Jalkapallokulttuuri

Sanat vallan välineenä

Muistan hyvin ensimmäisen päiväni Helsingin yliopistolla. Erityisen hyvin muistan sen, mitä meille uusille opiskelijoille painotettiin ensimmäisistä luennoista lähtien. Professorit toivottivat meidät untuvikot tervetulleiksi tieteenharjoittajien yhteisöön. Se kuulosti hienolta; kuuluimme nyt samaan laajaan joukkoon esimerkiksi professoreiden, asianajajien ja tuomareiden kanssa. Tuota juhlallista avausta huomattavasti tärkeämpi oli kuitenkin sitä seurannut viesti: asemasta seuraa aina sisällöllinen vastuu. Meidän oli ensimmäisestä päivästä lukien pyrittävä kaikessa toiminnassamme loogiseen ajatteluun ja argumentointiin sekä analyyttiseen vuorovaikutukseen. Ilman noiden perusperiaatteiden noudattamista sanoillamme ei olisi mitään merkitystä. Silloin millään tittelillä ei olisi mitään väliä.

Sanoilla on suuri valta. Jalkapallokeskusteluissa esitetyt näkemykset muovaavat yleistä mielikuvaa, suuntaavat diskurssia ja vaikuttavat jopa päätöksentekoon. Erityisen suuri merkitys on näkyvien jalkapallovaikuttajien, kuten vaikkapa maajoukkuevalmentajien, seurajohtajien ja entisten pelaajien, näkemyksillä. Kyse on auktoriteetista. Nykysuomen sanakirja määrittelee auktoriteetin arvo- ja vaikutusvallaksi. Kun entinen maajoukkuepelaaja ottaa kantaa esimerkiksi Veikkausliigan ulkomaalaispelaajien määrään, tuolla kommentilla on erityistä arvoa ja vaikutusta jalkapalloihmisten silmissä. Mutta antaako auktoriteetti oikeuden poiketa sisältöä ja perusteluja koskevista vaatimuksista?

Vaikutusvaltaa seuraa aina vastuu ja odotukset. Mielipiteen painavuuteen ja arvoon vaikuttaa – tai ainakin pitäisi vaikuttaa – vaikutusvallan lisäksi myös perusteluiden sisällöllinen loogisuus. Mielipide ilman perusteluja jää helposti iskuksi ilmaan. Esimerkiksi teologi Antti Mustakallio[1], retoriikan ja puhetaidon kouluttaja, on määritellyt hyvän argumentaation tunnusmerkeiksi, että sekä itse väite että sen tueksi esitetyt perusteet ovat tosia ja päättely on loogista. Kun pohdin suomalaista jalkapallokeskustelua, liian usein joku edellä mainituista kriteereistä ontuu. Mielipide- ja kommenttitulvan vyöryssä varsinkin päättelyn loogisuus ja väitteen perustelut ovat hataralla pohjalla ja syy-seuraussuhteet hahmotetaan väärin. Lopputulemana on se, että väite ilman perusteluja on pelkkä perustelematon kanta.

Perusteluiden ja päättelyn loogisuuteen on läheisessä yhteydessä suomalaiselle jalkapallokeskustelulle varsin tyypillinen piirre: monesti tärkeämpää on se, kuka sanoo kuin mitä sanoo. Sanojan arvostus voittaa sanoman arvostuksen. Rooli ja asema vievät huomion itse mielipiteen sisällöstä ja perusteluista. Lähestymistapa on ymmärrettävä, mutta se voi johtaa vaarallisille teille. Auktoriteettihämärässä emme saa kriittisesti kiinni mielipiteen sisällöstä ja siihen johtaneen päättelyn loogisuudesta, vaan arvioimme sanomaa sen lausujan aseman perusteella. Mielipide saattaa vaikuttaa jopa päätöksentekoon – ei sen asiantuntevuuden ja sisällöllisen paikkansapitävyyden johdosta, vaan ainoastaan lausunnonantajan aseman ja henkilön perusteella.

