelaajaa siirtyy jalkapallon takia ulkomaille, on selvää, että tärkein tavoite on kehittyä mahdollisimman hyväksi jalkapalloilijaksi. Muu arki rakentuu harjoittelun ja pelaamisen ympärille. Vapaa-aikaan ja asumiseen liittyvät asiat ovat Rädynkin kohdalla järjestyneet hyvin. ”Asun muiden U19-joukkueen pelaajien tavoin asuntolassa, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä seuramme harjoituskeskuksesta. Useimmat pelaajat käyvät koulua päivisin, joten vapaa-aikaa on vähän. Suoritan itse lukio-opintoja etänä Mäkelänrinteen urheilulukioon. Lisäksi käyn täällä Braunschweigissa 2-4 kertaa viikossa opiskelemassa saksan kieltä pienryhmäkurssilla. Monet pelaajat matkustavat viikonlopun pelin jälkeen muutamaksi päiväksi perheensä luokse. Itse ehdin käymään Suomessa vuoden aikana todennäköisesti 5-6 kertaa. Meillä on pian viikon syystauko, jolloin tulen vähäksi aikaa Helsinkiin”, Räty kertoo.

Jalkapallomaana Saksa on tehnyt Rätyyn suuren vaikutuksen. 2. Bundesligan keskikastissa majaileva Eintracht Braunschweig on noin 250 000 asukkaan kaupungin ylpeys. ”Ihmiset puhuvat paljon jalkapallosta. Seuran värejä näkee joka puolella kaupunkia: raitiovaunuissa, ravintoloissa, asuntojen parvekkeilla, ja niin edelleen.”

Eintracht Braunschweigin U19-joukkueen harjoitusleirin päiväohjelma ennen sarjakauden alkua:

  • 6.30: Herätys
  • 7.00: Lenkki (30 min)
  • 8.00: Aamupala
  • 9.30: Harjoitukset (90 min)
  • 12.00: Lounas
  • 13.30: Joukkuepalaveri (esim. tavoitteet ja säännöt)
  • 15.30: Harjoitukset (90-120 min)
  • 18:30: Päivällinen
  • 22:00: Nukkumaan

Historiasta ja tulevaisuudesta

Käpylän Pallon miesten edustusjoukkueeseen alkuvuodesta 2017 noussut Räty vietti kaikki juniorivuotensa KäPan riveissä. Useimmiten hän pelasi sekä oman ikäisten että vuotta vanhempien kanssa. Valmentajina ovat toimineet muun muassa Teemu Tavikainen, Juha Valla sekä Tero Tainio. Yksi henkilö nousee kuitenkin ylitse muiden – oma isä. ”Hän on vaikuttanut uraani ylivoimaisesti eniten. Kun olin pieni, kävimme aina treenaamassa yhdessä. Olen oppinut isältäni, ettei mitään saa ilmaiseksi. Vain kovalla työllä voi kehittyä ja päästä eteenpäin.”

Vanhempien merkitys urheilijaksi kehittymisen polulla on valtavan tärkeä – oli laji mikä tahansa. Tammikuussa 18 vuotta täyttävä Ville Räty on yksi hyvä esimerkki nuoresta pelaajasta, jonka kohdalla innostava ja kannustava vanhempi sekä laadukas valmennus lapsuus- ja nuoruusvaiheessa ovat kulkeneet käsi kädessä.

Missä he ovat nyt? Vuonna 2012 ulkomaille siirtyneiden 15-18-vuotaiden pelaajien tilanne viisi vuotta myöhemmin:

Jere Uronen, 18v., TPS -> Helsingborg

Jere Uronen löi itsensä nopeasti läpi Ruotsissa ja vakiinnutti paikkansa Helsingborgissa heti kaudella 2012. Vakava loukkaantuminen piti puolustajan sivussa lähes koko seuraavan kauden, mutta vuosina 2014-2015 TPS-kasvatti kuului jälleen joukkueensa luottopelaajiin. Tammikuussa 2016 Uronen siirtyi belgialaisen KRC Genkin riveihin, jossa ura on jatkunut hyvässä nosteessa. Huuhkajien avainpelaajia.

Daniel O’Shaughnessy, 17v., HJK -> Metz

Riihimäeltä lähtöisin oleva Daniel O’Shaughnessy siirtyi vuonna 2012 Klubi 04:stä ranskalaisen Metzin reservijoukkueeseen. Ura Metzissa ei lähtenyt lentoon ja O’Shaughnessy siirtyi vuonna 2014 Englantiin, Brentfordiin. Vastuu Brittien saarilla on jäänyt vähäiseksi ja lainasiirrot ovat tulleet tutuiksi. O’Shaughnessyn veljessarjan nuorin siirtyi kesällä 2016 nykyiseen seuraansa, Englannin neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavaan Cheltenham Towniin.

Richard Jensen, 16v., HJK -> Twente

Porvoolaisen FC Futuran kasvatti Richard Jensen siirtyi kesällä 2012 Hollannin FC Twenteen. Pikkuveli Fredrik siirtyi isoveljen jalanjäljillä samaan seuraan vuotta myöhemmin. Jensen on ollut kuluvalla kaudella kolmesti Twenten edustusjoukkueen penkillä, mutta lopullinen läpimurto on vielä tekemättä. Muutamia otteluita Suomen U21-maajoukkueessa.

