Valmennus

Sanoilla on väliä –pohdintaa termistöstä

Jalkapallo voi pelinä vaikuttaa hämäävän yksinkertaiselta. Kaksi joukkuetta kamppailee pallosta ja yrittää vuorollaan edetä maalintekoon. Perusajatus on yksinkertainen: Enemmän maaleja tehnyt voittaa. Tämä on kuitenkin vain pintaa, sillä mitä syvemmälle katsomme peliin, sitä enemmän meille paljastuu uusia asioita ja yksityiskohtia. Peliin vain pinnallisesti tutustunut voi kutsua kaikkia pelissä tapahtuvia syöttöjä yksinkertaisesti nimellä syöttö, kun taas peliin perusteellisemmin tutustunut saattaa erotella erilaisia syöttöjä kuten peliä edistävä syöttö, houkuttelusyöttö, tai murtava syöttö niiden tarkoituksen mukaan. Esimerkistä näemme, että näistä asioista ja yksityiskohdista muodostuu uusia käsitteitä. Tässä tapauksessa termi syöttö on jakautunut erilaisiin syöttöihin, joita käytetään pelitilanteen mukaan.

Pystymme helposti huomaamaan, että arkikieli ei riitä kuvaamaan jalkapallossa esiintyviä käsitteitä tarpeeksi täsmällisesti, vaan tarvitaan jalkapallon erikoiskieli, jalkapallosanasto. Termistön täsmällisyys ja syvällisyys vaikuttaa suoraan siihen kuinka hyvin ymmärrämme peliä. Joukkueen puolustamisesta puhuttaessa voimme puhua vain puolustamisesta, tai sitten aluepuolustamisesta, miesvartioinnista, tai vaikka alueellisesta miesvartioinnista riippuen siitä miten joukkue puolustaa. Voidaankin sanoa, että käyttämämme kieli tuo pelimme eloon.

Arkikieli ei riitä kuvaamaan jalkapallossa esiintyviä käsitteitä tarpeeksi täsmällisesti, vaan tarvitaan jalkapallon erikoiskieli, jalkapallosanasto.

Sanat luovat todellisuutta ja ohjaavat ajatteluamme tiettyyn suuntaan. Otetaan esimerkiksi pallottoman pelaajan liikkuminen oman joukkueen pallonhallintavaiheen aikana. Tarkastellaan ensiksi kahta termiä vapaaksi liikkuminen ja pelattavaksi liikkuminen. Mitä voimme sanoa näistä kahdesta eri termistä? Onko sama asia olla vapaana tai pelattavana? Toisin sanoen voiko pelaaja olla vapaana, mutta ei pelattavana tai toisinpäin pelattavana mutta ei vapaana? Pelaaja voi olla vapaana, mutta ei pelattavana: Sijoittumalla niin, että pelaajalla on tilaa ja aikaa, mutta pelaajan ja pallollisen välissä on vastustaja on esimerkki tilanteesta, jossa pelaaja on kyllä vapaana, mutta ei pelattavissa. Termit eivät siis ole synonyymeja keskenään. Termi pelattavaksi liikkuminen ohjaa ajatteluamme siihen suuntaan, että pelaajan on liikuttava niin, että hän on vapaana ja hänelle on mahdollista syöttää. Toisin sanoen hän on pelattavissa.

Otetaan näiden kahden lisäksi vielä kolmas samaa tarkoittava termi tarkasteluun, eli pallollisen tukeminen (support), koska sitä on käytetty paljon esimerkiksi Sami Hyypiä Akatemian täydennyskoulutuksissa. Voimme huomata, että katsontakanta on vaihtunut pallottomasta pelaajasta pallolliseen pelaajaan. Kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta: Kun liikumme pelattavaksi, niin samalla tuemme pallollista ja kun tuemme pallollista, niin samalla liikumme pelattavaksi. Ero voi vaikuttaa mitättömältä, mutta ei ole sitä: Kun puhumme tukemisesta, niin jo itse termi ohjaa huomiota myös pallollisen pelaajan tilanteeseen ja näin yhteistyötä korostavaan perspektiiviin. Onko pallollisella prässiä? Mihin hän voi syöttää pallon? Miten liikun, jotta pallollisella olisi enemmän vaihtoehtoja ja peliä olisi helpompi jatkaa? Termi pallollisen tukeminen ohjaa ajatteluamme siis syvällisempään suuntaan. Samalla tavalla voidaan kysyä pitäisikö meidän syöttämisestä puhuessamme käyttää sanoja, jotka ohjaavat ajattelemaan myös syötön vastaanottavaa pallotonta pelaajaa? Syötämmekö vain vapaalle pelaajalle vai myös niin, että pelaajalla säilyy etu syötön vastaanotettuaan? Kun käytämme mahdollisimman täsmällisiä termejä, on meidän helpompi kiinnittää oleellisiin yksityiskohtiin huomiota. Näin saamme syvällisempää ymmärrystä ja voimme valmentaessa auttaa pelaajiamme paremmin.