Suomalaisessa jalkapallokeskustelussa yksi polttavimmista puheenaiheista on viime aikoina ollut Veikkausliigan ulkomaalaispelaajien määrä. Merkittävistä suomalaisista jalkapallovaikuttajista muun muassa Juha Malinen[2], Antti Niemi[3] ja Jari Litmanen[4] ovat ottaneet teemaan kantaa todeten ulkomaalaispelaajien määrän olevan ongelmallinen. On sanottu, että ”ulkomaalaispelaajien määrä on mennyt aivan överiksi”, ihmetelty ”miten helposti rahaa löytyy keskivertoiseen ulkomaalaispelaajaan” ja korostettu, kuinka ”meidän pitää pystyä suojelemaan omaa toimintaamme”. Jalkapallo näyttäytyy näiden kommenttien valossa enemmän protektionistiselta suojelukohteelta kuin globaalilta lajilta, joka elää kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta.

Malisella, Niemellä ja Litmasella on luonnollisesti oikeus mielipiteeseensä. Problematiikka syntyy kuitenkin siitä, että toteamusten perustelut ja looginen päättelyketju jäävät hataraksi. Syy-seuraussuhde on kääntynyt päinvastaiseksi, kun ulkomaalaispelaajien määrä nostetaan yhdeksi suomalaisen jalkapallon alennustilan syyksi, vaikka kyse on heijastusvaikutuksesta ja seurauksesta. Ne syyt, jotka ovat johtaneet ulkomaalaispelaajien suureen määrään – esimerkiksi kotimaisen pelaajatuotannon sattumanvaraisuus ja sarjajärjestelmän epälooginen kehittäminen (mm. liian suuret joukkuemäärät) – ovat jääneet aivan liian vähäiselle huomiolle ja sitä myöten päättelyketju on katkonainen. Lisäksi sellaiset perustavanlaatuiset seikat, kuten EU-oikeuden vaikutus mahdollisuuteen rajoittaa ”herrasmiessopimuksin” ulkomaalaispelaajien (kun kyse on EU:n kansalaisista) määrää, on sivuutettu tyystin.

Auktoriteettiin liittyy kiinteästi myös luottamus. Esimerkiksi Malisen ja Niemen kaltaisten jalkapallovaikuttajien sanomisiin tavataan luottaa, onhan kyse merkittävän uran jalkapallon parissa tehneistä henkilöistä. Mutta luoko pelkkä hieno ja mittava pelaaja- ja/tai valmentajaura kompetenssin arvioida lajiin liittyviä monimutkaisia – strategisia, taloudellisia ja oikeudellisia piirteitä sisältäviä – syy-seurauskysymyksiä? On merkittävästi eri asia antaa vastaus siihen, minkälaisen työn vaatii päästä huippumaalivahdiksi tai mitä joukkueen valmentaminen edellyttää kuin arvioida suomalaisten pelaajien kehittymisen ja ulkomaalaisten pelaajien määrän välistä monisyistä relaatiota, jolla on liityntänsä myös pelikentän ulkopuolelle. Suuren jalkapalloyleisön saattaa olla hankalaa erottaa tämä erilainen kompetenssiasema kahdessa toisistaan poikkeavassa kysymyskokonaisuudessa. Siksi myös jalkapallovaikuttajien pitäisi tunnistaa tarkemmin roolinsa mielipidevaikuttajina.

Jalkapallovaikuttajat käyttävät muodollista ja tosiasiallista valtaa kommentoidessaan ajankohtaisia lajiin liittyviä kysymyksiä. Mutta mitään vastausta ei pitäisi ottaa vastaan ylhäältä annettuna, vaan kaikki lausunnot täytyisi asettaa kriittisen sisältöarvioinnin kohteeksi. Erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa tietty näkemys perustetaan vertailuun muuhun maahan tai lajiin. Kun Veikkausliigan ulkomaalaisten pelaajien määrän rajoittamiseen haetaan tukea siitä, että FC Barcelona noudattaa tiettyä toimintafilosofiaa (alaviite 4), jatkokysymykset ja kriittiset epäilyt ovat välttämättömiä. Aina on otettava huomioon se toimintaympäristö, jonka osana ongelmakohtaa lähestytään. Se, miten jokin asia on Espanjassa, ei vielä tarkoita, että se on siirrettävissä sellaisenaan myös Suomeen.