Vahid Hambo, 17v., HJK -> Sampdoria

Hyökkääjä Vahid Hambo aloitti elokuussa 2012 italialaisen Sampdorian U19-joukkueessa. Klubi-kasvatti sai vaihtelevasti vastuuta Italiassa ja palasi kahden kauden jälkeen takaisin Suomeen ja Ilveksen riveihin. Suomalais-bosnialaisen hyökkääjän todellinen läpimurto miesten tasolla tapahtui kaudella 2015 FC Interin riveissä. Hyvät otteet Turussa ja Pikkuhuuhkajissa veivät Hambon Brightonin organisaatioon, jossa loukkaantumiset sotkivat uraa. Tällä hetkellä SJK:ssa.

Jere Aallikko, 17v., IPS -> Budapest Honvéd

Imatran Palloseuran kasvatti Jere Aallikko on kiertänyt ulkomailla useammassa seurassa. Ensimmäinen siirto tapahtui unkarilaisen Honvédin akatemiaan keväällä 2012. Unkarista keskikenttäpelaajan tie vei Viron pääsarjaseura Levadiaan, jossa Aallikko pelasi kahden kauden aikana seitsemässä Meistriliiga-ottelussa. Ennen paluutaan Suomeen Aallikko piipahti lyhyesti vielä Norjan alasarjaseura Notodden FK:ssa. Tammikuussa 2017 Aallikko teki vuoden kestävän sopimuksen Ykkösen AC Oulun kanssa.

Topias ja Arttu Järvelä, 16v., Ilves -> Chemnitz

Tamperelaiset Järvelän kaksoset siirtyivät vuonna 2012 kasvattajaseurastaan Ilveksestä saksalaisen FC Chemnitzin B-junioreihin. Yhden Saksassa vietetyn vuoden jälkeen Järvelät palasivat Suomeen, Topias Klubi 04:n riveihin ja Arttu takaisin Ilvekseen. Vuonna 2012 poikien U16-maajoukkueessa debytoinut Topias Järvelä pelaa nykyään Tampere Unitedissa Kakkosta. Arttu Järvelä edustaa puolestaan Kolmosessa pelaavaa Tampereen Peli-Tovereita.

Ulkomaille nuorena siirtyneistä suomalaisista löytyy yhtäältä pelaajia, jotka ovat ponnistaneet akatemian kautta eurooppalaisiin pääsarjoihin ja toisaalta pelaajia, joiden ulkomaan visiitti on jäänyt lyhyeksi. Pelaajien niputtaminen yhteen kategoriaan ei  palvele kokonaiskuvan hahmottamista. Joillekin pelaajille siirtyminen jo nuorena on järkevä vaihtoehto, toisille taas ei. Ehdottomien joko-tai-vastausten sijasta on olennaisempaa pohtia kunkin yksittäisen pelaajan kypsyyttä, siirron hyötyjä ja mahdollisia riskejä sekä vaihtoehtoisia ympäristöjä. Entisten pelaajien ”silloin, kun minä olin nuori”-kommentit on aina asetettava kriittisen arvioinnin kohteeksi. Maailma muuttuu koko ajan – myös jalkapallomaailma.

Ville Räty

17-vuotias Ville Räty tavoittelee unelmaansa saksalaisessa Eintracht Braunschweigissa.

Ulkomaiseen akatemiaan siirtymistä ei pidä mystifioida. On selvää, että alussa muutos aikaisempaan arkeen voi olla huomattava – varsinkin nuorelle pelaajalle. Myös Räty tunnistaa tämän ”kulttuurishokin”. ”Ensimmäinen harjoitusleiri Saksaan muuton jälkeen oli henkisesti raskas. Ei ollut enää niitä samoja ystäviä ja pelikavereita, jotka olivat kanssani Suomessa. Kieli on eri. Perhe ja tyttöystävä ovat toisessa maassa”, Räty luettelee.

Alkuvaikeuksista huolimatta Ville Räty pitää ulkomaille siirtymistä järkevänä vaihtoehtona – sekä itsensä kohdalla että yleisesti. ”Jos ulkomailta löytyy sopiva ympäristö ja pelaaja itse kokee, että hän viihtyy siellä, niin mielestäni kannattaa ehdottomasti siirtyä”, Räty arvioi.

”En ajattele vielä sitä, missä olen esimerkiksi viiden vuoden päästä. Haluan tehdä joka päivä asiat paremmin. Uskon, että se tuo myös onnellisuuden.”

Erkko Meri (@ErkkoMeri)

Kategoriat:Haastattelu

2 replies »

  1. Avot, kiitos! Näitä todellakin lisää. Hienoa kuulla miten suomalaisilla junioreilla menee ulkomailla. Mikäli myös mahdollista voisi ajoittain tehdä selkeitä katsauksia miten kullakin menee, mikäli se vain on jotenkin mahdollista tuottaa.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s