Sen lisäksi, että termistön on oltava täsmällistä, on sen oltava myös yhtenäistä. Kun ihmisten käyttämä termistö (ja termistön ymmärtäminen) on mahdollisimman yhtenäistä, niin silloin kommunikaatio paranee ja nopeutuu huomattavasti. Jos esimerkiksi shakki-peliä analysoitaessa puhumme tuetusta vapaasotilaasta (protected passed pawn), niin silloin tiedämme saman tien, että kyseessä on sotilas, jolla ei ole yhtään vastustajan sotilasta estämässä sen etenemistä viimeiselle riville korottumaan, ja joka on samalla suojattu omalla toisella sotilaalla. Meidän ei tarvitse käyttää aikaa termien selittämiseen, eikä murehtia väärinymmärryksen vaarasta, vaan voimme keskittyä tässä tapauksessa pelin analysointiin. Jos toinen henkilö puhuu jalkapallossa pallonhallinnasta silloin kun joukkueella on pallo hallussaan, ja toinen tarkoittaa sillä pelaajan kykyä hallita palloa, niin silloin näiden kahden henkilön on hankala kommunikoida keskenään tai ainakin se vaikeutuu. Tällainen keskustelu voi tuntua toisesta tai molemmista osapuolista turhauttavalta. Samoin valmentajan antaessa pelaajalle palautetta on tehokkaampaa käyttää lyhyempää lausetta ”Lenni hyvä puolustajan kolmio”, kuin ”Lenni hyvin ylläpidit peliasentoa puolustaessa niin näit pallon ja oman vastustajasi” olettaen, että termit ovat selvät molemmille.

On myös tärkeää, että sanasto on riittävän käytännöllistä, eikä termien monimutkaisuus tai vaikeaselkoisuus ole itseisarvo. Jos pitää valita kahdesta samaa tarkoittavasta sanasta, kannattaa valita helpompitajuisempi. Esimerkkinä poikittaissyöttö ja lateraalisyöttö: Ensimmäisestä tiedämme heti mistä on kysymys, kun taas jälkimmäisestä emme välttämättä. Toisaalta, jos emme löydä tyydyttävää termiä tietylle (monimutkaiselle käsitteelle), niin voimme käyttää vierasperäistä sanaa kuten pausa. Koska emme todennäköisesti ole tottuneet katsomaan peliä riittävän syvälle, on tarve uusille termeille suuri. Siksi meidän ei pidä pelätä uusia yrityksiä ymmärtää peliä paremmin termien avulla ja kuitata ne turhan hätäisesti trendisanoina ja turhana briljeerauksena. Uuden luominen ei onnistu aina ja muutos vaatii aikaa.

Käyttämämme sanat peilaavat myös arvojamme. FC Barcelona on esimerkiksi luopunut sotasanastoon liittyvistä termeistä kuten hyökkääminen ja puolustaminen, ja korvannut ne termeillä pallonhallintavaihe ja pallon vastustajalla –vaihe. Seurassa ei puhuta vastapuolen nöyryyttämisestä, vaan paremmin suoritumisesta. Samalla tavalla ei myöskään puhuta itsekkyydestä, vaan empatiasta. Valitut sanat on valittu, koska ne vastaavat paremmin seuran identiteettiä, arvoja, toimintatapoja ja pelitapaa. Jos koko seurayhteisö puhuu pallonhallintavaiheesta ohjaako se meitä etenemään nopeasti riskillä tilanteesta riippumatta vai kenties kontrolloituun pallonhallintaan ja etenemiseen kun siihen on mahdollisuus? Olisihan vaiheen voinut uudelleennimetä myös etenemisvaiheeksi.

Ja mitä tapahtuu kun kun seuran sisällä puhutaan samoilla termeillä vuosia? Silloin siitä tulee tapa, osa identiteettiä. Silloin yksittäinen sana voi pitää sisällään myös piilomerkityksiä kuten pallonhallintavaiheen tapauksessa miten haluamme hallita palloa ja milloin haluamme edetä. Sanasta tulee jo tarkka mielikuva miten peliä pitää pelata. Tämä mielikuva ohjaa taas automaattisesti ihmisten ajattelua tiettyyn suuntaan ja vahvistaa todellisuutta. Käyttämämme sanat määrittelevät keitä olemme.

 Käyttämämme sanat määrittelevät keitä olemme.

Onko seurojemme sisällä käyttämämme jalkapallokieli täsmällistä ja yhtenäistä?  Tuleeko tietystä termistä puhuttaessa meille sama kristallinkirkas kuva mistä puhutaan, vai määrittelemmekö me sanan eri tavalla? Mikäli vastaus on ettemme määrittele, niin asiaa pitää kehittää oman seuran sisällä. Jos taas haluamme kehittää koko Suomen jalkapalloa, niin silloin meidän olisi puhuttava samaa kieltä koko Suomen mittakaavassa. Loistava projekti olisi luoda Suomeen oma jalkapallosanasto, jossa olisi nimettynä oleelliset jalkapallokäsitteet määritelmien kera (ja tässä en tarkoita banaanipotkuja tai muita epäolennaisuuksia). Tämä vaatisi rautaisen sisältöosaamisen lisäksi yhteistyötä terminologian asiantuntioiden kanssa. Toki voidaan kysyä, että eikö riitä kunhan ymmärrämme toisiamme, vaikka termit olisivatkin erilaiset? Totta, mutta olisiko outoa, että Itä-Suomesta kotoisin oleva lääkäri käyttäisi erilaista termistöä kuin Etelä-Suomesta kotoisin oleva? Mahdollisimman yhtenäinen termistö on kaikkien etu.

Mikäli termistömme on pinnallista ja epätäsmällistä, niin silloin myös meidän jalkapallomme ja jalkapallokeskustelumme on sitä. Käyttämämme sanat määrittelevät keitä me olemme, joten voidaan kysyä: Haluammeko olla jalkapallon suhteen pinnallisia ja epätäsmällisiä?

Sanoilla on väliä.

 

JP Savolainen (@JPSavolainen)

Kategoriat:Valmennus

2 replies »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s