Urheilujournalismista väitellyt Antti Laine[5] totesi taannoin Yle Puheen Urheiluillassa, kuinka suomalaisesta urheilujournalismista on puuttunut kriittisyys urheilussa vallitsevia uskomuksia ja käsityksiä kohtaan. Mielestäni tuo kritiikittömyys näkyy journalismin ulkopuolellakin. Usein myös jalkapallon lajitoimijoilta puuttuu halu tai kyky arvioida kriittisesti jalkapallossa vaikuttavia uskomuksia ja käsityksiä. Yhä liian usein katsotaan, että pelkkä pitkä pelaajatausta antaa kompetenssin lausua mistä tahansa lajiin liittyvästä ilmiöstä. Emme näe jalkapalloa sellaisena aihealueena, jossa pitäisi korostaa muilla yhteiskuntaelämän alueilla tuttuja lainalaisuuksia esimerkiksi perusteluiden loogisuudesta ja argumentaation johdonmukaisuudesta.

Yllä kuvatusta poikkeaviakin esimerkkejä löytyy. Bundesliiga-seura HSV:n akatemian pelaajakehitysjohtaja Dieter Gudel vieraili helmikuussa Helsingissä seuran Käpylän Pallon kanssa tekemään junioritoimintaa koskevaan yhteistyösopimukseen liittyen. Tiedotustilaisuudessa paikalla ollut lehdistö kysyi Gudelin näkemystä suomalaisten pelaajien suurimmista heikkouksista. Gudel ei kuitenkaan halunnut vastata kysymykseen, vaan totesi ettei tiedä aiheesta riittävästi. Ottaen huomioon, että HSV oli lyhyen ajan sisällä hankkinut kaksi nuorta suomalaispelaajaa riveihinsä (perusteellisten tarkkailuiden jälkeen), Gudelilla oli varmasti jonkinasteinen osuva näkemys aiheesta. Miksi Gudel kieltäytyi vastaamasta kysymykseen? Hän ei todennäköisesti halunnut antaa vääriä signaaleja suomalaisella jalkapalloyhteisölle aiheesta, joka koostuu lukemattomista toisiinsa vaikuttavista tekijöistä ja jota ei ole edes mahdollista tiivistää yhteen ominaisuuteen. Gudel tunnisti asemansa ja valtansa. Suuruutta on myös myöntää riittävän tiedon puute.

Se, mitä oikeustieteen oppineet totesivat loogisen ajattelun ja argumentaation merkityksestä, pätee kaikkeen toimintaan: politiikkaan, oikeuteen, talouteen, urheiluun ja niin edelleen. Elämään. Tässäkään suhteessa jalkapallo ei poikkea muusta yhteiskunnasta. Vaikka asemalla, roolilla ja muilla henkilöllisillä ulottuvuuksilla on oma paikkansa ja vaikutuksensa keskusteluissa, sisältö ja perustelut ratkaisevat. Tai ainakin niiden pitäisi ratkaista. Siksi on uskallettava kyseenalaistaa vakiintuneita rooleja ja puolustaa sisältöä ja perusteluita.

Jalkapalloa muutetaan ja kehitetään paitsi teoilla, myös sanoilla. Sanat ovat valtaa. Ja valtaa pitää käyttää järkevästi ja harkiten.

Erkko Meri

***

[1] Mustakallio A.: Menesty väittelyissä timanttisella argumentoinnilla (http://www.sanahaltuun.fi/2013/02/menesty-vaittelyissa-timanttisella-argumentoinnilla/), vierailtu 16.2.2017

[2] ”Ulkomaalaispelaajien määrä on mennyt överiksi!”, Iltasanomat 7.2.2017 http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-2000005068550.html, vierailtu 15.2.2017

[3] ”Huuhkajaluotsi: ”Miten raha riittää keskivertoiseen ulkomaalaiseen, mutta ei maalivahtivalmentajaan?””, MTV 16.1.2017, http://www.mtv.fi/sport/jalkapallo/maajoukkue/artikkeli/huuhkajaluotsi-miten-raha-riittaa-keskivertoiseen-ulkomaalaiseen-mutta-ei-maalivahtivalmentajaan/6266596, vierailtu 15.2.2017

[4] ”Jari Litmanen haluaa Suomi-futikseen muutoksen: ”Näinhän se Barcelonakin tekee””, http://www.iltalehti.fi/jalkapallo/2016052421525121_jp.shtml, vierailtu 15.2.2017

[5] ”Uskalletaanko Suomessa kritisoida Teemu Selännettä? Yle Puheen urheiluilta”, http://areena.yle.fi/1-3970029, vierailtu 16.2.2017

Kategoriat:Jalkapallokulttuuri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s